Merkki, joka erottaa Jumalan kansan muista
Kuten sapatti oli Israelin kansan tunnusmerkkinä, kun se lähti Egyptistä maalliseen Kanaanin maahan, se on tänäänkin Jumalan kansan tunnusmerkkinä, kun se lähtee ulos maailmasta päästäkseen taivaalliseen lepoon.
Sapatin pitäminen on Jumalan määräämä keino säilyttää hänen tuntemuksensa ja tehdä ero hänen kuuliaisten alamaistensa ja hänen lakinsa rikkojien välillä.
Sapatti kuuluu Kristukselle. Hän, joka on luonut kaiken, on luonut myös sapatin. Hän erotti sen luomisen muistopäiväksi. Se kertoo, että hän on sekä Luoja että Vapahtaja. Se osoittaa, että hän, joka loi kaiken taivaassa ja maan päällä ja jonka kautta kaikki pysyy voimassa, on seurakunnan pää, ja että hänen voimansa avulla meidät on sovitettu Jumalan kanssa. Sillä hän sanoo Israelista: ”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.” Hes.20:12. – teen heidät pyhiksi! Näin sapatti on siis merkki Kristuksen voimasta tehdä meidät pyhiksi. Ja se annetaan kaikille, jotka Kristus tekee pyhiksi. Merkkinä hänen pyhittävästä voimastaan sapatti annetaan kaikille, jotka Kristuksen kautta tulevat osallisiksi Jumalan Israelista.
Kaikille, jotka ottavat sapatin vastaan merkkinä Kristuksen luomis- ja lunastusvoimasta, se tuottaa suurta iloa. He näkevät siinä Kristuksen ja iloitsevat hänessä. Sapatti kiinnittää heidän mielensä luomistekoihin todistuksena Jumalan valtavasta lunastavasta voimasta. Muistuttaessaan menetetystä Eedenin rauhasta sapatti kertoo myös Lunastajan kautta saavutetusta rauhasta. ja koko luonto toistaa hänen kutsuaan, Matt.11:28 ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.”
Sapatti on kultainen lukko, joka yhdistää Jumalan ja hänen kansansa.
Kuten sapatti oli Israelin kansan tunnusmerkkinä, kun se lähti Egyptistä maalliseen Kanaanin maahan, se on tänäänkin Jumalan kansan tunnusmerkkinä, kun se lähtee ulos maailmasta päästäkseen taivaalliseen lepoon.
Sapatin pitäminen on Jumalan määräämä keino säilyttää hänen tuntemuksensa ja tehdä ero hänen kuuliaisten alamaistensa ja hänen lakinsa rikkojien välillä.
Sapatti kuuluu Kristukselle. Hän, joka on luonut kaiken, on luonut myös sapatin. Hän erotti sen luomisen muistopäiväksi. Se kertoo, että hän on sekä Luoja että Vapahtaja. Se osoittaa, että hän, joka loi kaiken taivaassa ja maan päällä ja jonka kautta kaikki pysyy voimassa, on seurakunnan pää, ja että hänen voimansa avulla meidät on sovitettu Jumalan kanssa. Sillä hän sanoo Israelista: ”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.” Hes.20:12. – teen heidät pyhiksi! Näin sapatti on siis merkki Kristuksen voimasta tehdä meidät pyhiksi. Ja se annetaan kaikille, jotka Kristus tekee pyhiksi. Merkkinä hänen pyhittävästä voimastaan sapatti annetaan kaikille, jotka Kristuksen kautta tulevat osallisiksi Jumalan Israelista.
Kaikille, jotka ottavat sapatin vastaan merkkinä Kristuksen luomis- ja lunastusvoimasta, se tuottaa suurta iloa. He näkevät siinä Kristuksen ja iloitsevat hänessä. Sapatti kiinnittää heidän mielensä luomistekoihin todistuksena Jumalan valtavasta lunastavasta voimasta. Muistuttaessaan menetetystä Eedenin rauhasta sapatti kertoo myös Lunastajan kautta saavutetusta rauhasta. ja koko luonto toistaa hänen kutsuaan, Matt.11:28 ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.”
Sapatti on kultainen lukko, joka yhdistää Jumalan ja hänen kansansa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sunnuntai on ihmiskäsky? Sillä perusteella että paavi on ihminen!
syytä otaksua israelilaisten viettäneen sapattia Egyptistä lähdön aikoihin. Itse asiassa Raamatun kertomusten tapaista Israelin Egyptistä lähtöä ei historia edes tunne. Jotkin paimentolaisheimot (mm. hapirut) ovat varmaan vaelleet paikasta toiseen ja ehkä tällaissa heimovaelluksissa on pohjaa juutalaisiin mytologisiin kertomuksiin Egyptistä lähdöstä - kertomuksiin, joiden tarkoitus oli aktuaalistaa ja perustella juutalaisia päsiäisriittejä.
Ei tässä ole mitään uutta eikä outoa. Jokainen kansa luo itselleen oman myyttisen menneisyytensä, jossa tosi ja taru sekaantuvat.