Ollessaan valtionhoitajana Mannerheimin keskusteli alkuvuonna 1919 Ison-Britannian Suomeen lähettämän sotilasvaltuuskunnan kanssa hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim oli jo aikaisemmalla Lontoon matkallaan esittänyt Churchillille Suomen olevan valmis jatkamaan sisällissodasta alkanutta taistelua kommunismia vastaan.[32] Sotilasvaltuuskunnan puheenjohtaja ilmoitti sotaministeri Churchillille, että Mannerheim olisi innokas hyökkäämään, mutta on asettanut ehtoja Suomen osallistumiselle: Britannian tuli tukea hyökkäystä poliittisesti, Valkoisen Venäjän tuli tunnustaa Suomen itsenäisyys, ja Petsamo sekä Itä-Karjala tuli liittää Suomeen. Lisäksi liittoutuneiden tuli kustantaa sotaretki, ja Suomelle tuli myöntää viiden miljoonan punnan laina.[33]
Hyökkäyssuunnitelmat kariutuivat kesällä 1919 vahvistettuun uuteen hallitusmuotoon, jossa presidentti ei enää voinut julistaa sotaa yksin. Presidentinvaaleissa heinäkuussa 1919 valituksi tuli Ståhlberg. Hävittyään presidentinvaalissa Mannerheim vetäytyi päivänpolitiikasta. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt Mannerheimin ulkopoliittisen mielenkiinnon sammumista. Erityisesti hän seurasi tapahtumia bolshevikkien valtaan joutuneella Venäjällä.
Vaalituloksesta huolimatta Mannerheim jatkoi syksyllä 1919 Britannian sotaministeri Churchillin kanssa kaavailuja Pietarin hyökkäyksestä. Mannerheim vakuutti englantilaisille operaation olevan mahdollisen, ja että asia voitaisiin toteuttaa ilman vallankaappausta, taivuttelemalla presidentti Ståhlberg sodan kannalle.[33] Tarvittaessa Mannerheim olisi ollut myös valmis vallankaappaukseen.[32] Hanke raukesi tällä kertaa Britannian hallituksen vastustukseen, ja Venäjän valkoisten joukkojen kokemiin tappioihin.
(wikipedia)
Hyökkäyssuunnitelmat kariutuivat kesällä 1919 vahvistettuun uuteen hallitusmuotoon, jossa presidentti ei enää voinut julistaa sotaa yksin. Presidentinvaaleissa heinäkuussa 1919 valituksi tuli Ståhlberg. Hävittyään presidentinvaalissa Mannerheim vetäytyi päivänpolitiikasta. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt Mannerheimin ulkopoliittisen mielenkiinnon sammumista. Erityisesti hän seurasi tapahtumia bolshevikkien valtaan joutuneella Venäjällä.
Vaalituloksesta huolimatta Mannerheim jatkoi syksyllä 1919 Britannian sotaministeri Churchillin kanssa kaavailuja Pietarin hyökkäyksestä. Mannerheim vakuutti englantilaisille operaation olevan mahdollisen, ja että asia voitaisiin toteuttaa ilman vallankaappausta, taivuttelemalla presidentti Ståhlberg sodan kannalle.[33] Tarvittaessa Mannerheim olisi ollut myös valmis vallankaappaukseen.[32] Hanke raukesi tällä kertaa Britannian hallituksen vastustukseen, ja Venäjän valkoisten joukkojen kokemiin tappioihin.
(wikipedia)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja sinusta on jotain pahaa siinä jos marski yritti taistella kommunisteja vastaan?
Joo mä meen heti takaisin hoitoon kun mulla on lääkkeet lopussa joo joo
Wikipedia on täysin luotettva tietolähde jokaisesta asiasta.
mutta sinulle nopein tässä tapauksessa.Tuon saman tiedon saa virallisista asiakirjoista. Pointti on se että oliko Suomi rauhaa rakastava maa joka ei tahtonut kenellekään mitään pahaa jasitten joku vaan hyökkäsi tänne ilman mitää syytä?
Venäjän valkoiset armeijan kenraalit eivät halunneet tunnustaa Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisyyden tunnustaminen oli Leninilta paitsi poliittinen,myös sotilaallinen taktikointi.
Tunnustaessaan Suomen itsenäisyyden hän vältti kahden rintaman sodan. Sisällissodan kestäessä ei kukaan järkevä halua lisäksi ulkopuolista vihollista.
Brittien todellista käsitystä Mannerheimista on vaikea päätellä. Mannerheim oli entinen Venäjän armeijan kenraali. Suomeen tultuaanhan Mannerheim määrättiin kukistamaan maassa 1918 alkanut kapina,myöskin sisällissodaksi kutsuttu.
Tuohon kapinan kukistamiseen osallistuivat myös Suomeen tulleet Saksan armeijan osastot. Saksalaisilla oli tarkoitus hyökätä Murmanskin tienoilla olevia liittoutuneiden joukkoja vastaan.
Suomi soveltui hyvin läpikulkumaaksi,koska sisällissodan voittaneella puolella oli paitsi Saksassa koulutettuja jääkäreitä myös paljon Saksaan myötätuntoisesti suhtautuvia.
Joukot olivatkin heinäk. 1918 Kemin edustalla.
Brittien kielteisyyden lähteä maksumiehiksi heille kuulumattomaan sotaan ymmärtää hyvin. Briteillä ei ollut erityisiä sympatioita Leninin johtamia punaisia kohtaan,jotka olivat tehneet rauhan Saksan,siis vihollisen kanssa.
Sodan vielä kestäessä Suomi oli ajautunut Saksan puolelle,olkoonkin että olosuhteiden pakosta.
Briteillä ei ollut myöskään eriyisiä sympatioita Suomea kohtaan. Heillä ei ollut mitään syytä lähteä vaatimaan Venäjän valkoisilta,samalla puolella sodassa taistelleilta,mitään erityisetuja Suomelle.
Juhani Suomen arvio Markku Ruotsilan tutkimuksesta "Churchill ja Suomi"
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=56436&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI
Mannerheim oli antanut aikanaan uskollisuusvalan tsaarille ja sitä taustaa vastaan tuo hänen tuolloinen toiminta bolsevikkeja vastaan oli täysin ymmärrettävää. Venäjähän oli käytännössä sisällissodassa aina vuoteen 1922 saakka. Lisäksi tuo sota oli erittäin verinen. Bolsevikkien suorittama vallankumous oli rikos laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan ja Mannerheim oli eräs tämän yhteiskuntajärjestelmän edustaja kaartin upseerina.
Bolsevikkien valtaannousu ja kommunismin leviäminen Venäjälle ei perustunut laillisuuteen ja demokratiaan vaan puhtaasti väkivaltaan. Tuota kehitystä vastaan Mannerheim noita toimenpiteitä suunnitteli, ei Venäjän valtiota vastaan.
Venäjällähän tapahtui kaksikin vallankumousta. Maaliskuussa ja lokakuussa. Bolsevikit ottivat vallan jo sen kerran kaapanneilta.
Tsaari oli pantu viralta jo ensimmäisen,maalisk. vallankumouksen jälkeen.
Kuinkahan laillinen se Kerenskin johtama maalisk. vallankumouksen jälkeinen hallitus oli? Miksi Mannerhein lähti sieltä Venäjältä eikä pitänyt uskollisuudenvalaansa tsaarille?
Demokratiasta ei sotatilan vallitessa 1917 nähty kuin unta. 1.maailmansodan aikana ei pidetty mitään demokraattisia vaaleja.
Mannerheim ei ollut demokratian kannattaja.Pienikin vilkaisu historiaan riittää.
Vuonna 1920 solmittiin Tarton rauha, jossa kaikki vihamielisyydet sovittiin ja Suomen ja Venäjän raja määriteltiin suurruhtinaanmaan rajoissa "ikuisiksi ajoiksi".
Tämä jälkeen vasta syntyi imperialistinen laajentunishaluinen Neuvostolitto, joka teki 1939 Saksan kanssa sopimuksen etupiirirajoista Euroopassa. Eikä tämä nyt ol jo selvä asia?