Siis miten on? Se mikä jonkun toisen mielestä on vain leikkiä on toisesta mitä rankinta kiusaamista.
Saako sitä paitsi tässä maassa edes puhua koulukiusaamisesta. Pitihän sen Myyrmanni-räjäyttäjänkin valehdella omalla isälleen, ettei ole joutunut kiusatuksi.
Saako sitä paitsi tässä maassa edes puhua koulukiusaamisesta. Pitihän sen Myyrmanni-räjäyttäjänkin valehdella omalla isälleen, ettei ole joutunut kiusatuksi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.google.fi/search?q=koulukiusaaminen&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a
koko lukioajaksi. Lääkkeeksi rehtori ehdotti, että siirtyisin kotiopetukseen. Koulukuraattori käski unohtaa YO-kirjoitukset, koska olen niin häiriintynyt (ainoa ulkopuolisille näkyvä oireeni oli lintsaaminen). Kirjoitin ällän paperit ajallaan.
Tuntui että opettajakuntakin oli minua vastaan, sillä kiusaajanani olivat ns. koulun kermaa, joihin olin itsekin aiemmin kuulunut. Muita kavereita minulla kyllä oli, hyviäkin. Mutta en koskaan saanut tietää miksi melkein hiekkalaatikolta asti tuntemani paras kaverini kääntyi minua vastaan. Ja piti vielä huolen, että mahdollisimman moni muukin teki niin.
Viimeisen vuoden aikana olen viimein päässyt asian yli. Terapia oli jossain määrin hyvä apu, mutta tärkeintä oli, kun pari vuotta sitten sattumalta tapasin pahimman kiusaajani, tytön, joka oli paras kaverini kymmenkunta vuotta, kunnes menimme samaan lukioon. Vihdoinkin ymmärsin, että hän se tässä on sairas, en minä.
Onneksi näppäimistössä on delete-nappi. Entinen kiusaajani kun pommittaa minua jatkuvasti, on mielin kielin ja toisaalta anoo aroma, etten kertoisi hänen kolmannelle rahakkaalle miehelleen mitään lukioajoista. Mies kun ei kuulemma "ymmärtäisi että olen joskus toiminut niin". No, en minäkään koskaan sitä ymmärtänyt.
No, en todellakaan kerro, koska en halua olla missään tekemisissä entisen "ystäväni" kanssa. Kaikkea hyvää vain hänelle, kunhan vain jättäisi minut jo vihdoin rauhaan.
Olen 41-vuotias. Kerron tämän vain niille, joiden mielestä koulukiusaaminen on "niitä lasten juttuja, jotka kuuluvat asiaan, ja menevät sitten ohi".
Tsemppiä kaikille ennen ja nyt kiusatuille! Muistakaa, että tyhmä ja/tai sairas ihminen ei valitse kohdettaan.
Se tärkein, viimeinen lause puuttuu: Vika ei siis ole sinussa.
:-)
Pane nimi vain tänne. Tuusulan paise on aika puhkaista.
kalvo , joka estää aivojasi toimimasta.
Jos olet itse kiusattu, niin pura se jonnekin muualle- älä tänne.
Luepas poliisikriminilogin haastattelu vaikkapa päivän Hesarista, jossa juurikin todetaan, että ensiksi haetaan aina sitä helpointa selitystä psykopaatin toimintaan.
Yleensä se osoittautuu kuitenkin ennenaikaiseksi ja vääräksi - sen sijaan
nuo Copycat- murhaajat ovat jenkeissä olleet ja vuosikymmeniä otsikoissa ja kyseinen kaveri toi ne nyt sitten tännekin.
Onpa aiheesta tehty joskus leffakin nimeltä " Copycat"- taisi olla Sigourney ´Waever ainakin jonkunlaisena poliisipsykologina siinä, muistan nähneeni joskus.
Tämä on sitä netin mukanaan tuomaa valitettavaa globaalisuutta ja jotkut peräkulmien koulukiusatut nyt ovat kuumina kuin hellankoukut, kun esitaistelijan mainetta pilkataan.... lopettakaa
se turha häiriköintinne kotikuntienne kouluja kohtaan. Ja typerät uhkauksenne- kiinni jäätte että napsahtaa- kiva maksaa sitten korvauksia, vai??
selvästi yksi koulukiusaaja.
Heidät on täältä lapsellisen helppo tunnistaa.
kun se menee niin pitkälle kuin näissä Tuusulan viestiketjuissa.
Kuvittelin, että tältä kanavalta löytyisi mielenkiintoista keskustelua ja pohdintaa Jokelan murhenäytelmästä ja ehkä jotain järkeä tähän tilanteeseen joka minunkin mieltäni kaihertaa. Aikamoinen pettymys oli huomata, että melkein joka ketju on täynnä syyttelyä ja toisten piikittelyä. Surullista.
Koulukiusaajia alkaa selvästi pelottamaan, kun nyt alkavat uhrit tekemään rikosilmoituksia ja paljastamaan nimiä jopa nauhoituksin tai videoin varustettuna netissä.
iskeä nimimerkkisi kuvaama tauti ja pahasti:
jos sinua on joku kiusannut , niin ota ensiksi asia puheeksi kotona, sitten koulussa ja sitten vaikka naapurien ja sukulaisten kanssa, kunhan kerrot siitä jollekin aikuiselle ennekuin rupeat näkemään olemattomian nettivideoita.
Apua saa kyllä sivistysvaltio Suomessa , jos sitä kokee tarvitsevansa.
Muistathan myös , että työnsä puolesta sinua kuulevilla on velvollisuus sinua myös kuulla ja velvollisuus myös vaitioloon, mikäli niin haluat.
Jos käy kuitenkin niin, että kuuntelijasi epäilee, että olet siinä tilassa, että olet vaaraksi kanssaihmisillesi, niin vaitiolovelvollisuuden rikkominen ei ole enää mikään rike. Koe tämäkin eduksi omalle persoonallisuudellesi.
Kyllähän meidän yhteiskuntamme on aina perustunut siihen, että mieltä painavista asioista pitää pystyä jollekin puhumaan. Ja tottakai pystyy edelleenkin.
Tämä koko Tuusula-ketju vaan paljastaa sen, kuinka paljon maassamme on sellaisia ihmisiä, joiden todellisuuskuva ja sosiaalisuus on Internetin myötä sen verran hämärtynyt, että normaali kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on mahdotonta utopiaa, kun siihen ei ole ollut
mahdollisuuksia tai haluja.
Nyt räksytetään nimimerkin takaa pahaa oloa julki tyylillä, joka paljastaa kuitenkin sen että iän puolesta teinistä eli lapsesta on senkin avunhuutajan tapauksessa kysymys.
Mikä mättää- eikö kotona ole lisäksesi ketään?
Onko netti ainoa "Kaverisi"?
Mikäli näin on, niin hakeudu ihmisten pariin....
on vaikeaa:
”Jos opiskelijoilta kysyisi, moni olisi varmasti sitä mieltä, ettei kiusaamista käsitellä tarpeeksi. Tähän koulutukseen liittyy niin monia asioita ja haasteita, etteivät opiskelijat tule täällä valmiiksi.”
Toistakymmentä vuotta kiusattujen asioita hoitanut Sirkka-Liisa Lamminkoski pitää uutena huolestuttavana ilmiönä sitä, miten kiusaamisesta kärsiville määrätään rauhoittavia lääkkeitä.
”Se on selvästi lisääntynyt viime vuosina.”
Lamminkoski pyörittää Kiusattujen tuki ry:stä aikoinaan irtaantunutta Irti työpaikkaväkivallasta ry:tä. Kiusattujen tuki ry:n lopetettua toimintansa yhä useampi koululainen tai vanhempi on ottanut yhteyttä Lamminkoskeen. Käytännössä Lamminkosken työ tarkoittaa lähinnä sitä, että hän on uhrin ja tämän vanhempien tukena, kun kiusaustapausta selvitetään koulun kanssa.
Koulukiusauksen hankalimpana muotona Lamminkoski pitää sitä, kun opettaja on kiusaaja, sillä silloin koko luokka lähtee helposti kiusaamiseen mukaan. Salmivallin mukaan opettajan harjoittamaa kiusaamista ei ole Suomessa tutkittu toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
Huolestuttavinta hänestä on kuitenkin se, miten kaikesta keskustelusta huolimatta koko ongelma halutaan monesti kieltää. Hän on törmännyt kouluihin, jotka eivät halua kuulla koko asiasta.
”Kun olen tarjoutunut puhujaksi ilmaiseksi, koulusta on vastattu, ettei heillä kiusata oppilaita.”
asia että sihen on puututtava yleisellä tasolla.
Sitä ei saa yhdenkään kiusatuksi itsensä tuntevan kohdalla väheksyä taikka kehoittaa
- hakeutumaan ihmisten pariin.
Se ei ole ratkaisu eikä lopeta kiusatun ihmisen ala-arvoista kohtelua ja mitätöimistä hänen omassa yhteisössään.
Jokainen joka mitätöi kiusatun ihmisen kohtelua ja kohtalua
sietäisi kokea edes hetkisen sen
voimattomuuden, alistamisen, väheksymisen ja itsensä mitätöimisen tunteen
mitä kiusaajat kiusatuille aiheuttavat
niin koulussa kuin työpaikoillakin!
Minä kiitän kiusaajiani. Kun kiusaaminen oli rajua haukkumasanoilla huutamista aina kun vastaan tulin, niin turruin siihen. Jos nyt tulee jotain tuollaista vastaan, ei tunnu miltään. Minulle on yhdentekevää, missä kiusaajani ovat tai mitä tekevät. Osa on kai pärjännyt ihan ok, se heille suotakoon. Toivon kuitenkin, etteivät ole työpaikkakiusaajia, sillä kaikki eivät ole niin vahvoja kuin minä. Yksi on tehnyt itsarin, no ainoa ajatukseni oli sen kuullessani "aha". Ei sitä kaikkea kiusaamista huomaa eikä kaikkien vanhemmat ole sellaisia, että siitä voisi kertoa. Esimerkiksi omat vanhempani olisivat vain säälineet itseään, eivät he minusta muutenkaan välittäneet, päinvastoin, kiusasivat haukkumasanalla itsekin vuosia, koska se oli heidän mielestään hauska sana (tollo tyttö) - eivätkä ymmärtäneet, että se saattoi olla kiusaamista.
(en ole käynyt kouluja Tuusulassa, vaan kaukana sieltä).