Ruotsinkielinen lääkis

Ensinnäkin, tuo "suht hyvin" on hieman ympäripyöreä käsite. Jollekin se voi olla kasin tasoa, toiselle ylioppilaskokeesta L. Eli onko sinulla koulumenestystä ruotsinkielessä vai ruotsinkielisiä sukujuuria?

Itse uskon ettei ruotsinkieliselle linjalle ole sen helpompi päästä. Yhtä hyvin kokeen varmaan täytyy mennä, ruotsinkieliseen on vain vähemmän hakijoita, mutta eihän se mitään helpota. Enkä usko että äidinkieleltään suomea puhuvan on edes mitään järkeä hakea tuolle linjalle. "suht hyvä" ruotsin kielen taito ei kovin pitkälle riitä.

Ruotsia osaavien kiintiössä pyrkimiseen vaaditaan erinomaista kielitaitoa, joten esim. pelkällä kouluruotsilla on turha edes yrittää, vaikka olisi saanut laudaturin A-ruotsista. Kyseisen kiintiön tarkoituksenahan ei ole varmistua siitä, että hakijat pärjää kielen puolesta opinnoissa, vaan turvata ruotsinkielisten lääkäripalvelujen saatavuus tulevaisuudessa.

Vaadittavan kielitaidon saavuttaminen on täysin mahdollista, mutta vaatii sen verran vaivannäköä, että lähes kaikkien kannattaa ennemmin lukea enemmän suomenkielisille tarkotettuihin pääsykokeisiin.

Miksi ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle?


Tämän syyn takia suomenkielinen joutuu opiskelmaan ruotsiksi jos hän ei kovan kilpailun takia pääse suomenkieliseen kouluun. Ruotsinkieliseen opiskelupaikkaan hän todennäköisesti pääsee tietojensa perusteella. Mutta ongelmaksi voi muodostua että hän joutuu opiskelmaan ruotsin kielikokeeseen samalla aikaa kun ruotsinkielinen lukaisemalla selvittää sisäänpääsykokeen ruotsinkieliseen opiskelupaikkaan. Eikö suomenkieliselläkin ole oikeus opiskella äidinkielellään?

Ruotsinkieleiset tunnetusti eivät joudu käymään preppauskursseilla koska opiskelamaan pääsy on taattu. Miten paljon maksaa preppauskurssi rahaa ja aikaa suomenkieliselle?

Vaikka tilastot ovat vanhoja se ei tarkoita että tilanne olisi muuttunut. Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla ja kaikki pyrkijät otettiin sisään. Mutta suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo ja yli 400 pyrkijää jäi ilman paikkaa.

Ruotsinkielisten osuus väestöstämme on 5 %, mutta heidän kiintiöillä turvattu yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on 26 % ja
uusista opiskelemaan hyväksytyistä peräti 28 %.

Esimerkiksi keväällä 1996 jäi 17 suomenkielistä ilman opiskelupaikka Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa siksi, että tilalle otettiin sama määrä ruotsinkielisiä, joilla oli huonommat pisteet.

Hyvä esimerkki kielikiintiöistä on myös Vaasasta, missä on 50 prosentin ruotsinkielinen kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa.

Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua: Ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi. Viimeksi mainittuihin paikkoihin on suomenkielisille ylitiukat ruotsinkielen kielikokeet ja enimmäiskiintiöt. Sen sijaan ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkieliselle puolelle ilman kielikokeita ja vielä omassa kiintiössään alemmin pisterajoin.

Helsingin yliopiston asiakirjoista selviää, että lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, suomenkielisten syrjintä näkyy selvimmin.

Oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. Vuonna 1990 kasvatustieteellisissä koulutusohjelmissa ruotsinkielisten kiintiö oli 32 %.

Ruotsinkielisistä pyrkijöistä 62 % pääsi opiskelemaan, suomenkielisistä 18 %.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkieliset ylioppilaat ovat päässeet alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset.

Hyväksyttyjä on ollut yhteensä 72 18 = 90 eli ruotsinkielisiä on hyväksytty 20 %.
Ruotsinkieliseen kokeeseen osallistuneista 57 hakijasta on hyväksytty 17 eli 29,8 %. Prosenttiosuudet ovat suhteettoman suuret verrattuina ruotsinkielisten väestömäärään eli 5 prosenttiin.

Helsingin yliopiston pääsykokeeseen vuonna 1995 osallistuneista pääsi opiskelemaan seuraavasti:

Historia
suomenkielisistä 11 %
ruotsinkielisistä 52 %

Filosofia
suomenkielisistä 9 %
ruotsinkielisistä 52 %

Biologia
suomenkielisistä 13 %
ruotsinkielisistä 23 %

Kielellistä syrjintää osoittaa alimmat pistemäärät, joilla kyseisenä vuonna pääsi opiskelemaan esimerkiksi historiaa. Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p.

Pääsykoe ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p.

Suomenkielinen koulutus on avoimempi ruotsinkieliselle kuin ruotsinkielinen koulutus suomenkieliselle, ja vielä ilman kielikoetta. Mikä aiheuttaa sen että ruotsinkieleisllä on omat kiintiönsä ja tämän lisäksi suomenkielinen kiintiö yhtä helposti saavutettavissa.

Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen.
Missään muualla kuin Suomessa ei ole opiskelupaikkakiintiöitä jotka lisäävät eriarvoisuutta.

Ammattikoulutusta on selvästi liian vähän ruotsinkielisille. Eikä niitäkään kouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Mutta ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.



Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.

Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä äidinkielellään.

Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin!

Ruotsinkielinen ei tarvi tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin pääsee korkeakouluun.

Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.

Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.

Ilta-Sanomat
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Kansalaisoikeustaistelija Rosa Parks kuoli/1073023


Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.

Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.


Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.

Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:

Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%

Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.

Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%

Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli suhteellinen osuus:

Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842

Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.

Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.

Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde: 4/0,842 = 4,751

4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.

Jotta suomenkielisllä olisi yhtä suuret kiintiöt kauppakorkeakouluissa heillä pitäisi olla yli 4-kertainen määrä opiskelupaikkoja nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittasi n. 8 000 opiskelupaikkaa lisää kauppakorkeakouluhin. Todellakin 8000 lisäpaikkaa!!

Tämä on suurin syy miksi HKK:lle on vaikea päästä opiskelemaa, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.

Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.

Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?

Suomenkielisten kiintiöiden perimmäinen tarkoitus ruotsinkielisessä koulutuksessa

Åbo Akademi ja Hanken pitää suomenkielisistä lukioista pyrkiville erillisen kielikokeen. Sen perimmäinen tarkoitus on pitää huoli siitä että kaksikielisistä tai ruotsinkielisistä perheistä tulevat, mutta suomenkielisissä lukioissa valmistuneet kaksikieliset pääsevät ÅA:hin ja muihin ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Koetilaisuudet ovat nimittäin sen verran vaikeita että kouluruotsilla tee mitään siellä. Kouluruotsilla on vaikea kilpailla näiden kaksikielisten tai ruotsinkielisten perheen vesojen kanssa.
Asian tekee kummalliseksi se että ruotsin kielinen ei joudu osoittamaan suomenkielentaitojaan hakeutuessaan suomenkieliseen opiskelupaikkaan. Sitä vastoin suomen kielinen joutuu aina suorittamaan kielikokeen ruotsinkieliseen kouluun hakiessaan. Eli suomessa on järjestetty ruotsinkielistä ja kaksikielistä opiskelua. Missä ovat vain suomenkielisille tarkoitetut opiskelupaikat????

Olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.

Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??

Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.

Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.

Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto Jyväskylä universitet. Syynä on se, että muut yliopistot ovat kaksikielisiä.

Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.

Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.

Niin kummalta kuin tuntuukin, kiitos sfp:n vuosikymmeniä kestäneen vallassaolon jälkeen, Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa tai korkeakoulua! Sen sijaan ruotsinkielisiä on 3 kpl kiintiöt. Ruotsinkieliset opinaahjot ovat ÅA, Hanken, Svenska kommunal- och socialhögskolan.

Käypä kirjakaupassa vilkaisemassa ruotsinkielistä galenosta. Jos se tuntuu sellaiselta, että ymmärrät sen tekstiä ja voisit kuvitella kirjoittavasi myös aiheesta sivun pituisia esseitä ruotsiksi, niin kyllä sinulla on mahdollisuudet päästä sisään. Toki luulen, että jos olet suomenkielinen, sinulla on paremmat mahdollisuudet omaksua asiat suomeksi ja päästä sisään suomenkieliselle linjalle, vaikka sinne tilastojen mukaan onkin vaikeampi päästä.

Itse olen syntynyt ja asunut ruotsissa 10 vuotta, kävin kuitenkin ruotsinkielistä peruskoulua ensimmäiset kolme vuotta (ja pari kuukautta) ja kirjoitin tänäkeväänä pitkästä ruotsista L. Vanhempani ovat suomalaisia ja olemme aina puhuneet kotona suomea.
Ei tullut mieleen suorittaa ruotsi toisena äidinkielenä -koetta, nyt kuitenkin kiinnostaisi hakea ruotsinkieliseen lääkikseen, mutta miten haastava tuo kielikoe on? Toisena vaihtoehtona minulla on Kuopion lääkis, mutta kun ei voi hakea useampaan samalla kertaa niin uskallanko ottaa sen riskin että haen ensisijaisesti ruotsinkieliselle vaikken ole varma läpäisenkö kielikoetta?

Ymmärrän ja puhun hyvin "perus" ruotsia, mutta on paljon sanoja joita en ole juuri koskaan käyttänyt tai joita en osaa liittää suomenkielisiin vastineisiinsa, esimerkiksi puhuttaessa politiikasta, sekä varmasti monet lääketieteen termit ovat tuntemattomia (hyvä kun suomeksikaan osaa :D). Mutta kokeenhan saa suorittaa suomeksi, ja galenosta olenkin suomeksi lukenut.
Käyn joka kesä ruotsissa, mutta käytössä on silloin lähinnä puhekieli ja arkipäivän sanastot .. Kielikorva on hyvä ja kuulen kyllä milloin jokin on kieliopillisesti väärin, mutta en ole koskaan opiskellut ruotsia (yläasteella vapautus ruotsintunneilta ja lukiossa sain kuitattua pakolliset kurssit ruotsinkielisellä keskustelutuokiolla ruotsinopettajan kanssa) joten mitään varsinaisia kielioppisääntöjä en osaa.
Tuskin löytyy netistä näitä aiempien vuosien kielikokeita?
Toinen vaihtoehtohan oli että käy suorittamassa jonkun toisen (yleisesti hyväksytyn) kielikokeen, mutta nämäkin olivat jo marraskuussa. Mikäköhän tässä olisi viisain ratkaisu? Ja osaako kukaan sanoa olisiko ruotsinkieliselle vai kuopion lääkikseen helpompi päästä jos ei oteta huomioon kielikoetta. YO-todistuksesta mulla on äikkä, enkku, pitkä matikka E, ruotsi L, fysiikka M eli joku 35p tulisi alkupisteitä..

Ihan asiaan kuulumaton PAITSI että Ei Abo Akademille kyllä tarvitse mitään kielikoetta, jos on kirjottanu hyvin ruotsista (ei kylla siltikään kerr ruotsin taidoista mitään, mutta anyway)

Abo akademi

Onkos lääkiksen opetuskin sitten ruotsiksi näille etuoikeutetuille?

Ei kai?

Ruotsinkielisellä linjalla opiskellaan kaksikielisesti. Luennot ovat pitkälti suomeksi ja ryhmäopetus ja potilaat ruotsiksi.

Puheet kiintiöistä antavat helposti väärän kuvan opiskelupaikkojen jakautumisesta. Viisi prosenttia Suomen kansalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia ja molemmilla kotimaisella palvelevia lääkäreitä koulutetaan samassa suhteessa.

Koko maan 600:sta opiskelupaikasta 30 on ruotsinkielisellä linjalla.

"Ruotsinkielisille linjoille hyväksytään enintään 5 % lääkäri/hammaslääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä."

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivujen mukaan. Tuo 600 on siis vain osa lääketieteenalojen opiskelupaikoista kun taas 30 on kaikki ruotsinkieliset paikat.