Eversti Paasosen tiedusteluraportti 1944

No ennen Lapinsotaa armeijamme pääosat kotiutettiin, se siitä.

Miksi Stalin ei halunnut Suomea osaksi NL suurta perhettä? Miksi Stalin ei nimenomaan halunnut kommunistista Suomea?

Suomi säilytti länsimaisen demokratiansa Stalinin tahdosta, niinkö?
Eikö suurilla länsimailla ollut tähän kehitykseen osaa eikä arpaa?

varmaankin? kirjoitti:

No ennen Lapinsotaa armeijamme pääosat kotiutettiin, se siitä.

Miksi Stalin ei halunnut Suomea osaksi NL suurta perhettä? Miksi Stalin ei nimenomaan halunnut kommunistista Suomea?

Suomi säilytti länsimaisen demokratiansa Stalinin tahdosta, niinkö?
Eikö suurilla länsimailla ollut tähän kehitykseen osaa eikä arpaa?

Lue lisää

Suomen erilainen kohtala suhteessa itäeurooppalaisiin ja Baltian maihin on kiinnostava. Siksi on kyettävä arvioimaan mikä Suomessa oli niin erillaista, ettei Stalin halunnut Suomea bolsevisoida.

1. Mitä Stalin tiesi siitä, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Pietarin kaupunkiin?

2. Suomalaisten passiivisuus Muurmannin radan suuntaan?

3. Suomen kontaktit Neuvostoliittoon jo Stalingradin taistelun loppuvaiheessa?

4. Suomi mahdollisena Saksan uutena vihollismaana?

5. Neuvostoliiton strategiset edut Itämerellä ja Jäämerellä?

Oho, tässä on esimerkki, kun jonkun vain piti sanoa.... JOTAIN. XD

Selvitin oman teoriani tapahtuneesta laajemmin täällä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027038705#22000000027038705

Uskon että Suomen sodanjohdolla oli hyvin tiedossa että NL valmisteli suurhyökkäystä. Sen oli kuultu mahdollisesti kahdesta suunnasta, eli Saksan tiedustelulta ja salaisista liittoutuneiden kanssa käydyistä keskusteluista.

Suomella oli sympatioita länsiliittoutuneiden joukossa mm. Talvisodan tapahtumien johdosta, ja siksi Suomea ei annettu Stalinin etupiiriin. Tämä oli Suomen johdolla tiedossa jo ainakin vuodesta 1942. Toisaalta myös se, että sen ei ikinä annettaisi hyötyä liittoutumisesta Saksan kanssa, joten Moskovan rauhaa paremmista rajoista ei voinut edes uneksia. Siksi Kannaksen puolustukseen ei kannattanut panostaa enempää kuin näön vuoksi - sehän tultaisiin menettämään joka tapauksessa. Jos ei sodassa, niin viimeistään rauhanneuvotteluissa.

Oli kuitenkin tärkeää antaa ymmärtää sekä Saksan sodanjohdolle että Suomen kansalle että Kannasta ei oltaisi antamassa ilmaiseksi pois. Kannaksen läpijuoksu tarvittiin siihen että rauha saataisiin "myytyä" kansalle. Saksan sodanjohdolle haluttiin uskotella että Suomi on edelleen sitoutunut sotaan. Täytyy muistaa, että sekä Lapissa että Virossa oli runsaasti saksalaisia joukkoja, jotka olisivat kyenneet miehittämään Suomen.

Suomen sodanjohdon rohkea peli onnistui, ja Moskovan rauhan rajoihin verrattuna Suomi menetti lopullisesti vain Petsamon sekä Jäniskosken ja Niskakosken alueen.

Todellisuudessa tiedustelu antoi tietoa puna-armeijan ryhmittymisestä ja voimistumisesta Kannaksella pitkin kevättä. Ongelman muodosti ylipäällikkö Mannerheim, jonka mukaan yleishyökkäyksen täytyi toteutuessaan tapahtua kaikilla rintamilla. Koska Syvärillä ja Maaselässä ei havaittu merkittävää sotilaallista voimistumista oletti Mannerheim ettei maata uhkaavaa yleishyökkäystä tulisi.

Tästä ovat Turtola ja muut sotahistorioitsijat tehneet havaintoja. Vain Mannerheimin suhteeton palvonta estää tuomasta tätä tosiasiaa laajalti esille.

Varma todiste siitä, että tiedustelu toimi hyvin loppuun asti oli Hallamaan johtaman radiotiedustelun minuutin tarkkuudella selvittämä Kannaksen yleishyökkäyksen alkaminen. Niinpä Suomen ilmavoimat tekivät -2H eli 2 minuuttia ennen hyökkäyksen alkua tuntuvan hyökkäyksen venäläisten asemia vastaan edes hidastaakseen jonkin verran puna-armeijan valtavaa voimaa.

Näistä asioista saa tietoa mm. netin kautta. Ilmavoimien historia kertoo tästäkin asiasta.

Vulkan kirjoitti:

Selvitin oman teoriani tapahtuneesta laajemmin täällä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027038705#22000000027038705

Uskon että Suomen sodanjohdolla oli hyvin tiedossa että NL valmisteli suurhyökkäystä. Sen oli kuultu mahdollisesti kahdesta suunnasta, eli Saksan tiedustelulta ja salaisista liittoutuneiden kanssa käydyistä keskusteluista.

Suomella oli sympatioita länsiliittoutuneiden joukossa mm. Talvisodan tapahtumien johdosta, ja siksi Suomea ei annettu Stalinin etupiiriin. Tämä oli Suomen johdolla tiedossa jo ainakin vuodesta 1942. Toisaalta myös se, että sen ei ikinä annettaisi hyötyä liittoutumisesta Saksan kanssa, joten Moskovan rauhaa paremmista rajoista ei voinut edes uneksia. Siksi Kannaksen puolustukseen ei kannattanut panostaa enempää kuin näön vuoksi - sehän tultaisiin menettämään joka tapauksessa. Jos ei sodassa, niin viimeistään rauhanneuvotteluissa.

Oli kuitenkin tärkeää antaa ymmärtää sekä Saksan sodanjohdolle että Suomen kansalle että Kannasta ei oltaisi antamassa ilmaiseksi pois. Kannaksen läpijuoksu tarvittiin siihen että rauha saataisiin "myytyä" kansalle. Saksan sodanjohdolle haluttiin uskotella että Suomi on edelleen sitoutunut sotaan. Täytyy muistaa, että sekä Lapissa että Virossa oli runsaasti saksalaisia joukkoja, jotka olisivat kyenneet miehittämään Suomen.

Suomen sodanjohdon rohkea peli onnistui, ja Moskovan rauhan rajoihin verrattuna Suomi menetti lopullisesti vain Petsamon sekä Jäniskosken ja Niskakosken alueen.

Lue lisää

Voi olla, että rauhanpakettia olisi ollut vaikea myydä, jos hyökkäystä ei olisi tullut. Toisaalta myös Saksan toimia sekä vilja-apua tarvittiin. Näin ollen luultavasti hyvin monet asiat vaikuttivat siihen, että liittoutuneiden näin jälkeenpäin ajatellen kohtuullisia rauhanehtoja ei hyväksytty.

Joka tapauksessa dokumentit Teheranin neuvotteluista, Paasosen johtaman Päämajan tiedustelun antamat tiedot, sekä jälkeenpäin kertyneet tiedot antavat ymmärtää ettei Neuvostoliitolla ollut ehdotonta tavoitetta valloittaa Suomea. Suomi ei sittenkään ollut niin tärkeä NL:lle että se olisi vaarantanut tavoitteitaan väkirikkaassa itä-Euroopassa.

Periferisyytemme ja talvi-ja jatkosodan taistelutahto vaikutti siihen, että NL myös suhtautui jo kauan ennen v.1944 eri tavalla Suomeen kuin Balttiaan. Näin ollen NL näytti Suomelle hieman toisinlaisia äidinkasvojaan kuin minkä esim. baltit ja itäeurooppalaiset saivat kokea.

Antti59 kirjoitti:

Todellisuudessa tiedustelu antoi tietoa puna-armeijan ryhmittymisestä ja voimistumisesta Kannaksella pitkin kevättä. Ongelman muodosti ylipäällikkö Mannerheim, jonka mukaan yleishyökkäyksen täytyi toteutuessaan tapahtua kaikilla rintamilla. Koska Syvärillä ja Maaselässä ei havaittu merkittävää sotilaallista voimistumista oletti Mannerheim ettei maata uhkaavaa yleishyökkäystä tulisi.

Tästä ovat Turtola ja muut sotahistorioitsijat tehneet havaintoja. Vain Mannerheimin suhteeton palvonta estää tuomasta tätä tosiasiaa laajalti esille.

Varma todiste siitä, että tiedustelu toimi hyvin loppuun asti oli Hallamaan johtaman radiotiedustelun minuutin tarkkuudella selvittämä Kannaksen yleishyökkäyksen alkaminen. Niinpä Suomen ilmavoimat tekivät -2H eli 2 minuuttia ennen hyökkäyksen alkua tuntuvan hyökkäyksen venäläisten asemia vastaan edes hidastaakseen jonkin verran puna-armeijan valtavaa voimaa.

Näistä asioista saa tietoa mm. netin kautta. Ilmavoimien historia kertoo tästäkin asiasta.

Lue lisää

ja saksan miehityksen uhka jollei tehdä saksan kansa sopimusta ettei Suomi ryhdy NL kanssa noihin erillisrauha neuvotteluihin.

Jos Suomi olisi ilmoittanut kapituloituvansa, niin sehän olisi ollut selvä juttu, ei siihen Paasosen näkemykset olleet puntarissa poliittiset päätöksentekijät eivät ehtoon suostuneet. Syksyn aselepo neuvotteluiden käynnistyttyä kapitulaatiosta ei puhuttu enää mitään.
Antautuminen on sama kuin kapituloituminen ja sota oli vielä käynnissä, joten miehitys olisi ollut varmaa.

Antti59 kirjoitti:

Voi olla, että rauhanpakettia olisi ollut vaikea myydä, jos hyökkäystä ei olisi tullut. Toisaalta myös Saksan toimia sekä vilja-apua tarvittiin. Näin ollen luultavasti hyvin monet asiat vaikuttivat siihen, että liittoutuneiden näin jälkeenpäin ajatellen kohtuullisia rauhanehtoja ei hyväksytty.

Joka tapauksessa dokumentit Teheranin neuvotteluista, Paasosen johtaman Päämajan tiedustelun antamat tiedot, sekä jälkeenpäin kertyneet tiedot antavat ymmärtää ettei Neuvostoliitolla ollut ehdotonta tavoitetta valloittaa Suomea. Suomi ei sittenkään ollut niin tärkeä NL:lle että se olisi vaarantanut tavoitteitaan väkirikkaassa itä-Euroopassa.

Periferisyytemme ja talvi-ja jatkosodan taistelutahto vaikutti siihen, että NL myös suhtautui jo kauan ennen v.1944 eri tavalla Suomeen kuin Balttiaan. Näin ollen NL näytti Suomelle hieman toisinlaisia äidinkasvojaan kuin minkä esim. baltit ja itäeurooppalaiset saivat kokea.

Lue lisää

Stalin ja Molotov olivat jo hyvin ehtineet vetää johtopäätöksen:

Valloitettu, miehitetty Suomi tulisi olemaan paha kivi N-liiton kengässä. Oli nähty riittävän hyvin, että kansa oli kaikkea muuta kuin neukkuyhteensopivaa!

kesällä -44 kirjoitti:

ja saksan miehityksen uhka jollei tehdä saksan kansa sopimusta ettei Suomi ryhdy NL kanssa noihin erillisrauha neuvotteluihin.

Jos Suomi olisi ilmoittanut kapituloituvansa, niin sehän olisi ollut selvä juttu, ei siihen Paasosen näkemykset olleet puntarissa poliittiset päätöksentekijät eivät ehtoon suostuneet. Syksyn aselepo neuvotteluiden käynnistyttyä kapitulaatiosta ei puhuttu enää mitään.
Antautuminen on sama kuin kapituloituminen ja sota oli vielä käynnissä, joten miehitys olisi ollut varmaa.

Lue lisää

..vaatimus antautumisesta oli NL:n johdolle ns. "poliittinen virhe", aivan kuten Ribbentrop totesi jo talvisodan aikana Kuusisen hallituksesta. Kokeilivat kepillä jäätä ja edelleenkin on epäselvää miksi tuo vaatimus esitettiin, tai olisiko tuohon tullut tuoreeltaan muuta tietoa jos olisi pyydetty tarkennuksia heti...
...päämajalla oli kuitenkin jo tiedossa tuolloin tuo tiedusteluosaston raportti jossa esitettiin arvio tulevista tapahtumista.

auvisen tasapainoinen kaveri kirjoitti:

..vaatimus antautumisesta oli NL:n johdolle ns. "poliittinen virhe", aivan kuten Ribbentrop totesi jo talvisodan aikana Kuusisen hallituksesta. Kokeilivat kepillä jäätä ja edelleenkin on epäselvää miksi tuo vaatimus esitettiin, tai olisiko tuohon tullut tuoreeltaan muuta tietoa jos olisi pyydetty tarkennuksia heti...
...päämajalla oli kuitenkin jo tiedossa tuolloin tuo tiedusteluosaston raportti jossa esitettiin arvio tulevista tapahtumista.

Lue lisää

Ennakkoehto oli ILMOITTAA että Suomi kapituloituu. Suomi on niin monta kertaa pettänyt NL. Presindentin ja ulkoministerin kirjallinen ilmoitus vaadittiin että Suomi kapituloituu. Mitä epäselvää siinä oli? Rauhanneuvoteluille annettiin tällainen ennakkoehto. Niihin neuvotteluihin ei Suomi sitten mennyt. Syksy muutti kaiken, tuo kapitulaatio ehto jäi pos!

auvisen tasapainoinen kaveri kirjoitti:

..vaatimus antautumisesta oli NL:n johdolle ns. "poliittinen virhe", aivan kuten Ribbentrop totesi jo talvisodan aikana Kuusisen hallituksesta. Kokeilivat kepillä jäätä ja edelleenkin on epäselvää miksi tuo vaatimus esitettiin, tai olisiko tuohon tullut tuoreeltaan muuta tietoa jos olisi pyydetty tarkennuksia heti...
...päämajalla oli kuitenkin jo tiedossa tuolloin tuo tiedusteluosaston raportti jossa esitettiin arvio tulevista tapahtumista.

Lue lisää

"....päämajalla oli kuitenkin jo tiedossa tuolloin tuo tiedusteluosaston raportti jossa esitettiin arvio tulevista tapahtumista. ..."

Mikään kansakunta ei voi tehdä päätöstä olettamuksiin perustuneen, (myöhemmin virheelliseksi osoitetun) arvion pohjalta. Hallitus oli tilanteen tasalla NL ja Saksan painostaessa Suomea kumpikin omine vaatimuksineen.

puntarisa kirjoitti:

"....päämajalla oli kuitenkin jo tiedossa tuolloin tuo tiedusteluosaston raportti jossa esitettiin arvio tulevista tapahtumista. ..."

Mikään kansakunta ei voi tehdä päätöstä olettamuksiin perustuneen, (myöhemmin virheelliseksi osoitetun) arvion pohjalta. Hallitus oli tilanteen tasalla NL ja Saksan painostaessa Suomea kumpikin omine vaatimuksineen.

Lue lisää

..kyllä päätöksentekijöiden on tehtävä päätöksensä nimenomaan olettamuksien ja erilaisten ennusteisiin perustuvien mallien/ajatusten mukaan. Näin on asia ollut silloin ja on edelleenkin, kun sitä "ristallipalloa" ei ole käytettävissä muilla kuin tämän palstan tietäjillä...
...eipä ollut Rytillä ja kumppaneilla meillä käytössä ollutta lähdekirjastoa josta voisivat vilkaista tarvittaessa mites se oikein menikään ja miten sen olisi pitänyt mennäää...

sijaa kirjoitti:

Ennakkoehto oli ILMOITTAA että Suomi kapituloituu. Suomi on niin monta kertaa pettänyt NL. Presindentin ja ulkoministerin kirjallinen ilmoitus vaadittiin että Suomi kapituloituu. Mitä epäselvää siinä oli? Rauhanneuvoteluille annettiin tällainen ennakkoehto. Niihin neuvotteluihin ei Suomi sitten mennyt. Syksy muutti kaiken, tuo kapitulaatio ehto jäi pos!

Lue lisää

..ei näköjään rakoile tässä asiassa.

puntarisa kirjoitti:

"....päämajalla oli kuitenkin jo tiedossa tuolloin tuo tiedusteluosaston raportti jossa esitettiin arvio tulevista tapahtumista. ..."

Mikään kansakunta ei voi tehdä päätöstä olettamuksiin perustuneen, (myöhemmin virheelliseksi osoitetun) arvion pohjalta. Hallitus oli tilanteen tasalla NL ja Saksan painostaessa Suomea kumpikin omine vaatimuksineen.

Lue lisää

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

"kapitulaatiosta" kirjoitti:

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

Lue lisää

Tietääkseni elämme vapaassa maassa. Tutkia saa. Ei tutkimusta suinkaan aina minkään mystisen "tuen" avulla tehdä. Maassa on leivottu aikamoinen määrä lisensiaatteja ja tohtoreita ilman valtion tukea. Yliopistoille, eli johtaville tutkimuslaitoksille, on valtio taannut itsehallinnon. Tietysti salaliitto on houkuttelevampi vaihtoehto. Onkohan Bermudan kolmiolla liittymiä tähän kysymykseen...?

"kapitulaatiosta" kirjoitti:

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

Lue lisää

aloittamiseksi tämä: "Suomen hallitus ilmoittaa KIRJALLISESTI Presidentin ja ulkoministerin allekirjoittamalla kirjallisella ilmoituksella KAPITULOITUVANSA". Ennakkoehto oli laitettava Moskovaan ennenkuin NL aloittaa VARSINAISET neuvottelut.
Mitäs tutkittavaa tuossa olisi?
Ennen kannattaa tutkia MIKSI ennakkoehto oli noin kova. Oliko ehto seurausta, kun Suomi torjui maaliskuun Moskovan ehdot: "Saksalaisten vangitsemisen huhtikuun loppuun mennessä ja suorittaa sen, samanaikaan suoritettavalla joukkojemme demobilisaatiolla ja maksaa NL 600 miljoonan sotakorvaukset.

Suomelta EI VAADITTU enää syksyllä antautumista.
Suomelta vaadittiin syksyllä VAIN 300 miljoonan sotakorvauksia.
Suomelle annettiin syksyllä reilusti aikaa saksalaisten ajamiseksi pois.

Vulkan kirjoitti:

Selvitin oman teoriani tapahtuneesta laajemmin täällä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027038705#22000000027038705

Uskon että Suomen sodanjohdolla oli hyvin tiedossa että NL valmisteli suurhyökkäystä. Sen oli kuultu mahdollisesti kahdesta suunnasta, eli Saksan tiedustelulta ja salaisista liittoutuneiden kanssa käydyistä keskusteluista.

Suomella oli sympatioita länsiliittoutuneiden joukossa mm. Talvisodan tapahtumien johdosta, ja siksi Suomea ei annettu Stalinin etupiiriin. Tämä oli Suomen johdolla tiedossa jo ainakin vuodesta 1942. Toisaalta myös se, että sen ei ikinä annettaisi hyötyä liittoutumisesta Saksan kanssa, joten Moskovan rauhaa paremmista rajoista ei voinut edes uneksia. Siksi Kannaksen puolustukseen ei kannattanut panostaa enempää kuin näön vuoksi - sehän tultaisiin menettämään joka tapauksessa. Jos ei sodassa, niin viimeistään rauhanneuvotteluissa.

Oli kuitenkin tärkeää antaa ymmärtää sekä Saksan sodanjohdolle että Suomen kansalle että Kannasta ei oltaisi antamassa ilmaiseksi pois. Kannaksen läpijuoksu tarvittiin siihen että rauha saataisiin "myytyä" kansalle. Saksan sodanjohdolle haluttiin uskotella että Suomi on edelleen sitoutunut sotaan. Täytyy muistaa, että sekä Lapissa että Virossa oli runsaasti saksalaisia joukkoja, jotka olisivat kyenneet miehittämään Suomen.

Suomen sodanjohdon rohkea peli onnistui, ja Moskovan rauhan rajoihin verrattuna Suomi menetti lopullisesti vain Petsamon sekä Jäniskosken ja Niskakosken alueen.

Lue lisää

"...Suomen sodanjohdolla oli hyvin tiedossa että NL valmisteli suurhyökkäystä.
Sen oli kuultu mahdollisesti kahdesta suunnasta, eli Saksan tiedustelulta ja
salaisista liittoutuneiden kanssa käydyistä keskusteluista"


Taisivat olla niin salaisia neuvotteluja, etteivät ole vieläkään tulleet julkisuuteen,
eikä Erfurthkaan niistä muistelmissaan hiiskunut - kun niin ovat salaisia!

Tämä asia on mahdollisimman perusteellisesti - ainakin toistaiseksi - käyty läpi
Aholan ja kumppaneiden kirjassa "Päämajan menetetyt kuukautiset", niin että
sinun tuulesta temmatut väitteesi eivät ketään vakuta.

Ei ole kukaan koskaan eikä missään osoittanut, että sodan ’ylipäällystömme’
tiesi sieltä olleen kesäkuun alkipäivinä kokonaisen vihollisarmeijan valmiina
tykkeineen ja panssareineen.

Päämajoitusmestari A.F. Airo oli eversti Haanterän kanssa lomilla suurhyökkäyksen
alkaessa - ja Mikkelin tomppeli-Tuompokin oli myönnellyt huolettomana maatalous-
ja kuntoisuus- ja naintilomia miehille vielä kesäkuun alussa.

- Hallitus ja ministerit olivat yöunilla kun tykkien ja koneiden jylinää alkoi kantautua
kannakselta Suomenlahden vesipintojen kannattamana pääkaupunkiin.

- Mikkelissä eivät olleet saaneet housuja jalkoihinsa ja aamusnapseja naukattua
kun ikkunat alkoivat helisemään kello 5.30 kesäkuun 9. päivä 1944.

"kapitulaatiosta" kirjoitti:

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

Lue lisää

"Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä ..."

Tarkoitatko näitä Huhtiniemi-huijattuja Joki-Sippilöitä? "Loistavia" joo. Laho puukin loistaa pimeessä.

"kapitulaatiosta" kirjoitti:

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

Lue lisää

tehtiin oikea lähdeainestojen väärennöskampanja öljyrahoilla.Virolainen tutkija Ilmjärv teki Pätsistä näin maanpetturin, joten mikä ettei sama onnistuisi meilläkin.

"kapitulaatiosta" kirjoitti:

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

Lue lisää

Varsinkin talous ja finanssit pyörivät niin kiihkeästi, että esim. HS:n Taloussanomat lopettaa ilmestymisensä ja Kauppalehdelläkin menee huonosti; kaikkein se tärkein, ensimmäinen taloustieto, tulee kuluttajalle / sijoittajalle nopeimmin netin kautta.

Ja ei ainoastaan talousuutiset, myös katastrofit ja onnettomuudet siirtyvät uutisointina nettiin. Hyvänä esimerkkinä tästä oli jo Thaimaan tshunami; ja tietoa Jokelan ampumistapauksestakin oli netissä jopa tunteja ennen tiedotusvälineitä.

Jo nyt arkistotietoja voi kuka tahansa kaivella netistä enemmän tai vähemmän vapaasti - ainakin maksusta. Ja tiedon määrä kasvaa vuodessa suorastaan räjähdysmäisesti, kuukausittain, päivittäinkin saattaa osua jotain aivan uutta ja uskomatonta silmiin.

... että siitä vaan tiedon nälkää tyydyttämään!

"kapitulaatiosta" kirjoitti:

Tuosta joidenkin häiriintyneiden kiihkoilijoiden pyörittämästä "kapitulaatio-teoriasta" kaikenkarvaiset ääriliikkeet kuten ProKarelia saavat sellaista käyttövoimaa, että tutkijoiden tulisi ehdottomasti lopultakin selvittää, miksi Viipurin valtauksen jälkeisiä ainakin USA:lta Ruotsin kautta tulleita viestejä lähdetty hallituksen toimesta tarkistamaan.

Ei ole uskottavaa, etteikö tästä tietoa löytyisi jos ei Suomen sekavasta sota-arkistosta niin ainakin Ruotsin, USA:n, Saksan - tai mahdollisesti Venäjän arkistoista. Ja samalla selvittää mikä osuus Linkomiehellä tässä 'tiedon pimityksessä' olisi mahdollisesti ollut.

Kysymyksiä on paljon - vastauksia vähän! Meillä on parikin loistavaa nuorta tutkijaa, jotka ovat kesäkuun lopun tapahtumissa aivan siinä 'huulilla' vastauksen löytämisessä, mutta ilmeisesti kysymys on päättäjille ja rahamiehille poliittisesti niin arka, että edes vaadittavaa pikku rahasummaa tutkimukselle ei vain mistään löydy!

Jos osattiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, niin osataan sitä meilläkin... ja vielä 2000-luvulla, globaalissa taloudessa ja Internetin maailmassa. Jos ei mitään edistystä tapahdu, päättäjämme joutuvat kontrolloimaan vapaita tiedotusvälineitä vähän kuin Kiinassa - ainahan niitä verukkeita sensuurillekin löytyy.

Lue lisää

Suomen elinkeinoelämän keskusarkistolla on edessään valtava urakka. Se kunnostaa ja järjestää Sota-arkiston sekaisen arkiston vuosilta 1918 - 1945.

Koko arkiston pituus on Lontoon vuoden 1948 maratonin mittainen - 42,195 kilometriä. Nyt järjestettävän arkiston pituus on 15 hyllykilometriä; urakkaan osallistuu 20 arkistoalan ammatti-ihmistä kuuden vuoden ajan.

Vielä kun tuota aineistoa aletaan digitalisoimaan, niin eipä uskoisi, että joskus vuosien päästä, ehkäpä jo vuoden tai parin aikajanalla, yhtään kiveä jää kääntämättä menneisyydestämme!

Antti59 kirjoitti:

Todellisuudessa tiedustelu antoi tietoa puna-armeijan ryhmittymisestä ja voimistumisesta Kannaksella pitkin kevättä. Ongelman muodosti ylipäällikkö Mannerheim, jonka mukaan yleishyökkäyksen täytyi toteutuessaan tapahtua kaikilla rintamilla. Koska Syvärillä ja Maaselässä ei havaittu merkittävää sotilaallista voimistumista oletti Mannerheim ettei maata uhkaavaa yleishyökkäystä tulisi.

Tästä ovat Turtola ja muut sotahistorioitsijat tehneet havaintoja. Vain Mannerheimin suhteeton palvonta estää tuomasta tätä tosiasiaa laajalti esille.

Varma todiste siitä, että tiedustelu toimi hyvin loppuun asti oli Hallamaan johtaman radiotiedustelun minuutin tarkkuudella selvittämä Kannaksen yleishyökkäyksen alkaminen. Niinpä Suomen ilmavoimat tekivät -2H eli 2 minuuttia ennen hyökkäyksen alkua tuntuvan hyökkäyksen venäläisten asemia vastaan edes hidastaakseen jonkin verran puna-armeijan valtavaa voimaa.

Näistä asioista saa tietoa mm. netin kautta. Ilmavoimien historia kertoo tästäkin asiasta.

Lue lisää

Oletko lukenut Päivi Tapolan uutta kirjaa Kenraalien kirjeet? Myös siellä on Aladar Paasosen, Erik Heinrichsin ja Harald Öhquistin ajatuksia asiasta - heidän itsensä kertomina!
Kirjeet ovat varsin autenttista tietoutta. Mitä ko. herrat itse asiasta ajattelivat ja kirjoittivat ystävilleen. Asia on varsin monisyinen.

"Päämajan menetetyt...... kirjoitti:

"...Suomen sodanjohdolla oli hyvin tiedossa että NL valmisteli suurhyökkäystä.
Sen oli kuultu mahdollisesti kahdesta suunnasta, eli Saksan tiedustelulta ja
salaisista liittoutuneiden kanssa käydyistä keskusteluista"


Taisivat olla niin salaisia neuvotteluja, etteivät ole vieläkään tulleet julkisuuteen,
eikä Erfurthkaan niistä muistelmissaan hiiskunut - kun niin ovat salaisia!

Tämä asia on mahdollisimman perusteellisesti - ainakin toistaiseksi - käyty läpi
Aholan ja kumppaneiden kirjassa "Päämajan menetetyt kuukautiset", niin että
sinun tuulesta temmatut väitteesi eivät ketään vakuta.

Ei ole kukaan koskaan eikä missään osoittanut, että sodan ’ylipäällystömme’
tiesi sieltä olleen kesäkuun alkipäivinä kokonaisen vihollisarmeijan valmiina
tykkeineen ja panssareineen.

Päämajoitusmestari A.F. Airo oli eversti Haanterän kanssa lomilla suurhyökkäyksen
alkaessa - ja Mikkelin tomppeli-Tuompokin oli myönnellyt huolettomana maatalous-
ja kuntoisuus- ja naintilomia miehille vielä kesäkuun alussa.

- Hallitus ja ministerit olivat yöunilla kun tykkien ja koneiden jylinää alkoi kantautua
kannakselta Suomenlahden vesipintojen kannattamana pääkaupunkiin.

- Mikkelissä eivät olleet saaneet housuja jalkoihinsa ja aamusnapseja naukattua
kun ikkunat alkoivat helisemään kello 5.30 kesäkuun 9. päivä 1944.

Lue lisää

"Ei ole kukaan koskaan eikä missään osoittanut, että sodan ’ylipäällystömme’
tiesi sieltä olleen kesäkuun alkipäivinä kokonaisen vihollisarmeijan valmiina
tykkeineen ja panssareineen."

Mielestäni on nimen omaan vaikea kuvitella että siitä ei olisi tiedetty.

Liittoutuneet olivat nousseet maihin Normandiassa ja Saksa oli saanut selkäänsä Stalingradissa. En usko että Suomen sodanjohto olisi ollut niin täynnä hölmöjä että suurhyökkäys olisi oikeasti tullut yllätyksenä. En edelleenkään usko että Neuvostoliitto olisi kyennyt siirtämään niin ison määrän joukkoja ja kalustoa rintamalinjan tuntumaan Suomen tai Saksan tietämättä.

Varsinaiset kulissien takana käydyt neuvottelut länsiliittoutuneiden kanssa tuskin olisivat pysyneet salassa näin pitkään. Mitään neuvotteluja ei varmasti siis ole käyty. Tieto on kulkenut muutaman diplomaatin toimesta esim. Tukholman suurlähetystön kautta.

- tutkijat ry kirjoitti:

Suomen elinkeinoelämän keskusarkistolla on edessään valtava urakka. Se kunnostaa ja järjestää Sota-arkiston sekaisen arkiston vuosilta 1918 - 1945.

Koko arkiston pituus on Lontoon vuoden 1948 maratonin mittainen - 42,195 kilometriä. Nyt järjestettävän arkiston pituus on 15 hyllykilometriä; urakkaan osallistuu 20 arkistoalan ammatti-ihmistä kuuden vuoden ajan.

Vielä kun tuota aineistoa aletaan digitalisoimaan, niin eipä uskoisi, että joskus vuosien päästä, ehkäpä jo vuoden tai parin aikajanalla, yhtään kiveä jää kääntämättä menneisyydestämme!

Lue lisää

Tämän päivän ( 14.11.) Hesarissa Sota-arkiston johtaja kertoo, että kyseessä on arkiston tiettyjen osien kunnostus Kansallisarkistoon liittämistä varten. Ei siis suinkaan koko arkiston uudelleen järjestäminen.
Arkistoneuvos Jaana Kilkin mukaan kunnostaminen tarjoaa mahdollisuudet laajentaa sotahistoriallista tutkimustyötä sosiaali- ja kultturihistoriallisten kysymysten alueelle.

Tuliko tutkijat ry:lle lipsahdus vai tehtiinkö tahallinen Sota-arkiston mustamaalaus? Sitähän näillä sivuilla on harrastettu jatkuvasti suuren tietämättömyyden tuomalla varmuudella.

Arkistomestari kirjoitti:

Tämän päivän ( 14.11.) Hesarissa Sota-arkiston johtaja kertoo, että kyseessä on arkiston tiettyjen osien kunnostus Kansallisarkistoon liittämistä varten. Ei siis suinkaan koko arkiston uudelleen järjestäminen.
Arkistoneuvos Jaana Kilkin mukaan kunnostaminen tarjoaa mahdollisuudet laajentaa sotahistoriallista tutkimustyötä sosiaali- ja kultturihistoriallisten kysymysten alueelle.

Tuliko tutkijat ry:lle lipsahdus vai tehtiinkö tahallinen Sota-arkiston mustamaalaus? Sitähän näillä sivuilla on harrastettu jatkuvasti suuren tietämättömyyden tuomalla varmuudella.

Lue lisää

- Edellisessä viestissä kerrottiin HS:n artikkelia lainaten, vain ja ainoastaan:

"Suomen elinkeinoelämän keskusarkistolla on edessään valtava urakka. Se kunnostaa ja järjestää Sota-arkiston sekaisen arkiston vuosilta 1918 - 1945."


Ja kun arkisto kunnostetaan ja järjestetään ja vieläpä luetteloidaan, sekä mahdollisesti sitä digitalisoidaan joskus myöhemmin, niin antaahan se tietysti aivan toisentasoiset mahdollisuudet tutkijoille kuten myös laajemmille - ajasta ja paikasta riippumatta - tutkijapiireille!

Sota-arkiston ongelma onkin toistaiseksi ollut sen puutteellinen luettelointi ja siten jopa 'tarkoitushakuinen' käyttö. On kaivettu esille lippunen tai lappunen joka on ollut tarkoituksenmukainen omien "oletusteorioiden" tai jopa omien ennakkoluulojen vahvistamiseksi. Puutteellinen luettelointi mahdollisti senkin, että arkistoa tonkineet ammattitaidottomat tutkijat ovat hyödyntäneet aineistoa omien ahdasmielisten poliittistenkin harhaluulojensa ajamiseen.

Tämän asiantilaan viittasi myös akateemikko Ylikangas kirjassaan "Murtuuko rintama?" keskusteltuaan joidenkin tutkijoiden kanssa.

Olisikohan pareen, että "arkistomestari" pitäytyisi niissä omissa toimissaan ja jättäisi ajattelemisen niille joilla siihen on välineetkin...

- tutkijat ry kirjoitti:

- Edellisessä viestissä kerrottiin HS:n artikkelia lainaten, vain ja ainoastaan:

"Suomen elinkeinoelämän keskusarkistolla on edessään valtava urakka. Se kunnostaa ja järjestää Sota-arkiston sekaisen arkiston vuosilta 1918 - 1945."


Ja kun arkisto kunnostetaan ja järjestetään ja vieläpä luetteloidaan, sekä mahdollisesti sitä digitalisoidaan joskus myöhemmin, niin antaahan se tietysti aivan toisentasoiset mahdollisuudet tutkijoille kuten myös laajemmille - ajasta ja paikasta riippumatta - tutkijapiireille!

Sota-arkiston ongelma onkin toistaiseksi ollut sen puutteellinen luettelointi ja siten jopa 'tarkoitushakuinen' käyttö. On kaivettu esille lippunen tai lappunen joka on ollut tarkoituksenmukainen omien "oletusteorioiden" tai jopa omien ennakkoluulojen vahvistamiseksi. Puutteellinen luettelointi mahdollisti senkin, että arkistoa tonkineet ammattitaidottomat tutkijat ovat hyödyntäneet aineistoa omien ahdasmielisten poliittistenkin harhaluulojensa ajamiseen.

Tämän asiantilaan viittasi myös akateemikko Ylikangas kirjassaan "Murtuuko rintama?" keskusteltuaan joidenkin tutkijoiden kanssa.

Olisikohan pareen, että "arkistomestari" pitäytyisi niissä omissa toimissaan ja jättäisi ajattelemisen niille joilla siihen on välineetkin...

Lue lisää

Kerroin vain sen korjauksen,minkä Sota-arkiston johtaja teki tämän päivän Hesarissa.

Tutkijat ry toki hallitsee asiat. Siis Ylikangas on akateemikko ja viimeisin kirja nimeltä Murtuuko rintama? Siinä tiedon tasoa. Pitäisikö ensin opiskella asiat ja sitten vasta esiintyä "tutkijoina"?

Ammattitaitoinen tutkija pystyy erinomaisen hyvin hyödyntämään Sota-arkiston aineistoa nykyisinkin. Tekemättömiä asiakirjoja ei sieltä löydy eikä mistään muualtakaan.Siinä riittääkin pohtimista sotahistorian uudelleen kirjoittajille.

Arkistomestari kirjoitti:

Kerroin vain sen korjauksen,minkä Sota-arkiston johtaja teki tämän päivän Hesarissa.

Tutkijat ry toki hallitsee asiat. Siis Ylikangas on akateemikko ja viimeisin kirja nimeltä Murtuuko rintama? Siinä tiedon tasoa. Pitäisikö ensin opiskella asiat ja sitten vasta esiintyä "tutkijoina"?

Ammattitaitoinen tutkija pystyy erinomaisen hyvin hyödyntämään Sota-arkiston aineistoa nykyisinkin. Tekemättömiä asiakirjoja ei sieltä löydy eikä mistään muualtakaan.Siinä riittääkin pohtimista sotahistorian uudelleen kirjoittajille.

Lue lisää

"Tekemättömiä asiakirjoja ei sieltä löydy"

Olisikohan sinun parempi alkaa tosissaan huolehtia
enempi siitä osteoporoosistasi, luukadosta.

On nähtävästi alkanut kaluta aivokuortasikin.

lääkärisi kirjoitti:

"Tekemättömiä asiakirjoja ei sieltä löydy"

Olisikohan sinun parempi alkaa tosissaan huolehtia
enempi siitä osteoporoosistasi, luukadosta.

On nähtävästi alkanut kaluta aivokuortasikin.

Lue lisää

On aika kuvaavaa, että Sota-arkiston mustamaalaajilta loppuu heti kyky keskustella asiasta. On mentävä henkilökohtaisuuksiin. Niinhän se teidän ihannnehistorioitsijanne Ylikangaskin tekee, jos joku uskaltaa häntä arvostella.
Ylikangas ei edellisessä mielipidekirjassaan tarvinnut Sota-arkistoa lainkaan. Olihan käytössä Huhtiniemen teloituksista kertova satukirja. Uutta teostaan laatiessaan hän kaipasi asiakirjoja tapahtumista, joita ei ole koskaan ollutkaan.Suuri on huuto, kun niistä ei löydy asiakirjoja Sota-arkistosta.Siihen ei mitkään uudelleenjärjestelyt auta.

Antti59 kirjoitti:

Todellisuudessa tiedustelu antoi tietoa puna-armeijan ryhmittymisestä ja voimistumisesta Kannaksella pitkin kevättä. Ongelman muodosti ylipäällikkö Mannerheim, jonka mukaan yleishyökkäyksen täytyi toteutuessaan tapahtua kaikilla rintamilla. Koska Syvärillä ja Maaselässä ei havaittu merkittävää sotilaallista voimistumista oletti Mannerheim ettei maata uhkaavaa yleishyökkäystä tulisi.

Tästä ovat Turtola ja muut sotahistorioitsijat tehneet havaintoja. Vain Mannerheimin suhteeton palvonta estää tuomasta tätä tosiasiaa laajalti esille.

Varma todiste siitä, että tiedustelu toimi hyvin loppuun asti oli Hallamaan johtaman radiotiedustelun minuutin tarkkuudella selvittämä Kannaksen yleishyökkäyksen alkaminen. Niinpä Suomen ilmavoimat tekivät -2H eli 2 minuuttia ennen hyökkäyksen alkua tuntuvan hyökkäyksen venäläisten asemia vastaan edes hidastaakseen jonkin verran puna-armeijan valtavaa voimaa.

Näistä asioista saa tietoa mm. netin kautta. Ilmavoimien historia kertoo tästäkin asiasta.

Lue lisää

"Todellisuudessa tiedustelu antoi tietoa puna-armeijan ryhmittymisestä ja voimistumisesta Kannaksella pitkin kevättä. ONGELMAN muodosti ylipäällikkö Mannerheim, jonka mukaan yleishyökkäyksen täytyi toteutuessaan tapahtua kaikilla rintamilla. Koska Syvärillä ja Maaselässä ei havaittu merkittävää sotilaallista voimistumista oletti Mannerheim ettei maata uhkaavaa yleishyökkäystä tulisi."

Laitetaanpa vielä jo tuolla alenpana ollut vastaukseni täydentämään tätäkin väitettä.

Näin kuitenkin Mannerheim SUHTAUTUI MAATA UHKAAVAAN VAARAAN. Ja oletti että maata uhkaa suurhyökkäys.

" Päämajan operatiivinen johto oli vaatinut valmisteluja SUURHYÖKKÄYSTÄ SILMÄLLÄPITÄEN.

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......
....."
"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."

Antti59 kirjoitti:

Todellisuudessa tiedustelu antoi tietoa puna-armeijan ryhmittymisestä ja voimistumisesta Kannaksella pitkin kevättä. Ongelman muodosti ylipäällikkö Mannerheim, jonka mukaan yleishyökkäyksen täytyi toteutuessaan tapahtua kaikilla rintamilla. Koska Syvärillä ja Maaselässä ei havaittu merkittävää sotilaallista voimistumista oletti Mannerheim ettei maata uhkaavaa yleishyökkäystä tulisi.

Tästä ovat Turtola ja muut sotahistorioitsijat tehneet havaintoja. Vain Mannerheimin suhteeton palvonta estää tuomasta tätä tosiasiaa laajalti esille.

Varma todiste siitä, että tiedustelu toimi hyvin loppuun asti oli Hallamaan johtaman radiotiedustelun minuutin tarkkuudella selvittämä Kannaksen yleishyökkäyksen alkaminen. Niinpä Suomen ilmavoimat tekivät -2H eli 2 minuuttia ennen hyökkäyksen alkua tuntuvan hyökkäyksen venäläisten asemia vastaan edes hidastaakseen jonkin verran puna-armeijan valtavaa voimaa.

Näistä asioista saa tietoa mm. netin kautta. Ilmavoimien historia kertoo tästäkin asiasta.

Lue lisää

"....Varma todiste siitä, että tiedustelu toimi hyvin loppuun asti oli Hallamaan johtaman radiotiedustelun minuutin tarkkuudella selvittämä Kannaksen yleishyökkäyksen alkaminen...."

Radiotiedustelu oli samalla aaltopituudella kuuntelullaan, mutta aikeet suurhyökkäyksestä he otaksuivat NL radiohiljaisuuden johdosta. Radiohiljaisuus merkitsi tulevia äärimmäisiä toimia, mutta silloinhan tilanne oli jo ns. päällä, paljon mitään ei enää SILLOIN ollut enää tehtävissä. Nimittäin asia tuli kohta muutenki kaikkien tietoon, ja jopa Päämajan ikkunoita alettiin helisyttämään Valkeasaaresta käsin.

talouselämä kirjoitti:

Varsinkin talous ja finanssit pyörivät niin kiihkeästi, että esim. HS:n Taloussanomat lopettaa ilmestymisensä ja Kauppalehdelläkin menee huonosti; kaikkein se tärkein, ensimmäinen taloustieto, tulee kuluttajalle / sijoittajalle nopeimmin netin kautta.

Ja ei ainoastaan talousuutiset, myös katastrofit ja onnettomuudet siirtyvät uutisointina nettiin. Hyvänä esimerkkinä tästä oli jo Thaimaan tshunami; ja tietoa Jokelan ampumistapauksestakin oli netissä jopa tunteja ennen tiedotusvälineitä.

Jo nyt arkistotietoja voi kuka tahansa kaivella netistä enemmän tai vähemmän vapaasti - ainakin maksusta. Ja tiedon määrä kasvaa vuodessa suorastaan räjähdysmäisesti, kuukausittain, päivittäinkin saattaa osua jotain aivan uutta ja uskomatonta silmiin.

... että siitä vaan tiedon nälkää tyydyttämään!

Lue lisää

..varsin erimieltä tästä asiasta. Netti soveltuu erittäin hyvin nopeaan tiedon välitykseen, mutta erilaisia pohdintoja ja harkintaa vaativaa sekä erilaisia näkemyksiäkin yhdistelevää ns. "tutkimustyötä" on ylen vaikea harrastaa pelkästään netin varassa. Jotakin saattaa löytyä uuttakin toki nettiin viedyistä, yleensä paperilla jossakin olevassa tiedossa, mutta tosiasiassa nuo arkistot mistä tutkijat tietojansa kaivavat ovat yleensä valtavia tiedonsäilytyskeskuksia. En oikein jaksa uskoa että KAIKKI se tieto mitä nyt säilytellään paperilla siirretään erilaisiin "nettiarkistoihin". Entäpä erilaiset reunamerkinnät ja huomautukset erilaisissa dokumenteissä? Niissäkin saattaa olla lisäviitteitä asian selventämiseksi , jotka saattavat johtaa tutkijapoloisen aivan uusille urille...?

Laadukas ja asiantunteva historian tutkimus ja nopeasti myllertävä päivittäinen rahatalous on aivan selvästi kaksi erilaista maailmaa. Internet täydentää varmasti historian tutkimusta ja antaa nopea väylän TUTKIMUSTULOSTEN levittämiseen laajallekin ihmisjoukolle, mutta se jalkatyö tuskin kokonaan voidaan siirtää internettiin...?

Taloussanomien ja kauppalehden ongelmat, jotka johtuvat pääasiassa siis ilmoitusmyynnin takkuamisesta, ei sekään ole vain ja ainoastaan seurausta internetin välityksellä nopeasti leviävästä tiedonkulusta. Talouselämässä on olemassa tietoa joka on syytä tietää HETI ,eikä vasta lukea huomisesta lehdestä. Samaisessa talouselämässä on myös runsaasti erilaista tietoa joka on hyvä ns. "rauhassa pureskella ja pilkkoa" mielessään ennenkuin on valmis tekemään niitä "salamannopeita" päätöksiä ja liikkeitä rahan kanssa.

Kauppalehti puoltaa paikkaansa myös painettuna versiona niinkauan kuin sieltä löytyy huomattavasti perustellummat ja laajemmat artikkelit mitä vastaavasta nettiversiosta on saatavissa. Painetussa versiossa voidaan myös pureutua huomattavasti selkokielisemmin ja yleensä laajemmin myös asioiden taustoihin, syihin ja seurauksiin kuin vastaavat nettiversiot ovat ainakin toistaiseksi tehneet.

Lisäksi tietysti tuo painetun lehden helppokäyttöisyys. Ei tarvitse kantaa vaivalloista tietokonetta mukaan kun haluaa rauhassa istuskella vessanpöntöllä ja syventyä miettimään miten taas saisi selätettyä nuo myllertävät markkinavoimat...

leiriläinen kirjoitti:

..varsin erimieltä tästä asiasta. Netti soveltuu erittäin hyvin nopeaan tiedon välitykseen, mutta erilaisia pohdintoja ja harkintaa vaativaa sekä erilaisia näkemyksiäkin yhdistelevää ns. "tutkimustyötä" on ylen vaikea harrastaa pelkästään netin varassa. Jotakin saattaa löytyä uuttakin toki nettiin viedyistä, yleensä paperilla jossakin olevassa tiedossa, mutta tosiasiassa nuo arkistot mistä tutkijat tietojansa kaivavat ovat yleensä valtavia tiedonsäilytyskeskuksia. En oikein jaksa uskoa että KAIKKI se tieto mitä nyt säilytellään paperilla siirretään erilaisiin "nettiarkistoihin". Entäpä erilaiset reunamerkinnät ja huomautukset erilaisissa dokumenteissä? Niissäkin saattaa olla lisäviitteitä asian selventämiseksi , jotka saattavat johtaa tutkijapoloisen aivan uusille urille...?

Laadukas ja asiantunteva historian tutkimus ja nopeasti myllertävä päivittäinen rahatalous on aivan selvästi kaksi erilaista maailmaa. Internet täydentää varmasti historian tutkimusta ja antaa nopea väylän TUTKIMUSTULOSTEN levittämiseen laajallekin ihmisjoukolle, mutta se jalkatyö tuskin kokonaan voidaan siirtää internettiin...?

Taloussanomien ja kauppalehden ongelmat, jotka johtuvat pääasiassa siis ilmoitusmyynnin takkuamisesta, ei sekään ole vain ja ainoastaan seurausta internetin välityksellä nopeasti leviävästä tiedonkulusta. Talouselämässä on olemassa tietoa joka on syytä tietää HETI ,eikä vasta lukea huomisesta lehdestä. Samaisessa talouselämässä on myös runsaasti erilaista tietoa joka on hyvä ns. "rauhassa pureskella ja pilkkoa" mielessään ennenkuin on valmis tekemään niitä "salamannopeita" päätöksiä ja liikkeitä rahan kanssa.

Kauppalehti puoltaa paikkaansa myös painettuna versiona niinkauan kuin sieltä löytyy huomattavasti perustellummat ja laajemmat artikkelit mitä vastaavasta nettiversiosta on saatavissa. Painetussa versiossa voidaan myös pureutua huomattavasti selkokielisemmin ja yleensä laajemmin myös asioiden taustoihin, syihin ja seurauksiin kuin vastaavat nettiversiot ovat ainakin toistaiseksi tehneet.

Lisäksi tietysti tuo painetun lehden helppokäyttöisyys. Ei tarvitse kantaa vaivalloista tietokonetta mukaan kun haluaa rauhassa istuskella vessanpöntöllä ja syventyä miettimään miten taas saisi selätettyä nuo myllertävät markkinavoimat...

Lue lisää

Totta on, että Internet on vain apuväline ja "[l]aadukas ja asiantunteva historian tutkimus" vaatii että voi "rauhassa istuskella vessanpöntöllä ja syventyä miettimään". Internet voi olla paha koukkukin joka vie väärille teille - varsinkin jos ei hallitse lähdekritiikkiä.

Mutta "[t]aloussanomien ja kauppalehden ongelmat, jotka.." eivät johdu "..pääasiassa ..ilmoitusmyynnin takkuamisesta." Taloussanomat on jo päättänyt lopettaa paperiversionsa julkaisemisen ja sitä tullaan julkaisemaan vain internetissä.

Kaikki lehdet myös talouslehdet ovat jo kuukausia sitten lopettaneet pörssikurssien ja rahastojen kurssien julkaisemisen paperiversiossaan. Ei siinä ole mitään järkeä, ei kukaan lue - ei ole lukenut vuosiin - pörssikursseja sanoma- tai talouslehdestä. Ja mainostaminen tulee sekin siirtymään enemmän ja enemmän ja kiihtyvällä tempolla verkkosivuille.

Ja kaiken lisäksi verkkoyhteyden nopeus tulee sekin kasvamaan hurjaa vauhtia: 4G on jo nurkan takana; Elisa aloitti 3G-verkon rakentamisen 900 megahertzin alueelle tämän marraskuun alussa; Yhdysvalloissa Sprint -operaattori aloittaa ensi vuonna maan laajuisen MOBIILI-WIMAX-verkon (ns. 3G/hspa-verkko) rakentamisen.

Ja mitenkä olisi jos vilkaistaisiin tässä ja nyt viikonloppuna - kun sattuu mukavasti olemaan aikaa viikon kiireiden jälkeen - vaikka Bundesarchivia ja lueskella, että mitähän se helkutin Himmler silloin siitä sanoikaan tarkasti ottaen?

Willkommen beim Bundesarchiv:
http://www.bundesarchiv.de/

- tai mikseipä Churchillin kirjeenvaihtoa Stalinin kanssa.
Churchill and Stalin: Documents from the British Archives, 1940-1953
http://www.fco.gov.uk/servlet/Front?pagename=OpenMarket/Xcelerate/ShowPage&c=Page&cid=1035899175998

- Ei sitä kannata mokaman takia matkustaa Berliiniin tai Lontooseen kaivelemaan arkistokortistoja.

...tai mitenkä siellä myöhään illalla Metso voi NYSE:ssä kun päiväkiireiltä viikolla ei ehdi.
http://www.nyse.com/

Ja jos Metsolla menee hyvin/huonosti kaupat voi tehdä täällä - JOS EHTII!
http://www.saxobank.com/retail/products/stocks/stocks.aspx

mahdollisuudet kirjoitti:

Totta on, että Internet on vain apuväline ja "[l]aadukas ja asiantunteva historian tutkimus" vaatii että voi "rauhassa istuskella vessanpöntöllä ja syventyä miettimään". Internet voi olla paha koukkukin joka vie väärille teille - varsinkin jos ei hallitse lähdekritiikkiä.

Mutta "[t]aloussanomien ja kauppalehden ongelmat, jotka.." eivät johdu "..pääasiassa ..ilmoitusmyynnin takkuamisesta." Taloussanomat on jo päättänyt lopettaa paperiversionsa julkaisemisen ja sitä tullaan julkaisemaan vain internetissä.

Kaikki lehdet myös talouslehdet ovat jo kuukausia sitten lopettaneet pörssikurssien ja rahastojen kurssien julkaisemisen paperiversiossaan. Ei siinä ole mitään järkeä, ei kukaan lue - ei ole lukenut vuosiin - pörssikursseja sanoma- tai talouslehdestä. Ja mainostaminen tulee sekin siirtymään enemmän ja enemmän ja kiihtyvällä tempolla verkkosivuille.

Ja kaiken lisäksi verkkoyhteyden nopeus tulee sekin kasvamaan hurjaa vauhtia: 4G on jo nurkan takana; Elisa aloitti 3G-verkon rakentamisen 900 megahertzin alueelle tämän marraskuun alussa; Yhdysvalloissa Sprint -operaattori aloittaa ensi vuonna maan laajuisen MOBIILI-WIMAX-verkon (ns. 3G/hspa-verkko) rakentamisen.

Ja mitenkä olisi jos vilkaistaisiin tässä ja nyt viikonloppuna - kun sattuu mukavasti olemaan aikaa viikon kiireiden jälkeen - vaikka Bundesarchivia ja lueskella, että mitähän se helkutin Himmler silloin siitä sanoikaan tarkasti ottaen?

Willkommen beim Bundesarchiv:
http://www.bundesarchiv.de/

- tai mikseipä Churchillin kirjeenvaihtoa Stalinin kanssa.
Churchill and Stalin: Documents from the British Archives, 1940-1953
http://www.fco.gov.uk/servlet/Front?pagename=OpenMarket/Xcelerate/ShowPage&c=Page&cid=1035899175998

- Ei sitä kannata mokaman takia matkustaa Berliiniin tai Lontooseen kaivelemaan arkistokortistoja.

...tai mitenkä siellä myöhään illalla Metso voi NYSE:ssä kun päiväkiireiltä viikolla ei ehdi.
http://www.nyse.com/

Ja jos Metsolla menee hyvin/huonosti kaupat voi tehdä täällä - JOS EHTII!
http://www.saxobank.com/retail/products/stocks/stocks.aspx

Lue lisää

..puhut. Vaivatonta on tuo asioiden selaaminen JOS ne kaikki mitä haluat asiasta kaivaa esille löytyy internetistä. Entäpä se tuhruinen pahvilaatikko siellä mummon vinttikammarissa? Siellä saattaa olla merkittävää kirjeenvaihtoa "joka tuo johonkin asiaan aivan uusia näkökulmia". Mummohan tietysti on ostanut kyseisen laatikon sisältöineen aikoinaan huutokaupasta jossa kaupattiin erään merkittävän henkilön jäämistöä...;)

Tuskin tuo kuvitteellinen mummo on käynyt tuota kirjeenvaihtoa läpi , saatikka että olisi puhtaaksikirjoittanut taikka skannannut noita dokumenttejä koneelleen ja siirtänyt ne sieltä omille kotisivuilleen kaikkien asiasta kiinnostuneiden tutkittavaksi...

Uusia löytöjä tulee päivänvaloon koko ajan kaikenlaisista asioista ja mitä ihmeellisimmistä paikoista joskus...

Sitten edelleenkin tuohon lehtien paperiversioon. Ilmeisesti lienee käynnissä jonkinlainen joutsenlaulu tuolla kustannusalalla tällähetkellä, kun nimenomaan paperiversioisia aikakauslehtiä tulee uusia kuin sieniä sateella ja näiden levikki on joko voimakkaassa kasvussa taikka ennallaan...?

vähäinen kirjoitti:

Stalin ja Molotov olivat jo hyvin ehtineet vetää johtopäätöksen:

Valloitettu, miehitetty Suomi tulisi olemaan paha kivi N-liiton kengässä. Oli nähty riittävän hyvin, että kansa oli kaikkea muuta kuin neukkuyhteensopivaa!

Lue lisää

Voi olla mutta saivat paljon tehtaita ja nikkeliä. Lisäksi sotakarvaukset. Se riitti pojille.

No miksi sitten ei hoksattu, että se koukkaa jään yli?

painostaneen Suomea irtautumaan Saksan rinnalta jo monia kertoja aiemmin. Stalin luotti näin jo liikaakin voimiinsa ja tuli aliarvioineeksi Suomen tahdon puolustautua kovan kansainvälisen painostuksen edessä.
Lopultahan Stalin sai kynällä ne alueet, mihin sotajoukot marsalkoineen eivät pystyneet (ei tosin koko maata).
Joten nähdäkseni uhittelu kapitulaatiolla korvasi ne puuttuvat divisioonat joita ei silloin ollut vara laitaa Suomen rintamalle, ja tämä antautumisvaade/uhka, taas ajoi Suomen ENTISTÄ syvempään suhteeseen Saksan kanssa. Ja lopultahan Saksan avulla torjuttiin se Stalinin vaatima kapituloituminen, niin vaan siinä kävi.

" 3. Oleellista ei ole venäläisten joukkojen määrä miehitystä ajatellen, vaan niiden kyky tuhota suomalaiset joukot. Venäläisten materiaalimäärät ja heidän tapansa hyökkäyksen aloituksessa viittaavat pyrkimykseen sitoa suomalaiset voimat reserveineen ja tuhota ne materiaalilla. Jos suomalaiset joukot olisi saatu tuhottua, ei miehitysjoukkojen määrällä olisi ollut merkitystä, sillä maa olisi ollut pakotettu antautumaan ja olisi joutunut huomattavasti tiukemmin venäläisten hallintaan kuin sittemmin tapahtui. "

Tämä on kaiken ydin. Tähän naulitsee tutkimuksensa myös Tapio Tiihonen Ratkaisu Kannaksella 1944- Neuvostoliiton Suomen valloitusyrityksen hyökkäyssuunta Karjalan Kannakselta Helsinkiin.
Stavka oletti että suuren ylivoima-arsenaalin hyökkäys johtaa Kannaksen suomalaisten tuhoamiseen.

"Turtolan kirjan mukaan syytä pantiin kuitenkin Paasosenkin niskaan, jopa Oesch:n muistelmissakin viitataan tällaiseen,..."

Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä.

Oesch viittaa myös ihmettelyllään Erfurtin muistelmiin, jossa hän mainitsee NL hyökkäyksen tulleen täytenä yllätyksenä. Oesch toteaakin että yleensäkkin, hyökkäys tapahtuukin AINA yllättäin, joskus vain hyvällä tuurilla saadaan tietoon tarkka aika ja päivä, koska hyökkäys alkaa. Mutta jos MERKKIEN ja HAVAINTOJEN perusteella on odotettavissa hyökkäys, niin sellaiseen on varustauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos taas sattuu niin, että hyökkääjä onnistuu salaamaan täydellisesti aikeensa, tällaistakin saattaa sattua, mutta Kannaksella suurhyökkäys ei tullut niin täydellisenä yllätyksenä.

Päämajan operatiivinen johto oli nimittäin vaatinut valmisteluja SUURHYÖKKÄYSTÄ SILMÄLLÄPITÄEN.

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......
....."
"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."
_____________________________________________

Näin Mannerheim, ja hän ei lausumaansa esitänyt ilman tiedustelumme Päällikkö Paasosen erittäin vahvaa asiantuntemusta ja näkemystä Kannaksella kohta alkavasta erittäin kovasta SUURHYÖKKÄYKSESTÄ, jota asiantuntemusta jopa nämä palstan stalinistitkin ovat ihailleet.

(Lainaukset Oeschin muistelmista korostukset ovat nimimerkin.)

Pussinperä kirjoitti:

"Turtolan kirjan mukaan syytä pantiin kuitenkin Paasosenkin niskaan, jopa Oesch:n muistelmissakin viitataan tällaiseen,..."

Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä.

Oesch viittaa myös ihmettelyllään Erfurtin muistelmiin, jossa hän mainitsee NL hyökkäyksen tulleen täytenä yllätyksenä. Oesch toteaakin että yleensäkkin, hyökkäys tapahtuukin AINA yllättäin, joskus vain hyvällä tuurilla saadaan tietoon tarkka aika ja päivä, koska hyökkäys alkaa. Mutta jos MERKKIEN ja HAVAINTOJEN perusteella on odotettavissa hyökkäys, niin sellaiseen on varustauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos taas sattuu niin, että hyökkääjä onnistuu salaamaan täydellisesti aikeensa, tällaistakin saattaa sattua, mutta Kannaksella suurhyökkäys ei tullut niin täydellisenä yllätyksenä.

Päämajan operatiivinen johto oli nimittäin vaatinut valmisteluja SUURHYÖKKÄYSTÄ SILMÄLLÄPITÄEN.

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......
....."
"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."
_____________________________________________

Näin Mannerheim, ja hän ei lausumaansa esitänyt ilman tiedustelumme Päällikkö Paasosen erittäin vahvaa asiantuntemusta ja näkemystä Kannaksella kohta alkavasta erittäin kovasta SUURHYÖKKÄYKSESTÄ, jota asiantuntemusta jopa nämä palstan stalinistitkin ovat ihailleet.

(Lainaukset Oeschin muistelmista korostukset ovat nimimerkin.)

Lue lisää

Turtola sanoo Airon elämänkertakirjassaan yhteenvetona Oeschin muistelmien kirjoituksista 1944 suurhyökkäyksen yllätyksellisyydestä: "EHKÄ ENIMMÄN ARVOSTELUN SAA EVERSTI PAASOSEN JOHTAMA TIEDUSTELU, JOKA TOIMI LIIAKSI OLETTAMUSTEN VARASSA!


>Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla<

Onko Pussinperällä kirjat käsillä sillä nyt tulee ns. käsilleen!

Nämä kolme kirjaa pitää ITSE lukea ja verrata. Se kolmas kirja on Paasosen omat muistelmat Marsalkan tiedustelupäällikkönä ja hallituksen asiamiehenä. Pari muuta on Turtolan Airosta kertova kirja ja Oeschin omat muistelmat, Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Oikeastaan tuohon voisi liittää vielä neljännenkin eli Päämajan hukatut kuukaudet.


Lainauksesi on todellakin Oeschin kirjasta, vieläpä tosin melkoisen puutteellisinakin, tarkoitushakuisestiko?

Oesch:n kirjassa käsitellään luvussa 5 Operatiivisen johdon tilannearviointi. Ylipäällikön omaksuma käsitys.
Sivulta 62 sivulle 78 Tuliko hyökkäys yllätyksenä?

Verrataanpas vähän:

>>Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......>"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN." >Oesch viittaa myös ihmettelyllään Erfurtin muistelmiin, jossa hän mainitsee NL hyökkäyksen tulleen täytenä yllätyksenä.

Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:

Turtola sanoo Airon elämänkertakirjassaan yhteenvetona Oeschin muistelmien kirjoituksista 1944 suurhyökkäyksen yllätyksellisyydestä: "EHKÄ ENIMMÄN ARVOSTELUN SAA EVERSTI PAASOSEN JOHTAMA TIEDUSTELU, JOKA TOIMI LIIAKSI OLETTAMUSTEN VARASSA!


>Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla<

Onko Pussinperällä kirjat käsillä sillä nyt tulee ns. käsilleen!

Nämä kolme kirjaa pitää ITSE lukea ja verrata. Se kolmas kirja on Paasosen omat muistelmat Marsalkan tiedustelupäällikkönä ja hallituksen asiamiehenä. Pari muuta on Turtolan Airosta kertova kirja ja Oeschin omat muistelmat, Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Oikeastaan tuohon voisi liittää vielä neljännenkin eli Päämajan hukatut kuukaudet.


Lainauksesi on todellakin Oeschin kirjasta, vieläpä tosin melkoisen puutteellisinakin, tarkoitushakuisestiko?

Oesch:n kirjassa käsitellään luvussa 5 Operatiivisen johdon tilannearviointi. Ylipäällikön omaksuma käsitys.
Sivulta 62 sivulle 78 Tuliko hyökkäys yllätyksenä?

Verrataanpas vähän:

>>Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......>"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN." >Oesch viittaa myös ihmettelyllään Erfurtin muistelmiin, jossa hän mainitsee NL hyökkäyksen tulleen täytenä yllätyksenä.

Lue lisää

"Lainauksesi on todellakin Oeschin kirjasta, vieläpä tosin melkoisen puutteellisinakin, tarkoitushakuisestiko?"

Lainauksia saat arvostella vapaasti, lukekaa kirja vaan reilusti minun tarkoitus oli tuoda julki miten päämaja varustautui SUURHYÖKKÄYKSEEN.

Lainaukseni KOSKEE Mannerheimin käskyjä, joita Oesch on liittänyt teokseensa ja jotka ovat FAKTAA. Yritätkö kumota jotain mikä ei ole TOTUUDENMUKAISTA?

"Onko Pussinperällä kirjat käsillä sillä nyt tulee ns. käsilleen!"

Edelleen seison sanomani takana joka (lainaukseni)oli:
"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......

Minun sanomani lainauksin on edelleen minun näkemykseni siitä, että Päämaja oli varustautunut SUURHYÖKKÄYKSEEN nimenomaan noilla käskyillä.
Sitä asiaa et pysty omilla höpinöilläsi muuksi tulkitsemaan.

Mitä tarkoitat "nyt tulee ns.käsilleen", en ihan oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoitit, jospa selvittäisit, väännä ns. "rautalangasta" mitä tarkoitit. Oliko asian julkituonti jotenkin väärä, lainausten käyttö ja tulkinta, ei ne Marskin käskyt niissä LAINAUKSISSANI muuttuneet miksikään, ja NIIDEN julkituonti keskusteluun oli juuri minun pointtini.

Lainaa ja tulkitse kirjaa vaan, se on mielenkiintoinen tuttavuus.

Pussinperä kirjoitti:

"Lainauksesi on todellakin Oeschin kirjasta, vieläpä tosin melkoisen puutteellisinakin, tarkoitushakuisestiko?"

Lainauksia saat arvostella vapaasti, lukekaa kirja vaan reilusti minun tarkoitus oli tuoda julki miten päämaja varustautui SUURHYÖKKÄYKSEEN.

Lainaukseni KOSKEE Mannerheimin käskyjä, joita Oesch on liittänyt teokseensa ja jotka ovat FAKTAA. Yritätkö kumota jotain mikä ei ole TOTUUDENMUKAISTA?

"Onko Pussinperällä kirjat käsillä sillä nyt tulee ns. käsilleen!"

Edelleen seison sanomani takana joka (lainaukseni)oli:
"Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."

"Käskyillä(N:o1002/Op.1/17 a/sal./22.2.44 ja N:o 2153/Op. 1/28 g/sal/ 17.12.43) on määräyksestäni korostettu asemien LUJITTAMISEN välttämättömyyttä. NYKYISENÄ ajankohtana meidän on oltava joka hetki valmiina SUURHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN......

Minun sanomani lainauksin on edelleen minun näkemykseni siitä, että Päämaja oli varustautunut SUURHYÖKKÄYKSEEN nimenomaan noilla käskyillä.
Sitä asiaa et pysty omilla höpinöilläsi muuksi tulkitsemaan.

Mitä tarkoitat "nyt tulee ns.käsilleen", en ihan oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoitit, jospa selvittäisit, väännä ns. "rautalangasta" mitä tarkoitit. Oliko asian julkituonti jotenkin väärä, lainausten käyttö ja tulkinta, ei ne Marskin käskyt niissä LAINAUKSISSANI muuttuneet miksikään, ja NIIDEN julkituonti keskusteluun oli juuri minun pointtini.

Lainaa ja tulkitse kirjaa vaan, se on mielenkiintoinen tuttavuus.

Lue lisää

Lainauksesi on ihan ok, mutta tätä kohtaa tulkitset minusta melkoisen kummallisesti!
Missä kirjallisessa lähteessä on tuosta 5.6.1944 pidetystä "tilaisuudesta" luotettava maininta asiasisältöineen? Luulisi noin merkittävän tiedon löytyvän jo useammastakin tiedusteluraportista, juuri kuten Oeschkin sanoo kirjassaan.


>>Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä.Lainaa ja tulkitse kirjaa vaan, se on mielenkiintoinen tuttavuus.<

Noita kirjoja minun ei tarvitse mistään lainata, ne kaikki kun on kirjahyllyssäni :=)

Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:

Lainauksesi on ihan ok, mutta tätä kohtaa tulkitset minusta melkoisen kummallisesti!
Missä kirjallisessa lähteessä on tuosta 5.6.1944 pidetystä "tilaisuudesta" luotettava maininta asiasisältöineen? Luulisi noin merkittävän tiedon löytyvän jo useammastakin tiedusteluraportista, juuri kuten Oeschkin sanoo kirjassaan.


>>Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä.Lainaa ja tulkitse kirjaa vaan, se on mielenkiintoinen tuttavuus.<

Noita kirjoja minun ei tarvitse mistään lainata, ne kaikki kun on kirjahyllyssäni :=)

Lue lisää

Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä.

Näinhän kirjoitin jo aiemmin. Ja tuossa alla sinun kysymyksesi lainauksestani.

"Lainauksesi on ihan ok, mutta tätä kohtaa tulkitset minusta melkoisen kummallisesti!
Missä kirjallisessa lähteessä on tuosta 5.6.1944 pidetystä "tilaisuudesta" luotettava maininta asiasisältöineen? Luulisi noin merkittävän tiedon löytyvän jo useammastakin tiedusteluraportista, juuri kuten Oeschkin sanoo kirjassaan. "


Näin Oeschin kirjasta on tulkitavissa, ja hän viittaa lähteenään käyttämäänsä (lähdeluettelo kirjassa) Uusi Kuvalehti artekkeliin joka on ilmestynyt sodan jälkeen professori Kustaa Vilkunan kirjoitukseen.

JUURI TÄSTÄ SYYSTÄ, laitoin VAIN ja AINOASTAAN kirjan sivulta 66 esilletulleet (vanhat) KÄSKYT, nehän oli annattu HUOMATTAVAN AJOISSA, eli on tulkitava niin noiden käskyjen valossa että Vilkuna puhui asiaa.
Oeschän kirjassaan epäilee s.61 itsekkin tuota Vilkunan tietoa/lähdettä, ja julkituo omana käsityksenään samalla että tieto suurhyökkäyksestä tuli VASTA samalla kertaa kun hyökkäys alkoi: (lainaus) "sillä tällaista kategorista mielipidettä vihollisen aikeista ei missään katsauksessa eikä päivittäisessä tiedotuksessa ole esitetty ENNEN 11.6.-44 jolloin SUURHYÖKKÄYS JO ALKOI.

Onko tulkittava niin, että ne Mannerheimin käskyt eivät olleet tavoittaneet lainkaan Oeschiä. Miksi hänen omassa kirjassaan on kuitenkin nämä ristiriitaisuutta herättävät viittaukset noista käskyistä, JOIHIN taas Mannerheim viittaa käskyssään 10.5.-44.

Siis kirjan tiedon mukaan 10.5.-44 annettiin käsky, JOLLA viitattiin MYÖS niihin aiemmin annettuihin käskyihin pv. 22.2.-44 . JA 17.12.-43. NIMENOMAAN VAIN JA AINOASTAAN halusinkin
viittata noihin käskyihin ja miten käskyihin suhtauduttiin, varustautuduttiinko käskyjen edellyttävällä tavalla SUURHYÖKKÄYSTÄ vastaan?

Mannerheim oli antanut ensimmäisen käskynsä JO 17.12.-43. Tämä on se pääkysymys, MIKSI
siitä huolimatta, vaikka Päämajasta annettiin selviä käskyjä, niin ei Kannaksella ei ryhdyttykään käskyjen edellyttämiin toimiin? ”Päämajan hukatut kuukaudet”- (en ole lukenut kirjaa joten en pysty sitä arvioimaan)kirjoittaja toteamuksena, joutuu mielestäni kuitenkin perustelemaan paremmin näkökantansa, JOS asiaa lähestyy siltä pohjalta, miten kuitenkin Päämaja oli kaikessa viisaudessaan KÄSKYTTÄNYT KOMENTAJIA. Olihan sitä aikaa nyt kuitenkin v-43. joulukuun puolestavälistä suurhyökkäyksen alkuun kesäkuun 9.-44. klo. 5.55 asti pistää ne Mannerheimin käskyt täytäntöön.
Paremmin ja sopivamminkin asiaa voisi tulkita.(viitaan edelleen vain kirjan nimeen, Päämajan hukatut kuukaudet)
Merkillinen on juttu ja monimutkainen. Miksi Oesch ei kirjaansa tehdessään huomannut noiden käskyjen päiväyksiä ja sitä ettei ollut saanut niitä.

Pussinperä kirjoitti:

Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä.

Näinhän kirjoitin jo aiemmin. Ja tuossa alla sinun kysymyksesi lainauksestani.

"Lainauksesi on ihan ok, mutta tätä kohtaa tulkitset minusta melkoisen kummallisesti!
Missä kirjallisessa lähteessä on tuosta 5.6.1944 pidetystä "tilaisuudesta" luotettava maininta asiasisältöineen? Luulisi noin merkittävän tiedon löytyvän jo useammastakin tiedusteluraportista, juuri kuten Oeschkin sanoo kirjassaan. "


Näin Oeschin kirjasta on tulkitavissa, ja hän viittaa lähteenään käyttämäänsä (lähdeluettelo kirjassa) Uusi Kuvalehti artekkeliin joka on ilmestynyt sodan jälkeen professori Kustaa Vilkunan kirjoitukseen.

JUURI TÄSTÄ SYYSTÄ, laitoin VAIN ja AINOASTAAN kirjan sivulta 66 esilletulleet (vanhat) KÄSKYT, nehän oli annattu HUOMATTAVAN AJOISSA, eli on tulkitava niin noiden käskyjen valossa että Vilkuna puhui asiaa.
Oeschän kirjassaan epäilee s.61 itsekkin tuota Vilkunan tietoa/lähdettä, ja julkituo omana käsityksenään samalla että tieto suurhyökkäyksestä tuli VASTA samalla kertaa kun hyökkäys alkoi: (lainaus) "sillä tällaista kategorista mielipidettä vihollisen aikeista ei missään katsauksessa eikä päivittäisessä tiedotuksessa ole esitetty ENNEN 11.6.-44 jolloin SUURHYÖKKÄYS JO ALKOI.

Onko tulkittava niin, että ne Mannerheimin käskyt eivät olleet tavoittaneet lainkaan Oeschiä. Miksi hänen omassa kirjassaan on kuitenkin nämä ristiriitaisuutta herättävät viittaukset noista käskyistä, JOIHIN taas Mannerheim viittaa käskyssään 10.5.-44.

Siis kirjan tiedon mukaan 10.5.-44 annettiin käsky, JOLLA viitattiin MYÖS niihin aiemmin annettuihin käskyihin pv. 22.2.-44 . JA 17.12.-43. NIMENOMAAN VAIN JA AINOASTAAN halusinkin
viittata noihin käskyihin ja miten käskyihin suhtauduttiin, varustautuduttiinko käskyjen edellyttävällä tavalla SUURHYÖKKÄYSTÄ vastaan?

Mannerheim oli antanut ensimmäisen käskynsä JO 17.12.-43. Tämä on se pääkysymys, MIKSI
siitä huolimatta, vaikka Päämajasta annettiin selviä käskyjä, niin ei Kannaksella ei ryhdyttykään käskyjen edellyttämiin toimiin? ”Päämajan hukatut kuukaudet”- (en ole lukenut kirjaa joten en pysty sitä arvioimaan)kirjoittaja toteamuksena, joutuu mielestäni kuitenkin perustelemaan paremmin näkökantansa, JOS asiaa lähestyy siltä pohjalta, miten kuitenkin Päämaja oli kaikessa viisaudessaan KÄSKYTTÄNYT KOMENTAJIA. Olihan sitä aikaa nyt kuitenkin v-43. joulukuun puolestavälistä suurhyökkäyksen alkuun kesäkuun 9.-44. klo. 5.55 asti pistää ne Mannerheimin käskyt täytäntöön.
Paremmin ja sopivamminkin asiaa voisi tulkita.(viitaan edelleen vain kirjan nimeen, Päämajan hukatut kuukaudet)
Merkillinen on juttu ja monimutkainen. Miksi Oesch ei kirjaansa tehdessään huomannut noiden käskyjen päiväyksiä ja sitä ettei ollut saanut niitä.

Lue lisää

Kirjat on mielenkiintoisia keskenään verrattaessa. Tulee helposti tunne että joku muistaa väärin tai unohtaa jotain oleellista tai joskus JOPA puhuu ns. muunneltua totuutta.
Paasosen kirjassahan taidetaan kaikki kesän 1944 suurhyökkäyksen yllätyksellisyyteen liittyvät ja väitetyt "tiedon panttaukset" kaataa kernaasti Airon niskaan. Paasosella oli siis "kana kynimättä" Airon kanssa kuten Turtola Airo -kirjassaan kertookin. Tämä siksi koska tiedustelun heikkoutta oli jo aiemmin lehdissä olleissa kirjoituksissa kritisoitu. Varmaankin niin lienee tapahtunut Airon kuin Oesh:n toimesta jo niinkin aikaisin kuin 1950 -luvulla.

Turtolan kirjassa on kuitenkin kuvatttu eräs keskustelu jossa Airo käskee Paasosta laittamaan "loivennusta" Marskille menevään raporttiinsa.


>Tarkoitatko tätä viittausta
Kirjoittanut: Pussinperä 15.11.2007 klo 16.28<

Tuossa jutussa annat mielestäni sellaisen kuvan että Oesch oikeasti puhuisi 5.6.1944 pidetyn tuollaisen esitelmän kerrotulle kuulijakunnalle, vaikka hän nimenomaiseti todistelee ettei sellainen liene ollut mahdollista kun mitään merkintöjä ei mistään sen aikaisista lähteistä löydy.

Vain tuota kohtaa halusin kritisoida. Asiat asioina.

Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:

Kirjat on mielenkiintoisia keskenään verrattaessa. Tulee helposti tunne että joku muistaa väärin tai unohtaa jotain oleellista tai joskus JOPA puhuu ns. muunneltua totuutta.
Paasosen kirjassahan taidetaan kaikki kesän 1944 suurhyökkäyksen yllätyksellisyyteen liittyvät ja väitetyt "tiedon panttaukset" kaataa kernaasti Airon niskaan. Paasosella oli siis "kana kynimättä" Airon kanssa kuten Turtola Airo -kirjassaan kertookin. Tämä siksi koska tiedustelun heikkoutta oli jo aiemmin lehdissä olleissa kirjoituksissa kritisoitu. Varmaankin niin lienee tapahtunut Airon kuin Oesh:n toimesta jo niinkin aikaisin kuin 1950 -luvulla.

Turtolan kirjassa on kuitenkin kuvatttu eräs keskustelu jossa Airo käskee Paasosta laittamaan "loivennusta" Marskille menevään raporttiinsa.


>Tarkoitatko tätä viittausta
Kirjoittanut: Pussinperä 15.11.2007 klo 16.28<

Tuossa jutussa annat mielestäni sellaisen kuvan että Oesch oikeasti puhuisi 5.6.1944 pidetyn tuollaisen esitelmän kerrotulle kuulijakunnalle, vaikka hän nimenomaiseti todistelee ettei sellainen liene ollut mahdollista kun mitään merkintöjä ei mistään sen aikaisista lähteistä löydy.

Vain tuota kohtaa halusin kritisoida. Asiat asioina.

Lue lisää

Vieläkö jaksamme jatkaa.

Laitanpa vielä kritisoitavaksi ja verrattavaksi Oeschin teoksen ristiriitaisuudet asiassa. Näin laitoin alkuperäisen toteamukseni.

"Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä."

Minä vain luulen että Vilkuna olikin asiasta perillä, koska tuo sama Oeschin kirja antaa tähän viiteitä ja joista tulkinnan voi tehdä.
Nimittäin "ne" käskyt jo sinänsä ovat kuten jo kerroin annettu jo hyvissä ajoin (1943-joulukuulta lähtien).

Lisäksi Oesch viitaa itse käskyyyn, joka 10.5.-44 annettiin (huom aika) JA JOSSA taas viitataan niihin EDELLISIIN käskyihin: "Edellä esitetyistä operatiivisen johdon toimesta laadituista katsauksista ja KÄSKYISTÄ (huom monikossa)että niiden pääperustana on - ottaen huomioon vihollisen sekä mahdollinen että todennäköinen toiminta - VALMISTAUTUA PAHIMMAN VARALLE.
Useassa kohdassa kohdassa puhutaan nimenomaan vihollisen SUURHYÖKKÄYKSESTÄ (ei mistään hyökkäilystä)."

Noin Oesch tulkitsi juuri niitä HUOM. KAIKKIA käskyjä mukaanlukien sitä käskyn antopäivän 10.5.-44. ja siinä tilaisuudessa jo aimmemmin annettuihin käskyjen ( 17.12.-43 ja 22.2.-44.-KOROSTETUA PAINOTUSTA.

Marskihan otti esille ne vanhatkin käskyt uudelleen koska puutteita oli ollut tarkastajien käydessä Kannaksella:"....toistuu edelleen, että lähettämäni tarkastajat toteavat puutteellisuuksia ja suurta epätasapainoa eri lohkojen varustustöissä......".....Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."
HUOM. näin siis 10.5.-44.

Ja Oesch tulkitsee ja epäilee KUITENKIN s.60 juuri tuota Vilkunan juttua ETTEI Paasonen ole pitänyt tilannearvioselontekoa 5.6.-44 että "raju hyökkäys olisi tulossa ja ettei asemat kestä." Aikataulua hyökkäykselle ei toki ollut tiedossa, mutta odotettavissahan se oli.


Olihan kuitenkin Päämajassa PYRITTY käskyttämään, ja varustautumaan nimenomaan SUURHYÖKKÄYKSEEN, mutta ``Oesch toteaakin että yleensäkkin, hyökkäys tapahtuukin AINA yllättäin, joskus vain hyvällä tuurilla saadaan tietoon tarkka aika ja päivä, koska hyökkäys alkaa. Mutta jos MERKKIEN ja HAVAINTOJEN perusteella on odotettavissa hyökkäys, niin sellaiseen on varustauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos taas sattuu niin, että hyökkääjä onnistuu salaamaan täydellisesti aikeensa, tällaistakin saattaa sattua, mutta Kannaksella suurhyökkäys ei tullut niin täydellisenä yllätyksenä.`` (lainaus alkuperäisestäni).

Sinänsä on merkityksetöntä oliko ja mitä tietoa saatavilla ENÄÄ TUOLLOIN 5.6.44.- jolloin Paasosen (kiistanalainen) esitelmä olisi luennoitu. Oesch on kuitenkin itse todennut, "kaikkeen pitää varustautua", niin mikä olisi estänyt Paasosta tuolloin arvioimasta tilannetta oikein, aikaa tosin oli enää tuolloin SUURHYÖKKÄYKSEN alkamiseen 9.6.- vain muutama päivä. No tietenkin olisi voinut silloin tyhjentää etulinjan kokonaan, jos TUO kallisarvoinen täsmätieto olisi ollut käytettävissä.

Mutta niillä (osa jo annettu 17.12.-43)käskyillä OLI merkitystä, joita ei jostain syystä laitettu käytäntöön.

Pussinperä kirjoitti:

Vieläkö jaksamme jatkaa.

Laitanpa vielä kritisoitavaksi ja verrattavaksi Oeschin teoksen ristiriitaisuudet asiassa. Näin laitoin alkuperäisen toteamukseni.

"Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä."

Minä vain luulen että Vilkuna olikin asiasta perillä, koska tuo sama Oeschin kirja antaa tähän viiteitä ja joista tulkinnan voi tehdä.
Nimittäin "ne" käskyt jo sinänsä ovat kuten jo kerroin annettu jo hyvissä ajoin (1943-joulukuulta lähtien).

Lisäksi Oesch viitaa itse käskyyyn, joka 10.5.-44 annettiin (huom aika) JA JOSSA taas viitataan niihin EDELLISIIN käskyihin: "Edellä esitetyistä operatiivisen johdon toimesta laadituista katsauksista ja KÄSKYISTÄ (huom monikossa)että niiden pääperustana on - ottaen huomioon vihollisen sekä mahdollinen että todennäköinen toiminta - VALMISTAUTUA PAHIMMAN VARALLE.
Useassa kohdassa kohdassa puhutaan nimenomaan vihollisen SUURHYÖKKÄYKSESTÄ (ei mistään hyökkäilystä)."

Noin Oesch tulkitsi juuri niitä HUOM. KAIKKIA käskyjä mukaanlukien sitä käskyn antopäivän 10.5.-44. ja siinä tilaisuudessa jo aimmemmin annettuihin käskyjen ( 17.12.-43 ja 22.2.-44.-KOROSTETUA PAINOTUSTA.

Marskihan otti esille ne vanhatkin käskyt uudelleen koska puutteita oli ollut tarkastajien käydessä Kannaksella:"....toistuu edelleen, että lähettämäni tarkastajat toteavat puutteellisuuksia ja suurta epätasapainoa eri lohkojen varustustöissä......".....Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."
HUOM. näin siis 10.5.-44.

Ja Oesch tulkitsee ja epäilee KUITENKIN s.60 juuri tuota Vilkunan juttua ETTEI Paasonen ole pitänyt tilannearvioselontekoa 5.6.-44 että "raju hyökkäys olisi tulossa ja ettei asemat kestä." Aikataulua hyökkäykselle ei toki ollut tiedossa, mutta odotettavissahan se oli.


Olihan kuitenkin Päämajassa PYRITTY käskyttämään, ja varustautumaan nimenomaan SUURHYÖKKÄYKSEEN, mutta ``Oesch toteaakin että yleensäkkin, hyökkäys tapahtuukin AINA yllättäin, joskus vain hyvällä tuurilla saadaan tietoon tarkka aika ja päivä, koska hyökkäys alkaa. Mutta jos MERKKIEN ja HAVAINTOJEN perusteella on odotettavissa hyökkäys, niin sellaiseen on varustauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos taas sattuu niin, että hyökkääjä onnistuu salaamaan täydellisesti aikeensa, tällaistakin saattaa sattua, mutta Kannaksella suurhyökkäys ei tullut niin täydellisenä yllätyksenä.`` (lainaus alkuperäisestäni).

Sinänsä on merkityksetöntä oliko ja mitä tietoa saatavilla ENÄÄ TUOLLOIN 5.6.44.- jolloin Paasosen (kiistanalainen) esitelmä olisi luennoitu. Oesch on kuitenkin itse todennut, "kaikkeen pitää varustautua", niin mikä olisi estänyt Paasosta tuolloin arvioimasta tilannetta oikein, aikaa tosin oli enää tuolloin SUURHYÖKKÄYKSEN alkamiseen 9.6.- vain muutama päivä. No tietenkin olisi voinut silloin tyhjentää etulinjan kokonaan, jos TUO kallisarvoinen täsmätieto olisi ollut käytettävissä.

Mutta niillä (osa jo annettu 17.12.-43)käskyillä OLI merkitystä, joita ei jostain syystä laitettu käytäntöön.

Lue lisää

En noita aikaisempia käskyjä ole mitenkään halunnutkaan kommentoida. Selviä juttujahan ne on ja useissakin kirjoissa käsiteltyjä. Tartuin vain tähän Paasosta koskevaan 5.6.1944 juttuun ensisijaisesti.

Kyllä silloinkin (5.6.1944 alkaen) vielä olisi ehditty tekemään ja tosi paljon. Muutamassa päivässä olisi voitu kovastikin sotkea naapurin toimia. Vastatykistötoimintaa ja tykeille amitsuunia riittävästi jne. Paksu-Taavetti ei ollut ajan hermolla, ei sitten laisinkaan ja sen tykistöpomot kasvatteli niitä kanejaan...

Aihe tuntuu Pussinperää kiinnostavan ja kun olet vieläpä noin asiallinen kaveri, niin suosittelen Sinulle tuota Turtolan kirjaa:

Turtola Martti Aksel Frederik Airo, taipumaton kenraali, Otava, 1998

Paasosen kirjan lienet lukenutkin ja Oesch Sinulla taitaa olla käsilläsi kommneteistasi päätellen! Tämä kannattaa myöskin hankkia jos aihe kiinnostaa:



Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan hukatut kuukaudet ISBN 952-9872-30-5

Päämajassa riideltiin suurhyökkäyksestä
Päämajamestari Airo kielsi kertomasta tiedustelutietoja

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Päämajassa riideltiin suurhyökkäyksestä/HS20040714SI1KU02rlb


Miksei suurta torjuntavoittoa saatu jo Valkeasaaressa? Tai miksei maineikas suomalainen tykistö murskannut hyökkäykseen ryhmittynyttä vihollista jo sen lähtöasemiin?


Näitä tyhmiä kysymyksiä on kyselty 60 vuotta. Päämajan hukatut kuukaudet kuvaa, kuinka ylemmät esikunnat ja Päämaja suhtautuivat suurhyökkäyksestä kertoviin tiedustelutietoihin.

Kirjoittajista Georg-Eric Strömberg palveli sota-aikana Päämajan tiedustelussa, ja Aimo E. Juhola oli tiedustelulentäjä. Jyri Paulaharju tutkii tykistön tiedustelutoimintaa.

Kirjoittajat osoittavat yksityiskohtaisesti dokumentoiden, että "hyökkäysvalmistelun paljastavat tiedustelutiedot olisivat olleet päämajan käytettävissä". Tietojen hankinnassa ja siirrossa oli mutkia ja hankaluuksia, mutta tietoja oli silti tarpeeksi.

Tieto hyökkäysvalmisteluista ei mennyt ylipäällikkö Mannerheimille asti, koska päämajamestari Aksel Airo esti sen.

Kirjoittajat osoittavat sen muistitietojen ja välillisen todistelun kautta, mutta uskottavasti.


Majuri Reino Ketosen päämajassa 23. toukokuuta tekemässä tilannekatsauksessa todetaan: "Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella on lähiaikoina odotettavissa."

Päämajan tiedustelujaoston päällikkö Aladar Paasonen yritti esitellä Ketosen katsauksen Mannerheimille, mutta päämajamestari Airo tuli väliin ja vaati muuttamaan katsauksen vähemmän hälyttäväksi.

Paasonen myöntyi, ja Airo ilmoitti ottavansa kaiken vastuun. Mutta "millä tavalla hän otti vastuun, sitä ei kukaan pysty selittämään".

Airo ei tahtonut hermostuttaa Mannerheimiä, mutta mysteeriksi jää, miksi ylipäällikölle ei saanut kertoa tosiasioita Neuvostoliiton hyökkäysvalmisteluista.


Ylipäällikkö Mannerheim oli luonut päämajaan järjestelmän, jossa kaikki langat olivat hänen käsissään. Tietenkin langat olivat poikki juuri tärkeimmässä tilanteessa, kun Airo "otti vastuun".

Kirjoittajat ovat kaivaneet dokumentteja uutterasti päivänvaloon. Osa papereista ja kuvista lienee kadonnut lopullisesti.

Kirja valaisee myös armeijan byrokratiaa ja herrojen intrigejä, joita molempia piisasi. Esittelevä henkilöhakemisto olisi ollut hyvä lisä kirjaan.


Kenraaliluutnantti Taavetti "Pappa" Laatikaisen komentaman IV Armeijakunnan esikunta on ollut päämajan ohella ristiriitojen pesäke. Laatikainen vähätteli suurhyökkäyksen mahdollisuutta, ja tykistökomentaja Oskar Sippola jätti tärkeät ilmavalokuvat vain tykistön tietoon.

Etulinjaan pyydettiin tykeille kranaatteja, mutta Sippola ei antanut. Hänen varastoonsa jäi puna-armeijalle sotasaaliiksi 30000 kranaattia.

Ylipäällikkö Mannerheim oli vahvistanut Kannaksen puolustusta, mutta toimenpiteet eivät riittäneet. Suomalaisten olisi pitänyt saada torjuntavoitto myös omasta byrokratiasta, toiveajattelusta ja asemasodan turtumuksesta.


Suurhyökkäys, Stalinin neljäs strateginen isku, torjuttiin Ihantalassa ja Vuosalmella. Kun loppu on hyvin, onko kaikki hyvin? Tätä pitäisi kysyä niiltä, jotka jätettiin suurhyökkäyksen jalkoihin. He vaikenevat, joten kaikki lienee hyvin.

Päämajan hukatut kuukaudet kuvaa sitä ristiriitaista ja sekavaa mielialaa , joka armeijan johdossa vallitsi keväällä 1944. Etulinjan miehet tiesivät, että hyökkäys tulee. Heitä ei uskottu.

Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:

En noita aikaisempia käskyjä ole mitenkään halunnutkaan kommentoida. Selviä juttujahan ne on ja useissakin kirjoissa käsiteltyjä. Tartuin vain tähän Paasosta koskevaan 5.6.1944 juttuun ensisijaisesti.

Kyllä silloinkin (5.6.1944 alkaen) vielä olisi ehditty tekemään ja tosi paljon. Muutamassa päivässä olisi voitu kovastikin sotkea naapurin toimia. Vastatykistötoimintaa ja tykeille amitsuunia riittävästi jne. Paksu-Taavetti ei ollut ajan hermolla, ei sitten laisinkaan ja sen tykistöpomot kasvatteli niitä kanejaan...

Aihe tuntuu Pussinperää kiinnostavan ja kun olet vieläpä noin asiallinen kaveri, niin suosittelen Sinulle tuota Turtolan kirjaa:

Turtola Martti Aksel Frederik Airo, taipumaton kenraali, Otava, 1998

Paasosen kirjan lienet lukenutkin ja Oesch Sinulla taitaa olla käsilläsi kommneteistasi päätellen! Tämä kannattaa myöskin hankkia jos aihe kiinnostaa:



Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan hukatut kuukaudet ISBN 952-9872-30-5

Päämajassa riideltiin suurhyökkäyksestä
Päämajamestari Airo kielsi kertomasta tiedustelutietoja

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Päämajassa riideltiin suurhyökkäyksestä/HS20040714SI1KU02rlb


Miksei suurta torjuntavoittoa saatu jo Valkeasaaressa? Tai miksei maineikas suomalainen tykistö murskannut hyökkäykseen ryhmittynyttä vihollista jo sen lähtöasemiin?


Näitä tyhmiä kysymyksiä on kyselty 60 vuotta. Päämajan hukatut kuukaudet kuvaa, kuinka ylemmät esikunnat ja Päämaja suhtautuivat suurhyökkäyksestä kertoviin tiedustelutietoihin.

Kirjoittajista Georg-Eric Strömberg palveli sota-aikana Päämajan tiedustelussa, ja Aimo E. Juhola oli tiedustelulentäjä. Jyri Paulaharju tutkii tykistön tiedustelutoimintaa.

Kirjoittajat osoittavat yksityiskohtaisesti dokumentoiden, että "hyökkäysvalmistelun paljastavat tiedustelutiedot olisivat olleet päämajan käytettävissä". Tietojen hankinnassa ja siirrossa oli mutkia ja hankaluuksia, mutta tietoja oli silti tarpeeksi.

Tieto hyökkäysvalmisteluista ei mennyt ylipäällikkö Mannerheimille asti, koska päämajamestari Aksel Airo esti sen.

Kirjoittajat osoittavat sen muistitietojen ja välillisen todistelun kautta, mutta uskottavasti.


Majuri Reino Ketosen päämajassa 23. toukokuuta tekemässä tilannekatsauksessa todetaan: "Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella on lähiaikoina odotettavissa."

Päämajan tiedustelujaoston päällikkö Aladar Paasonen yritti esitellä Ketosen katsauksen Mannerheimille, mutta päämajamestari Airo tuli väliin ja vaati muuttamaan katsauksen vähemmän hälyttäväksi.

Paasonen myöntyi, ja Airo ilmoitti ottavansa kaiken vastuun. Mutta "millä tavalla hän otti vastuun, sitä ei kukaan pysty selittämään".

Airo ei tahtonut hermostuttaa Mannerheimiä, mutta mysteeriksi jää, miksi ylipäällikölle ei saanut kertoa tosiasioita Neuvostoliiton hyökkäysvalmisteluista.


Ylipäällikkö Mannerheim oli luonut päämajaan järjestelmän, jossa kaikki langat olivat hänen käsissään. Tietenkin langat olivat poikki juuri tärkeimmässä tilanteessa, kun Airo "otti vastuun".

Kirjoittajat ovat kaivaneet dokumentteja uutterasti päivänvaloon. Osa papereista ja kuvista lienee kadonnut lopullisesti.

Kirja valaisee myös armeijan byrokratiaa ja herrojen intrigejä, joita molempia piisasi. Esittelevä henkilöhakemisto olisi ollut hyvä lisä kirjaan.


Kenraaliluutnantti Taavetti "Pappa" Laatikaisen komentaman IV Armeijakunnan esikunta on ollut päämajan ohella ristiriitojen pesäke. Laatikainen vähätteli suurhyökkäyksen mahdollisuutta, ja tykistökomentaja Oskar Sippola jätti tärkeät ilmavalokuvat vain tykistön tietoon.

Etulinjaan pyydettiin tykeille kranaatteja, mutta Sippola ei antanut. Hänen varastoonsa jäi puna-armeijalle sotasaaliiksi 30000 kranaattia.

Ylipäällikkö Mannerheim oli vahvistanut Kannaksen puolustusta, mutta toimenpiteet eivät riittäneet. Suomalaisten olisi pitänyt saada torjuntavoitto myös omasta byrokratiasta, toiveajattelusta ja asemasodan turtumuksesta.


Suurhyökkäys, Stalinin neljäs strateginen isku, torjuttiin Ihantalassa ja Vuosalmella. Kun loppu on hyvin, onko kaikki hyvin? Tätä pitäisi kysyä niiltä, jotka jätettiin suurhyökkäyksen jalkoihin. He vaikenevat, joten kaikki lienee hyvin.

Päämajan hukatut kuukaudet kuvaa sitä ristiriitaista ja sekavaa mielialaa , joka armeijan johdossa vallitsi keväällä 1944. Etulinjan miehet tiesivät, että hyökkäys tulee. Heitä ei uskottu.

Lue lisää

>Etulinjaan pyydettiin tykeille kranaatteja, mutta Sippola ei antanut. Hänen varastoonsa jäi puna-armeijalle sotasaaliiksi 30000 kranaattia.<

Sinne Perkjärvelle jäi lähemmäs 80 000 tykistön laukausta... Kaikkiaan viholliselle menetettiin yli 100 000 tykistön laukausta kesällä 1944 ja niistä suurin osa jäi Perkjärven varikkoon!

http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Lukemat menetyksistä on muistaakseni kerrottu Martti V Terän kirjassa Kesäkuun 1944 kriisi

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004481666#22000000004481666

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000022215891

Tarkkuutta kirjoitti:

>Etulinjaan pyydettiin tykeille kranaatteja, mutta Sippola ei antanut. Hänen varastoonsa jäi puna-armeijalle sotasaaliiksi 30000 kranaattia.<

Sinne Perkjärvelle jäi lähemmäs 80 000 tykistön laukausta... Kaikkiaan viholliselle menetettiin yli 100 000 tykistön laukausta kesällä 1944 ja niistä suurin osa jäi Perkjärven varikkoon!

http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Lukemat menetyksistä on muistaakseni kerrottu Martti V Terän kirjassa Kesäkuun 1944 kriisi

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004481666#22000000004481666

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000022215891

Lue lisää

He he, SUURHYÖKKÄYKSEEN varustauduttiin mutta ei Marskin käskyjen mukaan. Samasta aiheesta, eli Pääaseman väärästä sijainnista on keskusteltu aiemminkin. Halsti kertoi kirjassaan samaa ja kuinka Pajari kirosi kuin lappalainen, keskeneräisistä asemin varustelun laiminlyönneistä.

"Syksyllä 1943 Nihtilä kertoi Airolle, ettei pääasema tule kestämään kovaa taistelua, ennemmin kannattaa vetäytyä VT-linjalle. Jos pääasemaan tulee kova isku, niin asemat tulevat murtumaan. Airo kysyi, että onko näin? Airo kertoi Marsalkalle asiaa eteenpäin. Marski rintamakierroksellaan sitten kyseli etulinjan rykmenttien komentajilta, miten on kestävätkö asemat jos hyökkäys tulee. Komentajat vastasivat, että tässä taistellaan. Nihtilä oli harmistunut ja hän esitti asiaa uudemmin, joten nyt lähetettiin Hägglund kyselemään samat asiat ja taas vastaus oli, kyllä pääasemassa pysytään. Vastaukset johtuivat mukavuudenhalusta, kun oli oltu pitkälti toista vuotta samoissa asemissaan. Oli noussut omat näyttävät rakennelmat käsittäen teattereita, sotilaskoteja, prameita kanttiineja ja kauniista komentopaikoista puhumattakaan. Mainittakoon, että maaliskuussa 1944 valmistui Termolaan kaikkiaan 780 istumapaikkaa käsittävä Tyrjänlinna. Siellä korsuista saapuneet saivat katsella myös oopperaesityksiä. Kulttuuri ajoi edelle käsittämättömällä tavalla varustelusta."

http://pkymasehist.fi/valo_nihtila.html

Pussinperä kirjoitti:

He he, SUURHYÖKKÄYKSEEN varustauduttiin mutta ei Marskin käskyjen mukaan. Samasta aiheesta, eli Pääaseman väärästä sijainnista on keskusteltu aiemminkin. Halsti kertoi kirjassaan samaa ja kuinka Pajari kirosi kuin lappalainen, keskeneräisistä asemin varustelun laiminlyönneistä.

"Syksyllä 1943 Nihtilä kertoi Airolle, ettei pääasema tule kestämään kovaa taistelua, ennemmin kannattaa vetäytyä VT-linjalle. Jos pääasemaan tulee kova isku, niin asemat tulevat murtumaan. Airo kysyi, että onko näin? Airo kertoi Marsalkalle asiaa eteenpäin. Marski rintamakierroksellaan sitten kyseli etulinjan rykmenttien komentajilta, miten on kestävätkö asemat jos hyökkäys tulee. Komentajat vastasivat, että tässä taistellaan. Nihtilä oli harmistunut ja hän esitti asiaa uudemmin, joten nyt lähetettiin Hägglund kyselemään samat asiat ja taas vastaus oli, kyllä pääasemassa pysytään. Vastaukset johtuivat mukavuudenhalusta, kun oli oltu pitkälti toista vuotta samoissa asemissaan. Oli noussut omat näyttävät rakennelmat käsittäen teattereita, sotilaskoteja, prameita kanttiineja ja kauniista komentopaikoista puhumattakaan. Mainittakoon, että maaliskuussa 1944 valmistui Termolaan kaikkiaan 780 istumapaikkaa käsittävä Tyrjänlinna. Siellä korsuista saapuneet saivat katsella myös oopperaesityksiä. Kulttuuri ajoi edelle käsittämättömällä tavalla varustelusta."

http://pkymasehist.fi/valo_nihtila.html

Lue lisää

Eikös olekin Pussinperä hyviä juttuja tuolla lehdissä?


http://pkymasehist.fi/

http://pkymasehist.fi/jasenlehti.html

http://pkymasehist.fi/artikkeleita.html

KEP kirjoitti:

Eikös olekin Pussinperä hyviä juttuja tuolla lehdissä?


http://pkymasehist.fi/

http://pkymasehist.fi/jasenlehti.html

http://pkymasehist.fi/artikkeleita.html

Lue lisää

Saat linkeistäsi palkkioksi kuultavaksesi hyvää musiikkia.

http://www.youtube.com/watch?v=yPudiBR15mk

"Oesch:n muistelmien Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944. Kirjan sivuilla Oesch viittaa Paasosen 5.6.-44 pitämään tilannekatsaukseen (paikalla mm. puolustusministeri sekä Mannerheim) pian alkavasta ERITTÄIN RAJUSTA hyökkäyksestä Kannaksella. No ei TUOSTA lausumasta ainakaan voi Paasosta syyttää tiedustelutietojen vähättelemisistä."

Minä vain luulen että Vilkuna olikin asiasta perillä, koska tuo sama Oeschin kirja antaa tähän viiteitä ja joista tulkinnan voi tehdä.
Nimittäin "ne" käskyt jo sinänsä ovat kuten jo kerroin annettu jo hyvissä ajoin (1943-joulukuulta lähtien).

Lisäksi Oesch viitaa itse käskyyyn, joka 10.5.-44 annettiin (huom aika) JA JOSSA taas viitataan niihin EDELLISIIN käskyihin: "Edellä esitetyistä operatiivisen johdon toimesta laadituista katsauksista ja KÄSKYISTÄ (huom monikossa)että niiden pääperustana on - ottaen huomioon vihollisen sekä mahdollinen että todennäköinen toiminta - VALMISTAUTUA PAHIMMAN VARALLE.
Useassa kohdassa kohdassa puhutaan nimenomaan vihollisen SUURHYÖKKÄYKSESTÄ (ei mistään hyökkäilystä)."

Noin Oesch tulkitsi juuri niitä HUOM. KAIKKIA käskyjä mukaanlukien sitä käskyn antopäivän 10.5.-44. ja siinä tilaisuudessa jo aimmemmin annettuihin käskyjen ( 17.12.-43 ja 22.2.-44.-KOROSTETUA PAINOTUSTA.

Marskihan otti esille ne vanhatkin käskyt uudelleen koska puutteita oli ollut tarkastajien käydessä Kannaksella:"....toistuu edelleen, että lähettämäni tarkastajat toteavat puutteellisuuksia ja suurta epätasapainoa eri lohkojen varustustöissä......".....Vaadin TINKIMÄTÖNTÄ lujuutta komentajilta ja EHDOTONTA vastuuntunnetta, jotta asemamme saadaan lujaksi kestämään myös materiaallisen vihollisen SUURHYÖKKÄYKSEN."
HUOM. näin siis 10.5.-44.

Ja Oesch tulkitsee ja epäilee KUITENKIN s.60 juuri tuota Vilkunan juttua ETTEI Paasonen ole pitänyt tilannearvioselontekoa 5.6.-44 että "raju hyökkäys olisi tulossa ja ettei asemat kestä." Aikataulua hyökkäykselle ei toki ollut tiedossa, mutta odotettavissahan se oli.

Olihan kuitenkin Päämajassa PYRITTY käskyttämään, ja varustautumaan nimenomaan SUURHYÖKKÄYKSEEN, mutta ``Oesch toteaakin että yleensäkkin, hyökkäys tapahtuukin AINA yllättäin, joskus vain hyvällä tuurilla saadaan tietoon tarkka aika ja päivä, koska hyökkäys alkaa. Mutta jos MERKKIEN ja HAVAINTOJEN perusteella on odotettavissa hyökkäys, niin sellaiseen on varustauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos taas sattuu niin, että hyökkääjä onnistuu salaamaan täydellisesti aikeensa, tällaistakin saattaa sattua, mutta Kannaksella suurhyökkäys ei tullut niin täydellisenä yllätyksenä.`` (lainaus alkuperäisestäni).

Sinänsä on merkityksetöntä oliko ja mitä tietoa saatavilla ENÄÄ TUOLLOIN 5.6.44.- jolloin Paasosen (kiistanalainen) esitelmä olisi luennoitu. Oesch on kuitenkin itse todennut, "kaikkeen pitää varustautua", niin mikä olisi estänyt Paasosta tuolloin arvioimasta tilannetta oikein, aikaa tosin oli enää tuolloin SUURHYÖKKÄYKSEN alkamiseen 9.6.- vain muutama päivä. No tietenkin olisi voinut silloin tyhjentää etulinjan kokonaan, jos TUO kallisarvoinen täsmätieto olisi ollut käytettävissä.

Mutta niillä (osa jo annettu 17.12.-43)käskyillä OLI merkitystä, joita ei jostain syystä laitettu käytäntöön.

Päämajan vihollistilannekatsauksissa n:ot 11-12 käytettyjä lyhenteitä
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=620

Päämajan vihollistilannekatsaus n:o 11
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=612

Päämajan vihollistilannekatsaus n:o 12
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=553

Niemisen hyvä työ!

juuri niin hyvä, kuin saaduilla tiedoilla oli mahdollista. On muistettava, että uudet tiedot esiteltiin kahdesti päivässä ja suuret muutokset välittömästi. Ei siis pidä tuijottaa vain katsauksiin.

Lisäksi ylipäällikkö teki kaikki päätöksensä yksinomaan oman harkintansa perusteella. Se oli h'änen voimansa ja heikkoutensa.

arvio oli kirjoitti:

juuri niin hyvä, kuin saaduilla tiedoilla oli mahdollista. On muistettava, että uudet tiedot esiteltiin kahdesti päivässä ja suuret muutokset välittömästi. Ei siis pidä tuijottaa vain katsauksiin.

Lisäksi ylipäällikkö teki kaikki päätöksensä yksinomaan oman harkintansa perusteella. Se oli h'änen voimansa ja heikkoutensa.

Lue lisää

aleta tekemään virheellisellä jatkosoddanaikaisella tilannekasauksella. Eräs emeritius on kuitenkin otanut ko. tilannekatsauksen ajaakseen sillä omia päämääriään.

" Radiokuuntelulla ei saatu mitään aikaan hyökkäyksen alla. "

Juuri radiohiljaisuus oli eräs tärkeimmistä asioista joka herätti tiedustelumme arvioimaan vihollisen toiminnasta.Jotain oli varmaankin tekeillä. Mutta mitä, se ei toki radiohiljaisuudesta selvinnyt. Vai selvisikö?
Olisi pitänyt selvitä.

” Selvästihän se on sanottu. Ei kukaan tosissaan uskokaan sitä, että 250 000 sotilaan keskityksellä neukku olisi pyrkinyt valtaamaan laajan maan jota puolustamassa on 650 000 taitavaa ja kovaa sotilasta.”

Nyt yrität nostaa itseäsi tukasta ilmaan eli Tarkkismaisesti vertaat toisen osapuolen (Suomi/Saksa) koko rintaman (Suomenlahdelta Jäämerelle) joukkoja pelkkään kannaksen hyökkäykseen varattuun joukkoon ilman tavallisia rintamajoukkoja!

Todellisuudessa hyökkäyksissä pyrittiin joko läpimurtoon tai ratkaisevaan etuun! Jos läpimurto olisi saavutettu ja tilanne olisi ollut lupaava niin kuka tietää vaikka Stalinilta olisi liiennyt ne tarvittavat lisäjoukot läpimurron jälkeen!

Otetaan yksi esimerkki. Talvisodan tapaan neukku hyökkäsi heinäkuussa 1944 voimakkaasti Viipurinlahdella ja pyrki pääsemään saarten kautta E-Suomen mantereelle (kuten onnistui tekemäänTalvispdassa)!

Mikä oli tämän hyökkäyksen tavoite! Sen täytyi olla pääsy mantereella, H-ki-Viipuri maantien ja rautatien katkaiseminen ja pääsy täten Tali-Ihantalan joukkojen selustaan! Muutoin yrityksessä ei olisi ollut mitään järkeä!

Jos tämä tavoite olisi saavutettu niin Suomen puolustustilanne olisi ollut perin tukala... ellei jopa toivoton!

Anonyymi kirjoitti:

” Selvästihän se on sanottu. Ei kukaan tosissaan uskokaan sitä, että 250 000 sotilaan keskityksellä neukku olisi pyrkinyt valtaamaan laajan maan jota puolustamassa on 650 000 taitavaa ja kovaa sotilasta.”

Nyt yrität nostaa itseäsi tukasta ilmaan eli Tarkkismaisesti vertaat toisen osapuolen (Suomi/Saksa) koko rintaman (Suomenlahdelta Jäämerelle) joukkoja pelkkään kannaksen hyökkäykseen varattuun joukkoon ilman tavallisia rintamajoukkoja!

Todellisuudessa hyökkäyksissä pyrittiin joko läpimurtoon tai ratkaisevaan etuun! Jos läpimurto olisi saavutettu ja tilanne olisi ollut lupaava niin kuka tietää vaikka Stalinilta olisi liiennyt ne tarvittavat lisäjoukot läpimurron jälkeen!

Otetaan yksi esimerkki. Talvisodan tapaan neukku hyökkäsi heinäkuussa 1944 voimakkaasti Viipurinlahdella ja pyrki pääsemään saarten kautta E-Suomen mantereelle (kuten onnistui tekemäänTalvispdassa)!

Mikä oli tämän hyökkäyksen tavoite! Sen täytyi olla pääsy mantereella, H-ki-Viipuri maantien ja rautatien katkaiseminen ja pääsy täten Tali-Ihantalan joukkojen selustaan! Muutoin yrityksessä ei olisi ollut mitään järkeä!

Jos tämä tavoite olisi saavutettu niin Suomen puolustustilanne olisi ollut perin tukala... ellei jopa toivoton!

Lue lisää

"Jos läpimurto olisi saavutettu ja tilanne olisi ollut lupaava niin kuka tietää vaikka Stalinilta olisi liiennyt ne tarvittavat lisäjoukot läpimurron jälkeen!"

Hahaha pöhveIi kuvittelee olevansa viisaampi kuin Suomen jatkosodan aikainen tiedustelun johtaja Aladar Paasonen😆

Anonyymi kirjoitti:

"Jos läpimurto olisi saavutettu ja tilanne olisi ollut lupaava niin kuka tietää vaikka Stalinilta olisi liiennyt ne tarvittavat lisäjoukot läpimurron jälkeen!"

Hahaha pöhveIi kuvittelee olevansa viisaampi kuin Suomen jatkosodan aikainen tiedustelun johtaja Aladar Paasonen😆

Lue lisää

Paasonen nimenomaan EI varoittanut suurhyökkäysestä ennakolta. Tosin siihen ei uskonut päämajamestari Airokaan, joka käski hävittää hyökkäystä ennakoivan tiedustelukatsauksen.
Ettei Marski "hermostuisi"!
Marski taas uskoi ,että tarvittavat lisäjoukot ehditään siirtää Itä-Karjalasta ja niitä odotellessa puolustaudutaan kuukausi vaikka kranaattikuopissa.

Tosiasiahan on, etteivät nyt viisaina esiintyvät stallarit ja putleristit osaa ennustaa viime sodan tapahtumia oikein vieläkään.
Viimeisenä uskottava on Heikki Ylikangas.

Anonyymi kirjoitti:

Paasonen nimenomaan EI varoittanut suurhyökkäysestä ennakolta. Tosin siihen ei uskonut päämajamestari Airokaan, joka käski hävittää hyökkäystä ennakoivan tiedustelukatsauksen.
Ettei Marski "hermostuisi"!
Marski taas uskoi ,että tarvittavat lisäjoukot ehditään siirtää Itä-Karjalasta ja niitä odotellessa puolustaudutaan kuukausi vaikka kranaattikuopissa.

Tosiasiahan on, etteivät nyt viisaina esiintyvät stallarit ja putleristit osaa ennustaa viime sodan tapahtumia oikein vieläkään.
Viimeisenä uskottava on Heikki Ylikangas.

Lue lisää

Kyllä varoitti, pöhveII on paitsi tyhmä niin myös patologinen valehtelija:-D

Mannerheimin 77-vuotispäivää juhlittiin kesäkuun 4. päivänä. Häntä tuli onnittelemaan mm. pääministeri Edwin Linkomies, joka muistelmissaan kirjoitti, että Mannerheim ”ei sanallakaan viitannut siihen, että neuvostojoukkojen puolella olisi ollut havaittavissa liikehtimistä. Uskoin siis, ettei hyökkäys ainakaan lähiaikoina olisi tulossa.”

Syntymäpäivän jälkeen Aladár Paasonen antoi tilannearvion sekä Mannerheimille että puolustusministeri Rudolf Waldenille: suurhyökkäys alkaa pian ja etulinja Valkeasaaressa murtuu parissa päivässä. Kuulijat kohauttivat vain olkapäitään. Olihan kenraaliluutnantti Laatikainen antanut ymmärtää, että hänen läntistä Kannasta puolustava IV Armeijakuntansa pitää puolensa. Airo puolestaan hyväksyi Laatikaisen näkemykset, koska hänenkin mielilauseensa oli, että ”ei hätä ole tämän näköinen.”