Mistähän johtunee, että automaattisesti pidän ateisteja älykkäämpänä kuin Jumalaan uskovia, ja silti en voi täysin kutsua itseäni ateistiksi...
Omituista.
Omituista.
Älykkyys ja ateismi
Ihmetys
301242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
kysymykseesi: Et voi kutsua itseäsi täysin ateistiksi siksi koska uskot "pikkuisen" mutta olet mielestäsi silti älykäs.
Vastaus kysymykseen jota todennäköisesti yritit kysyä: Koska uskoville menestyminen, muodikkuus ylpeys, raha, ym on toissijaista. Ateisiteille "tämänpuoleinen" hyvinvointi on kaikki kaikessa.
Olen ateisti, mutta "menestyminen, muodikkuus, ylpeys, raha ym" eivät ole minun elämäni keskipiste, vaan hyvinkin toissijaisia asioita. Vaikka olen iso paha ateisti, voi minullakin olla ns "hyviä arvoja", kuten esimerkillisellä uskovaisella. Minulle tärkeää elämässä on perhe, ystävät ja henkinen tasapaino ja terveys. Mitä vikaa siinä on, jos keskityn elämään, enkä kuolemaan?
tarkoittanut yleistää vaan ennemminkin kärjistää, pointti oli siis että uskovalla on hiukan erilainen ideologia johon ei kuulu ainakaan ensisijaisena "tässä elämässä" "menestyminen". Kyllähän tietenkin menestyvälläkin ihmisellä voi olla arvot kunnossa.
Koska näytät tietävän melko hyvin, mikä on ateistin ja teistin ero, niin haluaisin kysyä, mitä eroa on sillä, miten teisti haluaa menestyä elämässä ja sillä, miten ateisti haluaa menestyä?
Itselleni menestys ei ole mikään arvo, se tulee, jos on tullakseen ja sen aikaa opettelen elämää. Kuten taisi Seneca joskus sanoa: "koko elämä on elämisen opettelua." Yhdyn siihen, eikä siinä juurikaan auta se, että toivoo osaavansa elää sitä jotain toista elämää, jos ei osaa elää edes tätä...
Koska uskonnot ovat hulluille, hölmöille ja heitä hallitseville, itsenäiseen ajatteluun kykenevät eivät niitä tarvitse.
Heisan!
Minulla oli suuri kiusaus antaa juuri tuollainen vastaus kuin sinä annoit.
Tällainen henkilö, joka ajattelee että ihmisen älykkyys olisi jotenkin sidoksissa kykyyn uskoa, elää ristiriitatilanteessa, jossa hän etsii ratkaisua elämänkatsomukseensa.
Luonnostaan ihminen kapinoi Jumalaa vastaan niin kauan kuin ei tunne Häntä. Moni lakkaa etsimästä ja jää tälle kapinoinnin asteelle loppuiäkseen.
Siinä ei älykkyys ratkaise mitään. Moni älykäs tykkää pohdiskella asioita hakematta silti mitään päämäärää tai tulosta pohdiskeluilleen. Pohdiskelu voi olla päämäärä sinänsä. Tai ihminen alkaa rakastaa omaa älyään niin paljon, että siitä tulee hänelle Jumala. Joka tapauksessa tämä ihminen elää kehässä, josta hänen pitäisi murtautua ulos. Mutta Jumala murtaa kehät, ennemmin tai myöhemmin, saatpa nähdä!
Älykkyyttä on monenlaista ja mielestäni osa sitä on nimenomaan sidoksissa kykyyn kyseenalaistaa ja olla uskomatta. Älykäs ihminen osaa lukea rivien välistä ja ymmärtää suuria kokonaisuuksia, hän osaa ja uskaltaa tehdä omia johtopäätöksiään ja uhmata niitä vastaan väittäviä auktoriteetteja. Epäileväkään tyhmä ei osaa luottaa omaan älyynsä ja jatkaa sokeaa uskoaan auktoriteetteihin vaivaamatta harmaita aivosolujaan sen enempää.
Sokea usko on yksilönvapautta ja ajatuksia rajoittava tekijä, eikö se siten myös rajoita älykkyyttä?
Olet oikeassa. SOKEA usko rajoittaa älykkyyttä. Mutta toisaalta: älykkyys ei myöskään ohjaa uskoa, vaan kyky uskoa on ihan oma kategoriansa, älykkyydestä riippumaton suure. Jeesus erotti erikseen TYHMÄT ja VIISAAT. Tyhmät eivät ymmärrä menetellä oikein, viisaat ymmärtävät. Viisaat eivät jää kyselemään ja saivartelemaan teoriaa silloin, kun on toiminnan hetki, vaan TEKEVÄT taivaallisen isänsä tahdon mukaisesti. Heillä on tieto hallussaan.
"Viisaat eivät jää kyselemään ja saivartelemaan teoriaa silloin, kun on toiminnan hetki, vaan TEKEVÄT taivaallisen isänsä tahdon mukaisesti. Heillä on tieto hallussaan."
Voi olla tai sitten ei. Älykkyydellä heitä ei kuitenkaan ole pilattu.
>
Siis mitä ihmettä USKOLLA on tekemistä TIEDON kanssa?
Ai niin, unohdin että me pakanat olemme tyhmiä ja tietämättömiä.
"Siis mitä ihmettä USKOLLA on tekemistä TIEDON kanssa?
Ai niin, unohdin että me pakanat olemme tyhmiä ja tietämättömiä."
Juurihan tuo hihhuli sen selvitti: "Jeesus erotti erikseen TYHMÄT ja VIISAAT. Tyhmät eivät ymmärrä menetellä oikein, viisaat ymmärtävät.". Jos et usko jeesukseen niin olet tyhmä...raamatun mukaan.
Varmaan tajusin väärin, koska minäkin olen tyhmä.
Kyse olisikin siitä, että ateistit ovat teistejä alykkäämpiä, niin mitä sitten? Luultavasti itse kallistut kuitenkin enemmän ateismiin ja, koska teismi on sinulle käsittämätön, pidät samalla tavalla ajattelevia jollain tavalla fiksumpina. Ehkä tässä on hieman eroja, riippuu siitä, miten asennoituu muihin ihmisiin ja erityisesti itseensä.
Itse en korostaisi alkuunkaan älykkyyttä. Erinäisiä tutkimuksia on Amerikan maalla tehty siitä, miten ateistit ja teistit selviytyvät älykkyyttä vaativista tehtävistä. Pitää kuitenkin muistaa, että ateistin ja teistin maailmankäsitys on aika erilainen ja siinä, missä ateisti saattaa osoittaa älykkyyttä toisessa tehtävässä, teisti osoittaa sitä toisessa. Riippuu siis osin myös siitä, onko testissä osattu huomioida tarpeeksi puolueettomasti molemmat osapuolet (ja tietysti myös kattavasti). Niinkuin Mensan testeissä, ei missään muussakaan testissa saada absoluuttisia vastauksia. Niin Mensan älykkyystestit kuin muut, ovat yleensä aika tavalla viitteitä antavia ja osa testeistä on täyttä huuhaata.
Korostankin sitä, että ihminen oppii kokemuksistaan. Se on jotain, mitä kovin harvat lopulta osaavat. Mikä on vielä kunnioitettavaa niin, ihmisten pitäisi osata ottaa oppia myös muiden ihmisten kokemuksista. Onko nimittäin yksikään koulukirja tai teorian kirja vastaus mihinkään, mikä todella olisi kiinni tässä maailmassa. Teorioiden pohjalta ihminen ei opi elämään viisaasti, käyttämään älykkyytään oikein, vaikka kouluarvosanat olisivat järjestään kymppejä. Viisaita sitten onkin aika tavalla vaikeampi löytää ja taitaa puntit olla siinä tasan niin eri uskonnon edustajien kuin ei-uskontojen edustajien välillä. Viisaus tulee elämänkokemuksesta ja uskoakseni jokaisella ihmisellä on mahdollisuus niistä oppia...
Luin tämän kirjoituksesi vasta sen jälkeen, kun olin jo kirjoittanut vastauksen edelliseen. Eli sinulla näyttää olevan selkeämpi käsitys siitä, mihin ihmisen pitäisi pyrkiä: elämään viisaasti. Älykkäät luultavasti tekevät eri hommia kuin vähemmän älykkäät, mutta miten oppia elämään viisaasti, siinä lienee peruskysymys.
Tutkimukset puhukoot puolestaan.
http://www.objectivethought.com/atheism/iqstats.html
Miksi sinun pitäisi olla ateisti, vaikka pidät heitä uskovia älykkäämpinä?
Usko ja tiede eivät siis oikein viihdy samassa päänupissa. Molemmat perustuvat tietoon, tiedon seulontaan, käsitysten vertailuun, auktoriteettien käsityksiin, dogmeihin ja ties mihin seikkoihin. Uskonto ja tiede eivät liene ollenkaan niin kaukana toisistaan, kuin palstan keskustelijoiden puheenvuoroista voisi päätellä.
Sekä uskonto että tiede edustavat sellaisia päämäärähakuisia elämänkatsomuksia, joihin ihminen suhtautuu tosissaan. Jotakin jo omaksuttua ja tärkeäksi koettua ei hyljätä heppoisin perustein. Tässä mielessä uskovalla ja ateistilla voi olla hyvinkin samanlaisiin tietoihin ja kokemuksiin perustuva maailmankuva tai -katsomus. Ero näiden katsomusten välillä voi perustua lopulta melko pinnallisiin yksityiskohtiin, joihin yksilö on syystä tai toisesta juuttunut tai joihin hän suhtautuu poikkeuksellisen tunnevaltaisesti.
Vielä tuli mieleeni mielenkiintoinen Raamatun lause, jossa Jeesus tuo lisävalaistusta uskovien perusolemukseen: "Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet salannut nämä asiat viisailta ja ymmärtäväisiltä, ja ilmoittanut ne lapsenmielisille." Siis ihmisille, jotka eivät heti ensimmäiseksi ala epäillä näkemäänsä ja kuulemaansa, vaan luottavat aisteihinsa.
"Usko ja tiede eivät siis oikein viihdy samassa päänupissa. Molemmat perustuvat tietoon, tiedon seulontaan, käsitysten vertailuun, auktoriteettien käsityksiin, dogmeihin ja ties mihin seikkoihin."
Meillä taitaa olla hieman eri käsitykset tieteestä. Minä määrittelisin tieteen uuden tiedon tuottamiseksi kriittisen ja itseään korjaavan metodin avulla, tämä taitaa olla aika yleinen määritelmä tieteestä. Tiede ei täten perustu missään nimessä auktoriteettien käsityksiin tai dogmeihin. Veikkaan, että ne ovat lähinnä kirosanoja tieteestä puhuttaessa.
Tieto, usko tai tiede ei kyllä taida liityä tähän aiheeseen, älykkyy ei ole kovin riippuvainen tiedosta.
"Vielä tuli mieleeni mielenkiintoinen Raamatun lause, jossa Jeesus tuo lisävalaistusta uskovien perusolemukseen: "Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet salannut nämä asiat viisailta ja ymmärtäväisiltä, ja ilmoittanut ne lapsenmielisille." Siis ihmisille, jotka eivät heti ensimmäiseksi ala epäillä näkemäänsä ja kuulemaansa, vaan luottavat aisteihinsa."
Aivan niin, nyt päästiin asiaan. "Lapsenmieliset" uskovaiset ovat ainakin tutkimuksien mukaan ilmeisesti keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin "viisaat ja ymmärtäväiset" ateistit. Sehän oli koko aiheen pointti.
Tässähän se paradoksi juuri piileekin. Viisaat ja ymmärtäväiset eivät löydä tietä taivaaseen, koska järki ja tiede ja uuden tiedon tuottaminen eivät ole niitä avaimia, joilla ihminen tulisi onnelliseksi (autuaaksi, hullua hurskaammaksi). "Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää." Pitää tietää vielä enemmän ja enemmän, mutta päämäärä pysyy yhtä kaukana jollei siirry peräti kauemmaksikin.
Uskovaiselle "tieto" tuo iloa tässä ja nyt. Hänen ei tarvitse vaivata päätään päästäkseen päämäärään, päämäärä on jo tässä ja nyt. "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, se on sisällisesti teissä." (Jeesuksen sanat) Kyky uskoa näkymättömään maailmaan on varmaankin jotain aivan erityistä, jota jotkut eivät voi koskaan saavuttaa. Sielun silmillä näkemistä...
"Tässähän se paradoksi juuri piileekin. Viisaat ja ymmärtäväiset eivät löydä tietä taivaaseen, koska järki ja tiede ja uuden tiedon tuottaminen eivät ole niitä avaimia, joilla ihminen tulisi onnelliseksi (autuaaksi, hullua hurskaammaksi). "Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää." Pitää tietää vielä enemmän ja enemmän, mutta päämäärä pysyy yhtä kaukana jollei siirry peräti kauemmaksikin."
Joka tapauksessa tässä ei ollut kyse kuka pääsee taivaaseen kristinuskon mukaan ja kuka ei. Kyse oli minun ymmärrykseni mukaan pelkästään uskovaisten ja ateistien älykkyydestä, ei mistään muusta.
"Kyky uskoa näkymättömään maailmaan on varmaankin jotain aivan erityistä, jota jotkut eivät voi koskaan saavuttaa. Sielun silmillä näkemistä..."
Tutkimuksien mukaan uskovaisuuden taso on kääntäen verrannollinen älykkyyden tasoon. Toisin sanoen mitä uskovaisempi ihminen on, sitä vähemmän älykäs hän keskimäärin on.
Ateistiko se siellä rääkyy?
Yläpuolella esimerkki siitä mitä tapahtuu kun argumentoinnin keinot loppuvat.
Totuushan on se, että hihhuleille on aivan turha edes yrittää esittää mitään järkeviä perusteluita. Joko he eivät käsitä koko konseptia, tai yrittävät sulkea koko asian pois mielestään.
Ihminen voi olla tavattoman älykäs, ts. kirjaviisas, ja antaa silti itsestään tyhmän vaikutelman. Tärkeämpänä kuin teoreettista viisautta, pidän henk.kohtaisesti ns.tunneälyä.
Älykkyys, olipa se sitten teoreettista tai tunneperäistä älykkyyttä, ei ole mielestäni sidottu uskonkäsityksiin millään tavalla.
Tunnen muutamia "virallisesti älykkäitä" Mensan jäseniä, jotka ovat väkevästi - kuka missäkin uskossa.
Tunnen myös eräitä ateisteja,jotka tuomitsevaisuudessaan ja ylimielisyydessään antavat itsestään kaikkea muuta kuin fiksun kuvan.
"Älykkyys, olipa se sitten teoreettista tai tunneperäistä älykkyyttä, ei ole mielestäni sidottu uskonkäsityksiin millään tavalla."
Looginen älykkyys ilmeisesti on sidottu jollain tasolla uskonkäsityksiin ainakin tutkimusten mukaan. IQ-testeillä tietääkseni tarkoitetaan loogista älykkyyttä, eikä teoreettista tai tunneperäistä älyä, joita on huomattavasti vaikeampi mitata.
"Tunnen muutamia "virallisesti älykkäitä" Mensan jäseniä, jotka ovat väkevästi - kuka missäkin uskossa."
Ei noissa tutkimuksissa väitetty, että kukaan uskovainen ei voi olla loogisesti älykäs, vaan käsiteltiin eroja ateistien ja uskovaisten keskimääräisessä älykkyydessä.
"Tunnen myös eräitä ateisteja,jotka tuomitsevaisuudessaan ja ylimielisyydessään antavat itsestään kaikkea muuta kuin fiksun kuvan."
Ateistit saattavat olla loogisessa älykkyydessä keskimäärin uskovaisia parempia, mutta tunneälyssä heitä keskimäärin heikompia. Tosin ensimmäisessä vastauksessani antamassani linkissä sanotaan näin:
"According to the Skeptic magazine vol.6 #2 1998, in multiple studies, there is a negative correlation between theism and morality. By Franzblau's 1934 study, there's a negative correlation between religiousity and honesty. Ross 1950 shows atheists and agnostics are more likely to express their willingness to help the poor than the deeply religious. 1969 Hirschi and Stark found no correlation in lawbreaking by churchgoing children and non-churchgoing children."
En tiedä kuinka hyvin nämä tilastot pitävät paikkaansa, mutta saattaa niissä olla jotain perää.
En väitä, että ateistit olisivat parempia ihmisiä kuin uskovaiset, mutta on mielestäni naurettavaa väittää, että uskonnolla ja uskonnollisuudella ei ole mitään vaikutusta ihmiseen. Jos katsot vastauksen kirjasta kaikkiin vaikeisiin kysymyksiin elämässä, niin käytätkö yhtä paljon aivojasi kuin ihminen joka pohtii jokaisen vastauksen itse?
Olen ilmeisesti keskustelussa hiukan jäljessä
mutta siis uskoon tuleminen ja siinä pysyminen vaatii ihmiseltä tietynlaista nöyryyttä. Ja "Huonommilta" ihmisiltä löytyy enemmän sitä nöyryyttä kuin älykkäiltä-. Uskovat ovat siis alunperin keskimäärin tyhmempiä kuin ateistit. Siinä mielessä lievä huonous, on hyve, mun mielestä.
"En väitä, että ateistit olisivat parempia ihmisiä kuin uskovaiset, mutta on mielestäni naurettavaa väittää, että uskonnolla ja uskonnollisuudella ei ole mitään vaikutusta ihmiseen. Jos katsot vastauksen kirjasta kaikkiin vaikeisiin kysymyksiin elämässä, niin käytätkö yhtä paljon aivojasi kuin ihminen joka pohtii jokaisen vastauksen itse?"
-On kyllä aika raju kärjistys tossa. On kyllä totta että Raamatussa on "valmis" ideologiansa mutta ei läheskään aina valmiita vastauksia ongelmiin. Luulisin että uskovat pohtivat tekojensa "moraalista" oikeellisuutta jopa enemmän kuin ateistit, joille ne asiat eivät aina ole niin tärkeitä. Lisäksi, luulen, että ateistien ideologia välittyy ennemminkin ympäristön kuin oman pohdinnan kautta. Yleisesti ottaen, siis.
"mutta siis uskoon tuleminen ja siinä pysyminen vaatii ihmiseltä tietynlaista nöyryyttä. Ja "Huonommilta" ihmisiltä löytyy enemmän sitä nöyryyttä kuin älykkäiltä-. Uskovat ovat siis alunperin keskimäärin tyhmempiä kuin ateistit. Siinä mielessä lievä huonous, on hyve, mun mielestä."
Mielestäni älykkyys ei tee ihmisestä toista parempaa, koska yhtä varmasti älykkyyttä voi käyttää väärin kuin oikein. En tiedä mistä vedit tuon johtopäätöksen, että nöyryys liittyy jotenkin älykkyyteen. Jos ylpeydeksi katsotaan itseensä luottaminen ja epäusko jumalaan ja nöyryydeksi lasketaan jumalaan luottaminen ja uskominen, niin tottakai ateistit ovat uskovaisia ylpeämpiä ja uskovaiset ateisteja nöyrempiä. Mielestäni tämä määritelmä on kuitenkin aika puolueellinen uskovaisten totuutta kohtaan.
Monet ateistit pitävät uskovaisia ylpeinä, koska he eivät hyväksy lopullista kuolemaa ja haluavat korottaa ihmisen luonnon yläpuolelle.
"-On kyllä aika raju kärjistys tossa. On kyllä totta että Raamatussa on "valmis" ideologiansa mutta ei läheskään aina valmiita vastauksia ongelmiin."
Joka tapauksessa raamattu antaa valmiita vastauksia ja valmiin elämänkatsomuksen, ateisti rakentaa ne itse omilla aivoillaan.
"Luulisin että uskovat pohtivat tekojensa "moraalista" oikeellisuutta jopa enemmän kuin ateistit, joille ne asiat eivät aina ole niin tärkeitä."
Itse olen täysin päinvastaista mieltä. Uskovaisen ei tarvitse miettiä moraalia, koska se on valmiina raamatussa ja sen perustana on jumala. Jumala on määritellyt teille oikean ja väärän, me ateistit määrittelemme ne itse.
Asioiden oikeellisuus on ateisteillekin tärkeitä, riippuen tietenkin kuinka hyvin yhteiskunta on aivopessyt ateistin "elämään" hyvän ja oikeellisen elämän. Ateistit eivät halua tehdä moraalisesti hyviä valintoja taivaspaikkansa takia, vaan koska yhteiskunnan iskostama moraali velvoittaa meitä elämään hyvin. Mieti kuinka "helppoa" on tehdä oikeita ja hyviä valintoja jos ei usko universaaliin moraaliin.
"Lisäksi, luulen, että ateistien ideologia välittyy ennemminkin ympäristön kuin oman pohdinnan kautta. Yleisesti ottaen, siis."
Mitäköhän tämä tarkoittaa? Ateisti ei ole ympäristöstään riippumaton olio?
"En tiedä mistä vedit tuon johtopäätöksen, että nöyryys liittyy jotenkin älykkyyteen. Jos ylpeydeksi katsotaan itseensä luottaminen ja epäusko jumalaan ja nöyryydeksi lasketaan jumalaan luottaminen ja uskominen, niin tottakai ateistit ovat uskovaisia ylpeämpiä ja uskovaiset ateisteja nöyrempiä. Mielestäni tämä määritelmä on kuitenkin aika puolueellinen uskovaisten totuutta kohtaan."
No, vähemmän älykäs /muuten vain huonompi ihminen tuntee olevansa huonompi ja on si
ksi nöyrä.
Nöyränä on helpompi tulla uskoon.
En väitä että älykkäät ihmiset olisivat ylpeitä.
"Mitäköhän tämä tarkoittaa? Ateisti ei ole ympäristöstään riippumaton olio?"
Kyllähän se sitäkin tarkoittaa mutta siis tarkoitan sitä että hteiskunnan hyväksi ja pahaksi katsomat asiat ≈ ateistien hyväksi ja pahaksi katsomat asiat. Puhun siis tuosta YHTEISKUNNAN ISKOSTAMASTA MORAALISTA josta itsekin puhuit viime argumentissasi. Uskovat OMAKSUVAT Raamatusta vielä hiukan erilaisen moraalin ja joutuvat punnitsemaan asioita näiden kahden arvomaailman välillä.
Kirjoitit:"Uskovat ovat siis alunperin keskimäärin tyhmempiä kuin ateistit."
Minun mielestäni tuo kommenttisi on kärjistys vailla todellisuuspohjaa. Mielestäni UT:n Jeesus ei ollut tyhmä. Henk.kohtaisesti en pidä Siddharta Gautamankaan opetuksia tyhminä. Mohammedista en tiedä juuri mitään, mutta esim. syvästi islaminuskoinen syvämerentutkija Jaques Cousteau oli tavattoman älykäs mies.
Kaikista uskonnoista löytyy yleislahjakkaita, savantkykyisiä, sekä heikkolahjaisempia yksilöitä, aivan niin kuin ateistisen maailmankuvan omaavienkin joukosta.
Yleistäminen on tyhmää, minun mielestäni.
Vaatii nöyryyttä tunnustaa omat heikkoutensa ja puutteensa, niin uskovien kuin ateistienkin. Jotenkin minusta nyt näyttää siltä, kuin ateistit tykkäisivät, että vain he ymmärtävät asioita, kun ovat pohtineet niitä omassa päässään. Kuinka paljon enemmän kuin pelkkää ymmärtämistä vaaditaankaan uskovaiselta, joka on sitoutunut omassa elämässään toteuttamaan sen, minkä on ymmärtänyt (oikeaksi). Uskovainen käsittää jopa sen, että asiat, jotka on ymmärretty ja luvattu toteuttaa, ovat ihmiselle mahdottomia omin voimin toteuttaa, ja tähän tarvitaan avuksi sellaisia voimia, jotka eivät ole tästä maailmasta. "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään vertaa, te voisitte siirtää vuoria." Mutta me emme voi. Meillä ei ole uskoa sinapinsiemenenkään vertaa.
Siksi apua on pyydettävä ylhäältä. Sieltä sitä myös annetaan.
Uskis tai ateisti.
Kumpi vain tie on ihmiselle onnellisempi elää.
Itse saa valita.
Ei ketään pakoteta.
Voihan se tietysti olla ihmiselle myös suuri helpotus, kun ei tarvitse sitoutua mihinkään "oppiin". Ibsenin näytelmässä Vuorenpeikon ideologiana oli: "Ole itse oma kaikkes, peikko!" Kaiketi hän oli onnellinen luolassaan.
(huokaus) tarkoitin siis että: :"Uskovat ovat siis alunperin KESKIMÄÄRIN tyhmempiä kuin ateistit."
TottaKai joka uskonnosta löytyy monta viisasta tyyppiä mutta koska "huonompien" on helpompi uskoa, uskoisin että "huonompia" on "parempia" enemmän.