Miten JT suhtautuu kun ja jos joku tutkii vaikka 10 vuotta, eikä puhettakaan
että olis menossa kastelle. Hän käy kyllä kokouksissa kerran viikossa mutta ei
kentällä..
että olis menossa kastelle. Hän käy kyllä kokouksissa kerran viikossa mutta ei
kentällä..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ennen vuoden 1975 maailmanloppua oli ankara sääntö siitä minkä verran aikaa sai uhrata kuhunkin käännytettävään, että kerettäsiiin saamaan enemmän osallisia maailmanloppuun.
Nykyään sellainen jatkuva käännytettävä on mukava todistajalle, raportointiaikaa tulee aika helposti, tutkiskelu on kivempaa kun jo tuntee toisen. Käännytettäväkin saa olla jatkuvan rakkauspommituksen kohteena, ainakin periaatteessa, vähemmin velvollisuuksin.
>>Ennen vuoden 1975 maailmanloppua oli ankara sääntö siitä minkä verran aikaa sai uhrata kuhunkin käännytettävään, että kerettäsiiin saamaan enemmän osallisia maailmanloppuun.
Näinhän se taisi mennä. Pitkäjänteisyyttä ei katsottu hyvällä. Sama laki pätee verkostomarkkinoinnissakin; ei kannata tuhlata liikaa aikaa junnaajiin, voi menettää paljon potentiaalisia kusetettavia.
Vartiotorniseura antoi mahdollisimman monelle mahdollisuuden päästä aitiopaikalle katsomaan kuinka ihmisiä vedetään nenästä:
”Me ymmärrämme suorittamamme työn kiireellisyyden. Kun ihmiset osoittavat toiminnallaan, että he haluavat tehdä Jehovan tahdon, me autamme heitä edelleen. Missä oleellista edistystä ei näy, sen sijaan että jatkaisimme tutkimista, on parempi käyttää tuo aika joka viikko jonkun sellaisen etsimiseen ja auttamiseen, joka on vilpittömästi kiinnostunut tekemään jotakin totuuden suhteen.” (km-FI Tammikuu 1970 sivu 3)
”Me haluamme käyttää mahdollisimman viisaasti jäljellä olevan lyhyen ajan. Kuuden kuukauden tutkistelukurssi on mitä tehokkain järjestely niiden opettamiseksi, jotka haluavat tulla Jehovan ylistäjiksi. Suokoon Jehova sinulle runsaat siunauksensa, kun ahkeroit raamatuntutkistelutyössä ’lampaiden ruokkimiseksi’.” (km-FI Tammikuu 1971 sivu 4)
Minun edesmennyt anoppini oli iki-kiinnostunut noin 40 vuotta. Kun hän viimein oli päättänyt mennä kasteelle tulevan kesän konventissa, hän kuoli ennen sitä leikkauskomplikaatioon. Oli silloin jo yli 70. Tämä tapahtui -90 luvun alussa.
Että on niitä oikeita maratoneja ollut.
Syy hänen viivyttelyynsä oli, että hänen oman pienen poikansa elämä oli pelastettu verensiirrolla. Olen nyt naimisissa tuon pojjan kanssa ja hän alkaa lähentelemään jo äijän kunnioitettavaa ikää.