on minulla kun nykyajan diesel autot kuluttaa 4-6 litraa sadalla niin niissä ei tarkene talvella. Joutuu laittamaan ns. webaston ja se on aina päällä esim. kaupungissa. Kulutus on tunnissa helposti yli 1o litraa ja hyöty menee kuin hanhen selässä harakoille. Bensa-autossa ei palele ja kulutus on todellinen. Osta minun lähes uusi diesel, saat halvalla.
Eräs havainto
ostan bensa-auton
513637
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Henkilöauton Webasto (5 kW) kuluttaa suuruusluokkaa 0,5 l/h eikä sitä tarvitse pitää päällä maantieajossa.
Kylmiä ne ovat monet uudet suorasuihkumoottorilliset bensa-autotkin. Sitäpaitsi bensa-auton kulutus kasvaa jyrkästi kun ulkolämpötila alenee tai ajetaan kaupunkiajoa. Dieselin ei niin nouse pakkasillakaan sillä dieselkone käy aina laihalla.
Webasto on näppärä peli olipa bensa- tai dieselauto: kone lämpimäksi ja ikkunat suliksi 15 ... 30 minuutissa. Pikkupakkasilla riittää kun nappaa tulet päälle kauko-ohjaimella kun alkaa vetää palttoota päälle työpaikan konttorilla tai kun kotona kaataa aamukahvia kuppiin.
Dieselin ylivoimaisuuden polttoainetaloudessa osoittaa se, että ammattikäytössä (kuorma-autot, linja-autot, traktorit, työkoneet) sivistyneessä maailmassa ei bensakoneita näe kuin pienkoneissa.
Hyvää: Laajempi vääntöalue(kaupunkiajossa joustavuus),käyntiääni, suorituskyky(bensan eleetön nouseva tehokäyrä saa koneen tuntumaan löysemmältä kuin diesel vaikka kiihtyisi välin yhtänopeasti)
Huonoa: polttoainetaloudellisuus, pienen bensakoneen väännön puute jos ahtamaton (tosin vääntää paremmin kuin vastaavan kokoinen ahtamaton diesel).
Dieselin hyvyys on tosiaan vain tuo polttoaineen kulutus/taloudellisuus.
Itse ajan 2.8l bensakoneella jossa vääntöä 280Nm/3600(105kw/3600rpm) ja tehoa 142kW(193hp väännöt noin 220Nm)/5900rpm. (0-100 7.6s) Ohitukset tapahtuu jo 3600kierroksesta lähtien tarpeeksi nopeasti. (kone tuntuu laiskalta kyydissä ollessa mutta mittari antaa eri kuvan) Kuluttaa saisi tosin vaikka 3l vähemmän en panisi pahaksi jos niin tekisi. (noin 8l paikkeilla pyörinyt kulutus joka on suhkot hyvä 10v vanhalle nelivedolle)
Teho se loppujen lopuksi liikuttaa autoa, ei koneen vääntömomentti. P=kiertokulma(radiaaneina) x vääntömomentti, eli teho on väännön ja pyörimisnopeuden(rad) tulo) Tämä vaan niille jotka alkavat ylistämään dieselin vääntöä, vaikka samaan vääntöön päästään bensa turbollakin (tosin teho on aivan eri luvulla).
Kerro meille muillekin, mikä on tämä ihmevehje:
bensakone 2.8l, 142 kW neliveto ja 8 litraa/100km.
Sellaista ei ole olemassakaan.
Sensijaan 12 litraa/100 km on vuotuisena keskikulutuksena mahdollista.
Jaa, mutta kyse onkin taas "ajotietokoneen" näyttämästä numerosta suurimmalla vaihteella myötämäessä 80 km/h vauhdissa.
että sinä siis ostat diesel henkilöauton kun kaikki traktorit ovat myös? Sinä sen sanoit, en minä.
teoriaa ja oikea kulutus liikkuu 0,8-1,2 litraa tunnissa. 4 tuntia kaupungissa toteutuu helposti talvella ja kulutus ilman ajoa liki 10 litraa...kätevää on? Ajon kanssa kulutus 1oo km yli 15 litraa...selitä tuo.
että tuo ei ole syy siihen että esim. traktorit ovat diesel käyttöisiä "Dieselin ylivoimaisuuden polttoainetaloudessa osoittaa se, että ammattikäytössä (kuorma-autot, linja-autot, traktorit, työkoneet) sivistyneessä maailmassa ei bensakoneita näe kuin pienkoneissa."
VW passat syncro 2.8v6 Myönnän että pyrin ajamaan suhkot taloudellisesti. Pihassa oleva 96vm BMW 528 syö hieman vähemmän veljen ajossa. Tosin itsellä hyvin vähän kaupunkiajoa ja maantie ajo tulee hitaalla tiellä ajo tyyli on ennakoiva. Ja lukema on tankkauksista katsottu (ajotietokone noin 7.8)
elän jossain satumaassa jossa puhaltaa vain myötätuuli ja auton kulutus puolittuu ;). Tosin joillakin ajotavoilla varmasti 1.6l (mopo) kuluttaa saman verran polttoainetta samassa ajossa. Ei tuo 8l kulutus tosiaan ole mikään mahdottomuus tuolle autolle.
sitten bensa traktorin?...Oletko tullut ajatelleeksi, että miksi lähes kaikissa hyötyajoneuvoissa käytetään dieselkoneita?...ja huom. henkilöautokin on hyötyajoneuvo, ainakin minulle...
1.9tdillä jossa vakiona 105hv/250nm kierroksilla 1850rpm.....lähtee vitosella ohituksiin kuin jänis makuulta ja kuluttaa viiden pintaan satasella...ajaminen on mielekästä kun keppiin ei tarvitse koskea ja vääntöä on aina muidenkin tarpeisiin.
sitten kun pitää mennä radalle tai kesällä tarvitsee voimaa niin kytken piuhan opdm liittimeen ja syötän koneeseen ruutia.....142hv/370nm (mitattuja lukuja) ja kyyti on taattua lähes urheiluautojen luokkaa esim. 60-140 taittuu 11sek. nelosella....koitapa sillä bemarin 328i:llä samaa joskus......noin 25 sek voi olla aika johon pääset.
kaikkea paskapuhettasi.....8L/100km volkkarilla...haista huilu! isälläni on tuollainen samanalainen laite ja hänen huopatossuajotyylillään ei ole koskaan päästy alle 11L/100km missään tilanteessa....paskatti on todellinen lehmä ja mittasimme racegronolla nuo arvotkin muutamia kuukausia takaperin....0-100 8,9 sek ja 60-140 nelosella huimat 15,3sek.
tosi sportti....no neliveto on talvella ihan kiva mutta nostaa entisestään kulutusta....
kaikki tahtoo nahkanuijaa....kerropa minulle joku auton akku joka kestää neljätuntia käyttöä päivässä? onko autosi ns. sähköauto joka on kokoajan jatkoroikassa kiinni? lämmitteletkö autasia vain huviksesi?
itse olen ammattitöissä tsadin keskustassa ja vaihtelen työmaata päivän aikana kaksi kolme kertaa ja kerralla webasto käy 20 min kaukosäätimen sanelemana....
ensin pitäisi omistaa webasto pystyäkseen puhumaan sen ominaisuuksista ja kulutuksesta.....
Enpä ole tuota mikskään sportiksi sanonutkaan, mutta ripeämpi on kuin keskiverto suomalainen auto (ainakin talvella)... Taitaa isukillas olla aika raskas huopatossu (ja ennakoinnin puutetta)...
Tuo nelivedon tuoma kulutuslisä on sen arvoinen ainakin talvella ja kärryä vetäessä.
Tuo 8.9s kuulostaa enemmän vr6 passatilta. Tuo on aika säälittävää alkaa haistattelamaan heti ensimmäisenä, mutta normaalia suoli24 palstalle.
105hp vaatii muuten 1850kierroksen kohalla 428Nm vääntöä joten ei onnistu 250Nm
Lähtee ohituksiin kuin jänis (huiput 72km/h) Ei tällä kannata kehuu jos vaikka 70 lähtee ohitttamaan...
370Nm tuosta koneesta taitaa saaha paikat paukkumaan, onnea vaan..
Taitaa kestää sen 11s turbon paineiden kerääminen, satusetä...
Poistu nyt hyvä mies radalta jos et edes osaa vaihteita käyttää..
Viimeksi kun kävin asvalttiradalla niin alla oli peli joka kiihtyy vaihteita käyttämällä 0-200km/h alle 11sek. Silloinkin löytyi muitakin jotka takoivat nopeampia kierrosaikoja, käyvät ilmeisesti hieman useammin ajelemassa...
nopea....mopolla paras aika 1,27 risat ja tuolla tdillä 1,33 risat
toivottavasti osaat sinäkin ajaa....kun ajaa muuten tarpeeksi kovaa ahvenistolla ei tarvitse kuin kahta vaihdetta...niin mopossa kuin autossa....pelit vaan pitää olla sopivan tehokkaita...
"Teho se loppujen lopuksi liikuttaa autoa, ei koneen vääntömomentti"
Puput puppuina. Vääntö liikuttaa autoa. Teholla ilmoitetaan tehdyn työn määrä aikayksikköä kohden ja se on naimisissa väännön ja kierrosluvun kanssa. Jos teho liikuttaisi autoa eikä vääntö, kuten väität, olisi esim. sähköauto mahdoton. Sähkömoottori antaa maksimivääntönsä jo nollakierroksilla. Jos siis sähköautoa pidetään väkisin paikoillaan ja "kaasu" on pohjassa, se pyrkii liikkeelle koska vääntö on maksimissa mutta silti teho nollassa.
Toisena esimerkkinä voitaisiin ottaa vaikkapa pienoismallin polttomoottori. Niitähän löytyy esim. noin 8-10 kuutioisia (tämä on jo iso) joista tehoa luvataan kolme-neljä hevosvoimaa eli noin suunnilleen mopon tehoja. Ei vain sovi mopon moottoriksi koska vääntö on niin olematon ettei tuollainen jaksa liikuttaa mitään pienoismallia raskaampaa. Tehohan noissa syntyy siitä että ne kiertävät sataa miljoonaa kierrosta minuutissa (eli siis jotain 30000rpm ja yli) joten laskennallisesti ne tuottavat paljon tehoa.
Miten tämä sitten autoihin soveltuu? Jos moottorissa on aivan järjetön vääntö mutta silti maltillisesti tehoa, voidaan sen perään pultata todella pitkävälitteinen vaihteisto ja kun nyt mitataan tehoa vetäviltä pyöriltä, huomataan että eteenpäin vievää voimaa on hirmuisia määriä vaikka koneteho ei niin anna ymmärtää. Tässä kohtaa siis voidaan sanoa että teho ratkaisee mutta se teho pitää mitata vetävistä pyöristä eikä moottorin spekseistä.
Kumpi kiihtyy paremmin samasta nopeudesta, auto jossa on 200Nm/2000rpm vai auto jossa on 200Nm/4000rpm, jos autot ajavat samaa nopeutta ja lähtötilanne on kyseisillä kierroksilla.
Vastaus: Auto jossa 200Nm/4000rpm, koska vaihteisto välitys on 2x tiheämpi siinä vaiheessa. ja pyöriltä jos autossa (2000rpm) saataisiin 200Nm vääntöä saataisiin autosta (4000rpm) 400Nm vääntöä renkailta. Siis teho muutetaan väännöksi vaihdelaatikolla...(pelkistetty esimerkki)
Tässä syy miksi vääntävät dieselit eivät kiihdy vastaavan tehoista bensaa nopeammin, ellei tehokäyrä ole huomattavasti tasaisempi (kiihdytys lähellä huipputehoa)...
Esimerkkiautoistasi on paha mennä sanomaan kumpi kiihtyy paremmin. Jos molemmat autot ovat samanlaisia ja niiden vääntökäyrä on muuten samanlainen mutta vain eri kierrosalueella, ne kiihtyvät aivan samalla tavalla.
Lukemista päätellen ensimmäinen on diesel ja jälkimmäinen bensa. Käytännössä nykyisten bensa ja dieselkoneiden tehohuipun ja vääntöhuipun välinen kierrosalue on sama eli noin 2000rpm mutta dieselmoottorissa tuo tehoalue on käytössä paljon järkevämmällä kierrosluvulla. Eli siis vaikka tällä palstalla hirmuisesti vouhkataan huipputehoista ja kiihtyvyyksistä ym. niin harva bensa-autoilija lähtee vaikkapa liikennevaloista moottorin huipputeholla joka sijaitsee usein jossain 6000rpm paikkeilla. Dieselkuski taas saattaisi hyvinkin käyttää seisovaan lähtöön moottorinsa maksimitehoa käyntinopeudella 4000rpm (aika repimistä kyllä sekin). Bensa-autoissa maksimivääntö sijaitsee jossain 4000rpm kieppeillä ja sekin kuulostaa valoista lähtiessä aika huudatukselta. Dieseleissä (esim omassani) maksimivääntö löytyy reilusti alle 2000rpm lukemista joten voimaa on käytettävissä koko ajan sillä kierrosalueella millä normaaliliikenteessä ajetaan.
Polttoaineiden energiasisällössä ei ole juurikaan eroa. Litra bensaa sisältää suurinpiirtein saman verran energiaa kuin litra dieseliä. Dieselmoottorin hyötysuhde on kuitenkin noin 40% ja bensamoottorin n. 30% joten kun muistetaan että teho on tehdyn työn määrä aikayksikköä kohden on dieselmoottori aina sen 25% tehokkaampi. Leikitään tässä kohtaa kilowattitunneilla. Meillä on 60kW tehoinen bensakone ja 60kW dieselkone. Molemmille annetaan litran säiliöllinen polttoainetta ja käytetään kumpaakin maksimitehollaan. Bensakone sammuu esimerkiksi 10 minuutin jälkeen koska polttoaine loppuu. Dieselkone sammuu 12,5 minuutin jälkeen polttoaineen loppumiseen. Bensakone on siis tuottanut tehoa 10kWh ja dieselkone 12,5kWh. Kumpi on tehokkaampi? Esimerkissäni molemmat koneet ovat todella pihejä mutta en jaksanut ruveta laskeskelemaan jotain todellisia kulutuslukemia.
Bensamoottoriinkin saadaan haluttaessa huimia vääntöjä ja matalille kierroksille kun moottorin kokoa kasvatetaan mutta tankkauspisteellä alkaa mietityttämään että miten järkevää se sitten on.
Tässä kohtaa tietenkin joku alkaa saivartelemaan että "no miksei formuloissa käytetä dieselmoottoreita?". Vastakysymyksenä heitän että miksei henkilöautoissa käytetä formuloiden moottoreita?
Entä moottoreiden kestävyys? Heittäkääpä joku sieltä takarivistä vastaus että kun meillä on kaksi esimerkkiautoa jotka ovat muuten identtisiä mutta toinen on varustettu diesel- ja toinen bensamoottorilla ja molemmilla on ajettu vaikkapa 100000km... kumman moottori on kuluneempi? Olkoot nyt vääntöarvot vaikka tuo 200Nm/2000rpm ja 200Nm/4000rpm. Paljastan tässä kohtaa vastaukseksi että tuo bensamoottori on liikutellut kuluvia osiaan karkeasti noin kaksinkertaisen määrän dieseliin verrattuna eli dieselillä pitää ajaa vielä toiset 100000km ennenkuin on yhtä kulunut kuin bensamoottori. Samasta syystä McLarenin moottori Corollassa olisi aika huono veto. Liikkeelle pitäisi lähteä niin että kierroksia on jotain likemmäs 10000 ja koneremontti pitäisi tehdä Helsinki-Tampere-Turku-Helsinki reissulla ainakin 2-3 kertaa.
Ja sitten vielä hauska huomio tältä keskustelupalstalta. Tämä palsta käsittelee dieselmoottoreita mutta tänne kirjoittelee ihmisiä jotka haluavat syystä tai toisesta vähätellä dieselmoottoria ja korostaa bensamoottorin jonkinlaista "paremmuutta". Ilmeisesti nämä samaiset henkilöt ovat niitä jotka kierrättävät bensakoneitaan koko ajan siinä tehohuipun pinnassa. Ei näy päivittäisessä liikenteessä kovin montaa tällaista vaikka bensakoneisia autoja on liikennevirrasta suurin osa. Päinvastoin tuntuu välillä siltä että ne dieselit tuolla liikenteessä niitä tosimenijöitä ovat ja syykin on selvä; voimaa on helposti saatavilla niin sitä myös käytetään. Perusmummokin liikkuu tuolla ruuhkassa paljon iloisemmin kun ei sitä moottoria tarvitse huudattaa liikkuakseen.
Toinen hauska huomio tältä palstalta on että aina kun bensamies jää alakynteen, vaihtuu väittelyn kriteeri. Eli kun tehoissa hävitään joka tapauksessa, niin aletaan syyttämään dieseliä saastuttajaksi. Vaikkakin on totta että dieselmoottori sylkee taivaalle typen oksideja ja hiukkasia ihan eri tavalla kuin bensamoottori, ei noista kumpikaan ole ylitsepääsemätön ongelma. Jos käytetään biodieseliä ja hiukkassuodatinta ei bensakoneella ole mitään mahdollisuuksia pärjätä dieselille vertailussa. Kyse on vain tekniikan kehittämisestä. Ja hauska pointti tässä on se että nuo bensamoottorien tehoja ym. etuja ylistävät ammattikouluvässykät eivät ole hiukkassuodattimenkaan vertaa kiinnostuneita mistään päästöarvoista muuten kuin jos siitä on jotain etua dieselin vastustamisessa!
Summa summarum, ei minulla bensamoottoreita vastaan mitään ole mutta kun lähdetään vertailemaan "paremmuutta" niin pitäisi koittaa pysyä asiassa.
Miten olisi jos lukisit vaikka lukiotasoista fysiikkaa niin ymmärtäisit. Moottorin vääntö on eriasia kuin vääntörenkailta. Koska Koneess 4000rpm käytetään vaihdelaatikossa 2x lyhyempää välitystä on siinä myös silloin renkailla 2x enemmän vääntöä. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää. Jos lukisit jossain välissä vaikka(vähintään) lukiotasoista fysiikkaa niin ymmärtäisit. Tiesitkö muuten että koneesta otetut dyno-käyrät ovat koneen antamia vääntö/teho käyriä, jolloin koneen hyötysuhteella ei ole merkitystä saatuun tehoon.
Niin jollain se liike-energia on tuotettava ja teho kertoo kuinka nopeasti sitä pystytään tuottamaan(maksimi teho maksimin tietenkin).
En ole väittänyt että bensa olisi vähemmän kuluttava, väitän vaan että teho(vääntöxkiertokulma) ja erityisesti sen käyrällä(muodolla) on merkitystä suorituskykyyn.
Omassa bensavehkeessäni olikin tuo huippuvääntö 3200rpm ja vapari on. Turbolla saadaan bensankin huippuvääntö vaikka alueellee 1000-6000, jos sitä halutaan. Tuo dieselin vääntökäyrä(määrä ja muoto) johtuu vain turbosta.
Niin omassa autossa on 106kW(~140hv) käytässä jo 3500rpm ja 142kW(193hp) 5900rpm. (tehokäyrä lähes suoraan nouseva välillä) monestako dieselistä löytyy 2400rpm alueelta tuonverran?
Dieselin ja bensan sisältämssä määrässä energiaa/litra on eroa, ei määrässä/kG. Ei nuo bensan ja dieselin kierrosmäärän erot normaali ajossa tosiaankaan ole 2x eikä edes 1.5x vaan lähemmäksi 1.2x.
PS: EN ole ammattikoulu vässykkä, mutta arvostan myös ammattikoulun käyneitäkin. Fysiikan tietämyksestäsi päätellen et ole lukenut pitkää fysiikkaa. (tai ainakaan kursseja 4liike ja mekaniikka ja 5pyöriminen nyk ops)
Eli siis mielestäsi lukiotasoinen fysiikka tekee bensamoottorit jotenkin paremmiksi?
Minulle opetettiin jo ennen lukiota peruskoulun fysiikantunneilla että mikä voimassa voitetaan, se matkassa menetetään. Valkolakkisi on siis merkki siitä että et ymmärrä tosiasioita peruskoulutuksella vaan tarvitset vielä lisäkoulutusta. Klaara vappen sitten vaan!
Ja ihan peruskoulufysiikalla jatketaan: Jos se bensamoottori kiertää 4000rpm ja voima välitetään renkaisiin vaikka suhteella 2:1, pyörii renkaat nopeudella 2000rpm... Dieselmoottorissa voidaan voima välittää tiehen moottorin kierroksilla 2000rpm niin että 1:1 eli pyörät pyörii kierroksella 2000rpm. Jos kummallakin moottorilla sattuu olemaan kyseisellä kierrosluvulla maksimi vääntömomenttinsa, on renkailta mitattava teho myöskin sama. Mutta nyt tulee yllätys! Kun bensakone saavuttaa tehohuippunsa siinä 6000rpm paikkeilla, eli kierrosluku on noussut kertoimella 1,5 ja dieselmoottori on köhinyt itsensä tehohuippuun kierrosluvulle 4000 on kerroin 2,0. Teho on, kuten valkolakin omistavana peruskoulun jatkokurssin käyneenä tiedät, laskettavissa väännön ja kierrosluvun mukaan. Se siitä dieselien kapeasta vääntöalueesta...
Ei nyt mennä henkilökohtaisuuksiin mutta kuitenkin.. Ymmärrän rajoittuneen ajattelukapasiteettisi ja ylemmyydentunteesi valkolakista jonka olet saavuttanut käymällä peruskoulun lisäksi lukion joka on lähinnä peruskoulun jatkokurssi niille joille ei 9 vuotta riitä. Miten tämä kaikki sitten liittyy dieselmoottoreihin? Sinä olet ratkaissut vääntö/teho-ongelman tyypillisen porvarilliseen ja välinpitämättömään tapaan hankkimalla mahdollisimman ison bensa-auton ja toitotat maailmalle että kaikkien muiden pitäisi toimia samoin.
Vaihdelaatikko toimii momentin muuntimena, ja esimerkin autossa se 2kertaistaa moottorinväännön reinkaille verrattuna esimerkin pienemmällä kierroksella olevaan. Tässä on ollut lähinnä väittelyssä kyse mikä todellisuudessa määrää kiihtyvyyden, vääntö vai teho . Väittely lähti käyntiin siitä kun laitoin että käytettävissä oleva teho määrää auton suorituskyvyn, ei vääntö suoraan.
Ilmeisesti olette sitä mieltä että akkumutterinväännin jossa on vääntöä maksimissa ~300Nm saisi auton kiihtymään paremmin kuin perus autonmoottori (oli sitten diesel tai bensa jossa vääntöä alle 300Nm). Onneksi olkoon olette keksineet todellisen sähköauton.
Todennäköisesti se patterimeisseli kyllä autoa liikuttaisi. Onhan Nm samaa tavaraa oli kyseessä sitten polttomoottori tai akkupora. Vauhti ei kylläkään päätä huimaisi koska kierroksia nuo mutterinvääntimet antavat korkeintaan muutamia satoja ja meno hyytyisi muutenkin aika pian kun akku tyhjenee. Tsekkaappa Toyota Priuksen kiihtyvyys ym. tekniset tiedot. Ei se 1,5 litrainen 77 heppainen bensakone tuota 1400 kiloista autoa kiihdytä nollasta sataan alle yhdessätoista sekunnissa. Vääntöäkin vaivaiset 115 Nm. Sillä on apuna 400Nm vääntävä sähkömoottori ja tuo 400Nm on käytössä vaikka moottori sammutettuna.
Ainut että väännöstä ei noin pienillä kierroksilla tee autokäytössä mitään, koska se ei tuota tehoa juuri yhtään. Priuksen moottori on teholtaan 50kW (50 kW (68 hv)/ 1200–1540 r/min eli tottakai merkitystä kiihtyvyyteen, olisi kaikilla koneilla jos tuollainen teho tiputettaisiin pois)ja tuon akkumutterinvääntimen teho jää hyvin pieneksi(alle 500W luulisin). Tosiaan tuo priuksen sähkömoottori on hieman järeämpi kuin tuo mutterinvääntimen vaikka vääntöä on lähes samat.(Priuksen moottorissa huomattavasti korkeammilla kierroksilla ja toden näköisesti tuossa mutterinvääntimessä on jo välityksillä lisätty vääntöä(eli moottorin vääntö vähemmän kuin vääntö mihin pystyy kirsitämään) eli siis kone kiertää enemmän kuin pää mihin hylsykiinitetään sillä teholla ei ole pultteja kiinnittäessä merkitystä(ihan sama kuinka nopeasti ne meneee kohan oikeeseen momenttiin))
Erään mielipiteen mukaan auto kulkisi kovaa ja kiihtyisi hyvin tuollaisella moottorilla(vaikka välitykset olisivat kamalan pitkiä, ja moottori ei todellisuudessa jaksaisi kulettaa edes kävelyvauhtia vaikka vääntöä riittää), koska väittää että vain väännöllä on merkitystä.(siis ei välityksillä, vain väännöllä) Voihan sitä yrittää autonvalmistajille kertoa että miksi laittaa 50kW tuhlaava moottori kun kerran ~500W moottori riittää 300Nm väännön takia(siis energian kulutus ei voisi olla tunnissa 0.5KwH enempää). Tällöinhän muutama auton akku riittäisi hyvin pitkään toimintasäteeseen. ;)
Toivon että tämä auttaa joitakin ymmärtämään väännön, tehon ja välityksen merkitystä auton liikkumiseen. Jätän väittelyn tähän viestiin sillä näköjään jotkut eivät edes halua ymmärtää asiaa, vaan pitäytyvät omassa kannassan...
No teloitettiin aikoinaan ihmisiä jotka väittivät että maa on pallo(tarkasti geoidi = navoiltaan litistyny pyörähdysellipsoidi) ei pannukakku. Sama helio- ja geosentrisen maailman kuvan kanssa.(näin offtopic)
Anteeksi hieman huono ja vaikea selkoinen rakenne... toivon että ymmärrätte...
Jos nyt pikkuhiljaa uskoisit jo sen tosiasian että teho, niin hevosvoimat kuin kilowatitkin, ovat laskettu väännön ja kierrosluvun mukaan. Sähkömoottori on siksi hyvä esimerkki että se antaa täyden väännön kierrosluvulla nolla mutta kierrosluvulla nolla on myös teho nolla. Auto, vaihteisto, vene, ruohonleikkuri tai mikä vaan mekaaninen laite lähtee silti kyllä liikkeelle tuolla nollateholla.
Amerikassa kaikki on suurempaa. Siellä käytetään kaasuturbiinimoottoreita liikuttamaan panssarivaunuja. Kyseinen moottorityyppi ei tuota vääntöä juuri nimeksikään mutta tehoja taas runsaasti. Tämä johtuu siitä että moottori pyörii huipputehollaan 30000rpm ja tuottaa tuolloin 1500hp. Kyllä siinä 60 tonninen panssarivaunu liikkuu mutta pelkästään moottorin käynnistämiseen tarvitaan n. 11 gallonaa polttoainetta eli n. 40 litraa ja tyhjäkäynnilläkin kulutus on suunnilleen tuo 40 litraa tunnissa. Ja vaihteisto tietenkin sen mukainen...
ööh osataanko täällä lukea???
http://www.autowiki.fi/index.php/Teho
Lukekaa läpi huolellisesti. Uskoisin että nytten kaikki ymmärtää mitä tarkoitan tällä väännön ja tehon(vääntö x kulmanopeus(anteeksi olin välillä puhunut kiertokulmasta vaikka kulmanopeutta tarkoitin)) vaikutuksella suorituskykyyn
Tässä kohtaa kaikki dieselistit voivat nöyrtyä ylivoiman edessä ja todeta että bensamoottori on tulevaisuuden vaihtoehto. Ennenpitkää kaikki ajoneuvot kuorma- ja linja-autoja myöden tulevat käyttämään polttoaineenaan bensiiniä sen lähes räjähtävän kiihtyvyyden vuoksi.
Dieselpolttoaineella sama kiihtyvyys saavutettaisiin paljon helpommin mutta laitetaan mieluummin bensamoottoriin remmi/turboahdinyhdistelmiä kuten Volkswagen TSI moottoreissaan. Ja opetetaan jatkossa autokouluissa että kierroksia pitää löytyä vähintään se 4000 ennenkuin edes ajatellaan kytkimen nostamista. Ja taloudellisuuden nimissä opetetaan ihmiset muutenkin ostamaan isoja bensiinikäyttöisiä autoja jotta ei tarvitse kiihtyvyydestä tinkiä.
Nimimerkistäsi päätellen sinullekin vääntö alakierroksilla on autosi tärkeimpiä ominaisuuksia. Vääntöä me kaikki käytämme jokapäiväisessä ajossamme. Oman dieselini tehohuippu on jossain 4000rpm paikkeilla enkä kyllä muista koskaan käyttäneeni moottoria niin korkeilla lukemilla. Varsinkin kun huipputehon jälkeen se teho putoaa kuin lehmän häntä. Vääntömomenttihan on siinä kohtaa jo muutenkin laskusuuntainen ja moottori tukehtumispisteessä.
Ja tuossa wikipedia linkissäsi on selkeästi nähtävissä ammattikouluviikset teini-corollan wunderbaumilla höystettynä. Eli paras kiihtyvyys saavutetaan nimenomaan suurimman vääntömomentin kierrosalueella. Loppu tekstistä on täyttä paskaa sikäli että jos moottoria halutaan käyttää suurimman tehon alueella, pitää vaihteiston olla niinsanottu portaaton eli CVT vaihteisto. Lisäksi juttu on muutenkin jonkun amispellen kirjoittama koska siellä ilmoitetaan tehoja taka-akselilta jne.. On niitä autoja etuvetoisiakin nykyään ja vielä suhteellisen paljon..
Eli siis vääntö sitä autoa liikuttaa ja mitä enempi sitä vääntöä on, sitä kivuttomammin se auto liikkuu. Teho kertoo asioita moottorista mutta on naimisissa vääntömomentin ja kierrosluvun kanssa joten sillä ei ole väliä.
Osa dieseleistä lämpiää ihan asiallisesti ilman polttoainekäyttöistä lisälämmitintäkin.
kovasti mikä nykyaikainen henkilöauto olisi tälläinen?
mutta oma Passat TDI vm-96 lämpenee kyllä nopeasti pakkasella ja lämmintä riittää. Ei juuri eroa aikasemmasta bensapassatista. Toki eihän tuo ole enään nykyaikainen, mutta polttoaineen kulutus on nyky-dieseleiden kanssa samaa tasoa...Eli 4-5 litraa seka-ajossa.
joka autoa likuttaa.Ajattele että asentaisit 150hevosvoimaisen 900cc mottoripyörän koneen autoosi,tai että siellä 150hevosvoimainen turbodiiseli.Mikäköhän kiihtyisi valoista parhaiten...tai vetäisi asuntovaunua euroopanreissulla???(sit ei muutenkaan kannata valehdella noita kulutuksi 2.8 keskikulutus on taatusti 10-12 litraa)on ollu mullaki
Mulla ainakin bemarin diisseli (320d) lämpenee hyvin ilman polttoainekäyttöistä lisälämppäriä. Taitaa olla koneessa sähkövastukset ja tarpeen mukaan sitten niitä käyttää apuna lämmityksessä. Tokihan se sähkökin täytyy tehdä polttoaineesta..
Moottoripyörämoottori on sen verran köykäisempi että sillä kyllä kiihtyisi paremmin, eteenkin kun tekisi muutenkin autolle laihdutuskuurin.
Yhtä hyvin voisi vielä kysyä laitetta joissa on suhteessa erittäin vähän vääntöä verrattuna dieseliin: kaasuturbiini vs diesel. Mistäköhän syystä lentokoneet suosii vähävääntöistä laitetta?
? turbiinissa meinaan. katsos kun siinä ei ole väliä paljonko kone kiertää, kun taas taitolentokoneiden moottorit on pitkäiskuisia jne.
eiköhän kaikelle ole ihan järkiselitys.
se on "aina" päällä, eli kytketty termostaattiin. Itselläni se päällä tasan tarkkaan kun itse haluan. Webasto ei vie tunnissakaan kuin muutaman desin. Tunnin kaupunkiajo (50km) omallani, webasto päällä vie yhteensä 3-4 litraa.
minulla on uusi audin diesel.
ei ole kylmä ollut kertaakaan vaikkei ole webastoa (en valitettavasti voisi vebastoa käyttää parkkipaikan ollessa suoraan oman kotioveni edessä ja töissä auto on tallissa) ollenkaan ! auto on lohkossa ennen lähtöä (kun pakkasta yli -5) 0,5-1h ja kun olen ajanut esim. -18 kelillä noin kolme (huom 3km) kilometriä on kone lähes täysin lämmin...sisään on alkanut puhaltaa lämmintä jo paljon aikaisemmin koska tuloilmakanavissa on lämmitysvastukset.
esim. viime talven reissulla lapissa oli kivat -26 pakkasta ja autossa oli ihan lämmintä sisällä kuten pitääkin.
kulutus kyseisessä mallissa on muuten 5,1 L/100km
kulutus olisi 5,2 l?
dieseleitten hukkalämpö meneekään, kun sitä siellä joka tapauksessa on. Talvikelillä ei sitä tehollakaan voi selittää, koska liukkauden takia tehoja ei oikeastaan pysty käyttämään. Joittenkin uusien dieseleitten kaupunkikulutus saattaa olla jopa 10 litraa sataselle, silti niissä ei tarkene. Joku vanha 190 diesel Mersu menee kesät talvet alle 6,5 litran ja on kuuma kuin helvetti.
Onko kyseessä pelko kansiongelmista, joten moottori jäähdytetään joka tilanteessa niin tehokkaasti, ettei lämmintä sisälle riitäkkään? Vai vaatiiko huipputehot turbolle niin paljon energiaa että, ylimääräinen lämpö menee normaaliajossa pakoputkesta ulos?
Dieselin periaatte on sellainen että putkesta ulos menee lämmöt. Ne jotka hehkuttavat dieselin pientä kulutusta syyksi on pahasti hakoteillä.
Ja vanha dieselmersu on lämpimämpi kahdesta syystä:
1) Mitä lähempänä huipputehoa dieseli käy sen enemmän pisaa lämpöä. Eri pieni dieselkone onkin lämpimäpi kuin iso silloin kuin sama teho otetaan ulos (=tieliikenteessä)
2) Mersussa todennäköisesti vähemmän optimoitu lämpökenno, siis viimeisä senttejä ei ole säästetty sen mitoituksessa.
mulla on 1.6 hdi moottorilla oleva auto vm.2006..ja kulutus EI ole kertaakaan ollut yli kuuden litran..siis talvikelissä..ja kaupunkiajossa!
mutta sisälämpö ei ole mikään huippukuuma tarkenee kumminkin!
vaikka autotalli.comin autoarkistosta, ja sieltä 2000-luvun, yli 2-litraisia dieseleitä. Kaupunki kulutukset on aika kovia. Sun 1.6:nen on pikku kinneri, joka ei saa paljoa syödäkään.
Tähän mennessä ennätyskulutukseni kaupunkiajossa on noin 12 l/100. Sen verran sai menemään kun parin kilsan matkaan meni tuollainen 20 minuttia. Kävellen olisit jo perillä... :)
Ruuhkassa kulutus voi olla ihan mitä vaan. Ilmoitettu kaupunkikulutus on nähdäkseni ajettu tyhjässä kaupungissa...
Minulla on 80-luvun lopun MB 200 D , kuluttaa maantieajossa 5,4 L/100km ja kaupunkiajossa 6,8-7,2 L/100 km.
Lämmityslaite puhaltaa paukkupakkasillakin tulikuumaa ilmaa (jos niin haluan) vaikka kone kävisi tyhjäkäyntiä puolilämpimänä !!
Rikki se sinun autosi on,
tai sitten lämmityslaitteen kenno on liian "harva" suomen oloihin !!!
Sinun mersussa on Webasto integroitu moottoriin, siitä nuo maantie- ja kaupunkiajon 0,5 litraa suuremmat lukemat nykydieseliin verrattuna. Integroidussa Webastossa on se huono puoli, että se on päällä kesälläkin.
Kyllä mun autossa Webasto katsoo sekä ilman että moottorin lämpötilan mukaan että viitsiikö herätä. Pitää olla kylmä kone ja ulkolämpö alle 5C ennenkuin alkaa höpöttää. Samaten talvipakkasilla jos kone on valmiiksi lämmin, ei ala Webasto suotta töhöttämään.
Ei tuossa munun vanhassa natsihetekassa mitään vepastoja ole, eikä sen puoleen eeperspäkkeriäkään....
Kyllä se lämpiää ihan normaaliin tapaan käydessään, mutta ei siinä palele oli mikä pakkanen tahansa, kuumaa ilmaa tulee kylmälläkin ilmalla n,500 metriä liikkeelle lähdön jälkeen.
Nykyaikaiset dieselit kehittävät hukkalämpöä vähemmän kuin bensakoneet ja lisälämpöä kehitetään esim. webastolla, mutta puhe 10 litran kulutuksesta tunnissa on pelkkää provoilua tai auton perässä kulkee musta juova ja auto vaatii välitöntä korjausta.
Ennakkoluulot ovat typeryyttä, mutta tietoinen valehtelu rikollista.
Itsellä uusi diesel farkku, jossa Eberi lämmitin ja lämmitettävä tuulilasi. Ainaikin pikkupakkasilla ollut luxusta aikaisempaan bensakoneeseen verrattuna, kovemmista pakkasista ei vielä kokemusta. Ei pahaa sanottavaa bensakoneistakaan, ihan kivoja nekin oli, dieselillä vaan etuna se pieni kulutus, samankokoisella autolla noin 30 % pienempi kuin aikaisemmin bensalla.
Fiksumissa autoissa on jo valmiiksi laitettu kytkin jolla voi valita toimiiko "webasto" automaattisesti tarpeen mukaan vai pärjääkö ilman, eli voi optimoida haluaako lämpöä nopeammin vai hitaammin pienemmällä kulutuksella. Ja lämmin kone kuluttaa vähemmän joten jos se lämpiää nopeammin normaalilämpöön, niin kokonaiskulutus eri käyttötavoilla?