tiesittekö muuten, että saksa maksaa vuosittanin kiinalle EUR 70 Mio kehitysapua.
http://www.n-tv.de/648560.html
Kiina on heidän mielestään vieläkin kehitysmaa, vaikka kiinan talouskasvu on huomattavasti isompaa kuin saksan ja kiina kilpailee saksan kanssa samoilla markkinoilla.
On ne isot aikanaan sopineet keskenään hyvä sopimukset.
http://www.n-tv.de/648560.html
Kiina on heidän mielestään vieläkin kehitysmaa, vaikka kiinan talouskasvu on huomattavasti isompaa kuin saksan ja kiina kilpailee saksan kanssa samoilla markkinoilla.
On ne isot aikanaan sopineet keskenään hyvä sopimukset.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan Kiina ilmoittanut sijoittavansa ainakin 200bn dollaria ulkomaille.(BBCn uutisten mukaan)
Tämä Saksan "kehitysapu" Kiinalle voi olla hyvinkin hyvä asia Saksalle.
Missä kulkee raja kehitysavun ja lahjusten välillä?
Ehkä Saksan kehitysapuministeri tietää vastauksen.
eikä korruptiota, eikä EU firmat ainakaan muista maista kuin suomesta maksa mitään lahjuksia kun on kyse isommista kaupoista ei.
Perustelen tän vaan sillä koska eihän kiinassa ole lapsityövoimaakaan, eikä ole!
MIELTÄ
Kiinassa ei ole korruptiota, siitähän lähdetään, kiinassa ei ole myöskään lapsityövoimaa, totta sekin.
Käydäksemme kauppaa kiinassa täytyy ylläpitää korruptiota - ei voi pitää myöskään paikkaansa.
Maksamalla kiinalle ns. kehitysapua voi saada ihan hyviä kauppoja, eikä ole edesauttanut korruptiota yhtään.
Olin työreissulla genevessä. HOtellissa oli töissä kiinalainen opiskelija jolle tarjosin muutaman oluen työvuoron jälkeen.
Hän kertoi että on ns. hyvästä perheestä, eli kaikki suhtee kaupanteon kannalta löytyvät perheestä, omistivat jos jonkinlaista siellä.
Kaveri oli vaan opiskelemassa kieliä, eli ranskaa ja saksaa sekä hankkimassa kontakteja eurooppaan.
Hän myös kertoi, että ei kauppaa kiinassa ettei jokin käsi olisi ojossa. Ilman tätä ei kauppaa käydä.
Eli kuka puhuu tosiaankin korrruptiosta, hävenköön kiinassa. Sitähän voisi kutsua nimenomaan kehitysavuksi, kuulostaa korvassa paljon paremmalta eikä tule syyttäviä sormen osoituksia valtiota kohtaan.
Kiinan ja Saksan tieteellis-tekniinen yhteistyö, kuten termi on, on peräsin 50-luvulta. Siitä alkaen ovat saksalaiset pyrkineet luomaan "hyvä henki" ja se ontodella onnistunut siinä muodossa, että Kiinassa on paljon saksalaisa firmoja, tai paremmin yhteistyöfirmoja ja kiinalaiset osallistuvat sakslaisiin konferensseihinkin, saksakasi, koska Kiinassa on tuhansia ja tuhansia, jotka opiskelevat ja osaavat kielen. Huomioitava liene, ettei muistakseni saksalaisilla ole ollut Kiinan kanssa samanlaisia seikkauksia kuin esim. britteillä.
Eli tässä on synnytetty sellainen syvällinen yhteys, joka on kannattanut molemmin puolin. Kilpailu tietysti käydään markkinnoilla.