Mannerheimhän tunnetusti vastusti hallituksen toteuttamaa aikomusta kutsua saksalaisia sotilaita maahamme keväällä 1918. Miksi tämä ristiriita armeijan ja siviilihallinnon välillä?
Itse olen pohtinut asiaa tähän tapaan: Mannerheim oli ruotsinkielinen ja hänen esikuntansa oli täynnään riikinruotsalaisia upseereita. Toisaalta tunnettiin myöskin Mannerheimin halu nousta vaikka uudeksi Venäjän tsaariksi jos valkoiset voittavat. Suomenkielinen ja itsenäisyysmielinen väestönosa ei siten voinut luottaa Mannerheimiin koska hänen lopullisista tavoitteistaan ei oltu täysin varmoja.
Oliko hänellä ehkä mielessään lopullisena tavoitteena Suomen liittäminen Ruotsiin taikka Venäjään. Ruotsalaiset upseerithan olisivat voineet kutsua tänne Ruotsin armeijan joukot ja suorittaa Suomen pakkoliitoksen.
Silloisesssa sekavassa ja äärimmäisen epävarmassa tilanteessa oli varmastikin joittenkin mielestä ainoa keino saada tänne Saksan armeija turvaamaan sen, että kumpaakaan em. vaihtoehtoa ei voitaisi toteuttaa.
Itse olen pohtinut asiaa tähän tapaan: Mannerheim oli ruotsinkielinen ja hänen esikuntansa oli täynnään riikinruotsalaisia upseereita. Toisaalta tunnettiin myöskin Mannerheimin halu nousta vaikka uudeksi Venäjän tsaariksi jos valkoiset voittavat. Suomenkielinen ja itsenäisyysmielinen väestönosa ei siten voinut luottaa Mannerheimiin koska hänen lopullisista tavoitteistaan ei oltu täysin varmoja.
Oliko hänellä ehkä mielessään lopullisena tavoitteena Suomen liittäminen Ruotsiin taikka Venäjään. Ruotsalaiset upseerithan olisivat voineet kutsua tänne Ruotsin armeijan joukot ja suorittaa Suomen pakkoliitoksen.
Silloisesssa sekavassa ja äärimmäisen epävarmassa tilanteessa oli varmastikin joittenkin mielestä ainoa keino saada tänne Saksan armeija turvaamaan sen, että kumpaakaan em. vaihtoehtoa ei voitaisi toteuttaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hallituksella saattoi olla yksi tavoite lopettaa katkera sisällissota mahdollisimmman lyhyeen ja säästää maata ja ihmishenkiä. Hallituksessa tiedettiin, että Saksan kokenut armeija kykenevät lopettamaan punaisten vastarinnan nopeasti iskiessään heitä selkään.
Oliko myös niin, että pelättiin Mannerheimin ottavan vallan ja julistavan itsensä Suomen diktaattoriksi. Näin Saksan joukot olivat maassa valkoisen armeijan vastavoimana hallitessaan juuri Helsinkiä ja eteläisintä Suomea. Suojelivat näin hallistustakin. Sakuthan lähtivät Suomesta vasta joulukuussa 1918.
Heidän roolinsa oli siten ajateltu pitempiaikaiseksi.
Eiköhän kaiken takana ollut Siperiasta palannut ja Senaatin puheenjohtajaksi valittu Svinhufvud, joka tunnetusti oli saksalaismielinen.
Saksan OHL toimi keisarin johdolla ja oli hyvin voimakas toimija virallisen hallituksen ja kanslerin ohella. Keväällä 1917 Venäjä jatkoi sotaa ententen osana ja ainakin itärintaman komentaja Ludendorff katsoi Venäjän tarvitsevan vain tönäisyn sortuakseen. Lenin toimitettiin läpi Euroopan tönäisemään hallinto kumoon ja Mannerheim tuli hänkin Suomeen kun sotatoimet Saksan itärintamalla loppuivat. Saksa ehdotti rauhaa ja silloisten alueiden säilyttämistä. Neuvottelut pitkittyivät Ludendorff sunnitteli itärintaman varmistamisen, mihin kuului Suomen itsenäisyys, Venäläisten joukkojen poistuminen ja jo alkaneen aseavun lisäksi Itämeren komennuskunta jo 1917 lopulla. OHL päätöksen jälkeisenä päivänä Hjelt ja Erich lähettivät "liikuttavan kirjeen" pyytäen sotilasapua, kuten myös etelämpänä Bulgaria ja Ukrainakin sai sitä. Tiesikö Suomen valtionhoitaja pyynnöstä, ajankohta viittaisi kyllä Saksan pyytäneen muodollista pyyntöä mihin kuului myös valtion alueen ja voimavarojen antaminen Saksan käyttöön. Saksalaiset ovat tätä hämmästelleet, mutta Ludendorff piti rintaman varmistamista hyvin onnistuneena. Saksa epäisi Mannerheimia entente mieliseksi ja siten henkilönä epäsopimaksi. JP 27 oli puhdistettu jo ennen lähtöä ja Golz oli tosiasiassa hyvin vahvassa asemassa Mannerheimin poistuttua Helsingin paraatin jälkeen. Kutsuiko siis Ludendorff Golzin Suomeen?