Vaihtoehtoisesti lapsettomat ry:n perustamisesta:
Kun meitä on näin monta Suomessa, niin voisiko ajatella oman yhdistyksen perustamustamisesta? Voimme tavata, vertaistukia ja hyviä neuvoja, mukavia keksusteluja kahvikupin ääressä? Olisitteko te, hyvät ihmiset, kinnostuneita sitä?
Kun meitä on näin monta Suomessa, niin voisiko ajatella oman yhdistyksen perustamustamisesta? Voimme tavata, vertaistukia ja hyviä neuvoja, mukavia keksusteluja kahvikupin ääressä? Olisitteko te, hyvät ihmiset, kinnostuneita sitä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi olla etten yksinkertaisesti ole yhdistystyyppiä, mutta en kyllä todellakaan keksi mitään keskusteltavaa jonkun kanssa pelkästään siitä seikasta, että kumpikaan ei halua lapsia.
Kyllähän aiheita sinänsä löytyisi: syyt lapsettomuuteen, tuttavien lapsihössötyksen rasittavuus, lapsien rasittavuus, suhtautuminen vapaaehtoisesti lapsettomiin... kyllä näitä piisaa. Ei tästä aiheesta kuitenkaan pitkälle ammenna jutunjuurta. En jaksaiai vatvoa yksinkertaisen valintani syitä ja seuraumuksia enkä ole noin suuressa mittakaavassa kiinnostunut toistenkaan perusteista.
Ja mitä ihmeen vertaistukea? En minä ainakaan sellaista tarvitse. Jos jotakuta valintani hämmästyttää niin hämmästelköön. En koe jotuneeni valinnastani kärsimään vaikka epäkohteliaita kommentteja olen kuullutkin sekä saanut osakseni pientä painostusta ja moitteita vastuuttomuudesta.
Lapsettomuus ei ole minulle näin iso juttu.
Minun mielestäni voimme yhdistyksenä tiedottaa asiasta paremmin yhteiskunnalle, ilmoittaa muille, että vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole mikään outous, ja että jokaisella on oikeus olla hankkimatta lapsia, ja rasitamme yhteiskuntaa paljon vähemmän, kuin lapsiperheet jne jne.
Moro! Oon itekin tollasta joskus miettinyt. Tai enemmänkin sellasta yhteisöä. Itselle tämä ajatus tuli päähän kun pari vuotta sitten huomas ettei ystäväpiiristä enää saanut ketään mukaan touhuihin, siis reissuihin, keikoille, festareille ja ihan vaan illanistujaisiinkin. Mietittin sillon avopuolison kaa ihan huviksemme että ois kiva sellanen yhteisö, johon turhautuneet lapsettomat pariskunnat sais "ilmottautua" ja sitten sieltä kenties löytyisi samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa vois parhaassa tapauksessa ystävystyä... Ite olen kolmekymppinen nyt ja lastenteko EVVK. Lisäksi mulla on myös ekologiset syyt ajatusteni taustalla -mitä vähemmän ihmisiä (varsinkin länsimaisia), sen vähemmän maapallon varoja kulutetaan. Maailmassa on ihan tarpeeksi ihmisiä jo muutenkin...
hyvä ajatus, mutta yksineläjien määrän kasvaessa sekä lapsettomien ja 1-lapsisten perheiden määrän kasvaessa asennemuutosta alkaa tapahtumaan kuin itsestään.
Monella, ainakaan itselleni, tuskin on tarvista saada jakaa omaa ratkaisuaan vertaisryhmässä.
Yhteiskunnassa ei voi jättää huomioimatta merkittävää kansanosaa. Tähän itse kukin voi vaikuttaa mm. äänestyskäyttäytymisellään: jätetään antamatta äänet niille lässyttäville lapsiperhe-populisteille ja annetaan äänet niille, jotka aidosti välittävät kaikista kansanosista.
sosiaalisesta kanssakäymisestä? Miksi pitäisi istua alas keskustelemaan siitä, että ei halua lapsia? Samalla periaatteella kaikki jostakin asiasta kiinnostuneet voisivat kahvitella, mutta minä ainakin teen sen mielummin ystävieni kanssa.