Kyse on vm. 2000 2,8L turbodieselistä. Onko Pajerolle tyypillistä herkkyys sivuluisuihin talvikelissä? Tai onko malli herkästi reagoiva renkaiden pitoon? Olen töissä tuollaisella ajellut ja etenkin sivuttaispito tuntuu olemattomalta. Loivassa kaarteessa meinaa karata perä alta vaikkei vauhtia ole ainakaan liikaa. Rengaspaineet pitäisi olla ok ja pyörän kulmatkin on säädetty.
Johtuuko tuo maastoauton kiikkeryydestä (painopiste korkealla ja isot heilahteluvarat) vai onko kyse mallinkin ominaisuuksista?
Johtuuko tuo maastoauton kiikkeryydestä (painopiste korkealla ja isot heilahteluvarat) vai onko kyse mallinkin ominaisuuksista?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oliko sulla mahdollisesti neliveto päällä, kun perä karkasi? Eikös tuossa ole kytkettävä 4-veto ilman keskitasauspyörästöä? Ne tuppaavat yleensä päinvastoin kaarteessa pikemminkin puskemaan...
Kytkettävä nelikko on, mutta pelkällä takapotkulla tuossa ajeltiin. Ihmetyttää vaan herkkyys peräluisuihin, takavetoisilla on kyllä ennenkin tullut ajeltua joten sellaisen käytös ei sinällään vierasta ole.
Sen verran vanhaa mallia ettei ole vielä luistonestoa. Itellä ei ole ollut tuollaista huomiota mitä aikaisemmissa viesteissä on kirjoitettu.. Niissähän on pieni vaihdekeppi neljälle eri vetotavalle. Ensin 2WD ja sen lisäksi.
Se 1. 4x4 on enemmän takavetoinen vaikka etupääkin vetää silloin.
2. 4x4 on vasta 50% molempiin päihin jolloin voi tulla tiukoissa mutkissa esiin se että haluu mennä metsään mutkassa ellei ennakoi, koska kääntösäde kasvaa silloin jonkin verran.
3. 4x4 silloin nopeus on rajoitettu muistaakseni 60km/h. Ja silloin on kaikki lukot päällä. Ja vetokyky on 100% kaikissa pyörissä.
Muilla saa ajaa sen sallitun nopeuden mitä muutenkin ajellaan.
En sanoisi että siinä painopiste on sen korkeempi kuin MAASTUREISSA. Nyt ei puhu noista leluista joita kutsutaan maasturiksi siis katumaasturit joihin vertaulua usein suoritetaan. Autot kun on tarkoitettu aivan eri tarkoituksiin, vaikka muka "maastureita" olisivat. Koska LADA NIVAKIN pesee monen katumaasturin kun mennään huonoille teille ja luontoon. Vaikka muutoin ei mikään tekniikan ihme olekkaan. :-)
Noihin luistoihin vaikuttaa auton oma suuri massa ei niinkään painopiste ko. tapauksessa. Saahan tuolla vetää 3500kg perässään ja siihen ei moni auto pysty..Oli sitten maasturi tai katumaasturi. Tuollaisen painon vetokyky pitää näkyä myös veto-autossa, koska tuollaisen painon veto onnistuu vaivattumasti ainakin 3,2 DI-DI.llä.
Eiköhän suurin syy peräluistoihin ole huonoissa renkaissa. Auton suuri massa ei lisää peräluistoja, massa lisää samassa suhteessa myös kitkavoimaa eli pitoa. Muutenhan esim. kuorma-autot olisivat aivan hilliitömiä peräluisuttelijoita. Mutta eivät ole vaikka niissä ei ole edes nastarenkaita. Suuri akseliväli tietysti parantaa tilannetta mutta ei pajero varmaan ole sen irtoperäisempi kuin muutkaan. Ajapas vaikka Bemarilla, kyllä siinä perä irtoaa liukkaalla aikas helposti.
Nelivedon tyyppi riippuu mallista. GLS ja paremmin varustellut, niissä on keskitasauspyörästö.
ensiliukkaitten ja ensilumien aikaan kuuluu nelivetoisessa autossa kytkeä neliveto päälle ja kevääällä teitten sulettua ja yöpakkasten loputtua kytketään neliveto popis ja tarvittaessa kesä aikana käytetään nelivetoa , itellä hilugsissa ja sitä ennen landcruiserissa tein juuri noin ja ei mitään ongelmaa ja eihän kuitenkaan nelivetoinen autokaan tee ajettavuutta liukkaalla jäätiköllä vaikka olisi nastarenkaat niin ajettavuutta kuin kuivalla asvaltilla kesällä eli oman laisensa ajotyyli pitää omaksua mitä monet ei ollu omaksunu kun kävin tampereella autovahinkokeskuksessa niin näitten ensiliukkaittenkin jälkeen oli jo useita ns maastureita ja citi pelejä tullut lunastukseen sanoi kaveri. eikun pikkuhiljaa niin hyvä tulee ja opettelee ajamaan isolla autolla niin eiköhän se siitä.
miten neliveto kytketään päälle???. Kyllä sen kuuluu maasturissa olla aina automaattisesti päällä.
mulla on subarussa neliveto aina päällä. Onkohan se maasturi. Taidatkin tarkoittaa jotain cittaria joissa ns. automatiikka hoitaa nelivedon kytkennän. Tottakai on halvempi tehdä jakolaatikko ilman kytkentämahdollisuutta.
Grand Cherokee olla sittari, mutta maastoauto se on ainakin. Jeepin neliveto jakaa varilok (visco) kytkimillä voimaa sille pyörälle mikä pitää. Subaruissa, ainakin vanhemmissa oli samankaltainen järjestelmä, paitsi että se jakoi voimaa sille pyörälle joka ei pitänyt. Autojen hintoja vertailemalla voit päätellä millainen järjestelmä on edullisin rakentaa.
voi jakaa voimaa? eikös se yritä tehdä jotain sitten vasta kun tasauspyörästö on aiakansa pyörinyt. Joku litku siis lämpee ja alkaa hiljalleen lukitsemaan tasauspyörästöä? Korjatkaa jotka paremmin tietävät.
Subarusta vielä. Eikö olekin oivallinen tekniikkaratkaisu? Jää erilliset jakolaatikko ja etuperä pois. Siis kahdet öljyt vähemmän kuin nelivedoissa yleensä.
jos ei ite laita. ainakin minulla on se vipu siinä vaihekepin takana. höh!