Oman reseptin uusiminen viivästyi, ensin 3 päivää 20mg pudotuksella, ti loppuivat, tänään pitäisi saada resepti.Ilman lääkettä on levoton olo, ei jaksa keskittyä kunnolla ja unohtelee asioita. Ärtyinen. Selviä vajausoireita. Lääkettä ei aio syödä loppuelämää, kun elämäntilanne parantuu ja toipuu erosta ja liikkuu paljon, sillon pärjää ilman lääkettäkin. Stressi vähentää välittäjäainepitoisuuksia. Minulla oli takuulla serotiinin vajausta, oli jatkuvaa uupumusta, ärtyisyyttä, vaikeuksia aloittaa uusia töitä. Taustalla epävarmuutta työpaikasta ja avioero.
Lääke auttoi heti kun aloin ottamaan, aluksi 10mg sitten 20-60mg päivässä. Auttoi nimenomaan olemaan hetkessä kiinni ja keskittymään ja näkemään asiat valoisammin. Epäilen vähäsen, että aivojen rakenne on mulla poikkeuksellinen, mulla on lievä add tai adhd. Serotoniini varmaan otetaan aivoissa takaisin liian tehokkaasti, jota lääke korjaa tätä epätasapainoa.
Alkoholin vaikutusta Sepram ei tehosta, mutta mun mielestä nousuhumala on hieman voimakkaampi. Alkoholi tosin kuluttaa aivojen serotoniinia, joten se vie lääkkeen vaikutusta. Sen käyttöä ei suositella. 1-2 annoksen ottaminen ei vielä vaikuta. Huomasin ennen lääkkeen aloittamista, että jos otti kuppia yhtenä iltanakin, oli erityisen alakuloinen ja ärtynyt seuraavanan päivänä, eikä siitä toipunut kovin nopeasti. Sekin on ilmeisesti vajausoire.
Sitten vielä, jos käyttä SSRI-valmisteita, ei kannata leikkiä , käyttämällä niitä ekstaaasin kanssa. Jotkut ovat käyttäneet niitä, että huumeen vaikutus on pidempi. ei siinä muuta kuin siitä voi lähteä henki.
Itse olen kyllä huolissani (samaa sanoi lääkäri) nykyisestä ihmisten alkoholin käytöstä. Se aiheuttaa masennusta (serotiinin puutos) Ekstaasi kulutttaa kaikki serotoniinivarastot loppuun ja siitä kestää toipua jopa viikko.
Itse ymmärrän miltä vajaus tuntuu, joten alkoholin ja huumeiden käyttö, ilman elämäntilanteesta johtuvaa stressiäkin aiheuttaa alakuloisen ja ankean olon pitkällä aikavälillä.
Luonnollisestii serotoniinin ja muiden välittäjäaineiden määrää voi kohottaa liikunnalla, ruokavaliolla ja tekemällä kaikkea sellaista mistä pitää ja siitä saa mielihyvää. Hyvä elokuva seksi liikunta hyvä kirja ihmisuhteeet esim.
Lääke auttoi heti kun aloin ottamaan, aluksi 10mg sitten 20-60mg päivässä. Auttoi nimenomaan olemaan hetkessä kiinni ja keskittymään ja näkemään asiat valoisammin. Epäilen vähäsen, että aivojen rakenne on mulla poikkeuksellinen, mulla on lievä add tai adhd. Serotoniini varmaan otetaan aivoissa takaisin liian tehokkaasti, jota lääke korjaa tätä epätasapainoa.
Alkoholin vaikutusta Sepram ei tehosta, mutta mun mielestä nousuhumala on hieman voimakkaampi. Alkoholi tosin kuluttaa aivojen serotoniinia, joten se vie lääkkeen vaikutusta. Sen käyttöä ei suositella. 1-2 annoksen ottaminen ei vielä vaikuta. Huomasin ennen lääkkeen aloittamista, että jos otti kuppia yhtenä iltanakin, oli erityisen alakuloinen ja ärtynyt seuraavanan päivänä, eikä siitä toipunut kovin nopeasti. Sekin on ilmeisesti vajausoire.
Sitten vielä, jos käyttä SSRI-valmisteita, ei kannata leikkiä , käyttämällä niitä ekstaaasin kanssa. Jotkut ovat käyttäneet niitä, että huumeen vaikutus on pidempi. ei siinä muuta kuin siitä voi lähteä henki.
Itse olen kyllä huolissani (samaa sanoi lääkäri) nykyisestä ihmisten alkoholin käytöstä. Se aiheuttaa masennusta (serotiinin puutos) Ekstaasi kulutttaa kaikki serotoniinivarastot loppuun ja siitä kestää toipua jopa viikko.
Itse ymmärrän miltä vajaus tuntuu, joten alkoholin ja huumeiden käyttö, ilman elämäntilanteesta johtuvaa stressiäkin aiheuttaa alakuloisen ja ankean olon pitkällä aikavälillä.
Luonnollisestii serotoniinin ja muiden välittäjäaineiden määrää voi kohottaa liikunnalla, ruokavaliolla ja tekemällä kaikkea sellaista mistä pitää ja siitä saa mielihyvää. Hyvä elokuva seksi liikunta hyvä kirja ihmisuhteeet esim.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on että serotoniini-pitoisuuksia ei voida elävältä ihmiseltä mitata. Mistä sinä olet saanut tuon tiedon, että serotoniinisi on alhaalla?
Lääkkeiden, kuten kaikien muiden huumeiden, käytön lopettamisesta/vähentämisestä tulee oireita. Eli, pitäisi lisätä aineiden käyttöä kunnes keho sanoo itsensä irti. Tähän putkeen lääkärisi sinut laitto.
mitata, itse olen tietääkseni elossa ja mitattu on. Eli otettu likvor-näyte. Verikokeesta se onkin mahdotonta mitata, toisin kuin moni virheellisesti luulee, ainoastaan lääkeainepit.voidaan tässä tap.mitata verestä.
jostain aivojen kemiallisesta epätasapainosta?
Jos on "normaali" serotoniini pitoisuus, lääkkeestä voi tulla tukkoinen olo ja siitä ei ole mitään apua välttämättä. Lääkärin mukaan, jos on vajausta, lääke yleensä auttaa.
Kannattaisi kuitenkin erottaa kovemmat lääkkeet, kuten bentsot, niihin tulee voimakas riippuvuus. Sepram on kuitenkin aika mietoa tavaraa verrattuna niihin. Bentsoja en todellakaan alkaisi syödä, eikä niitä kyllä tarjotakkaan ensimmäisenä vaihtoehtona.
Sen näkee sitten miten paljon elimistö tottuu noihin, mutta tässä elämäntilanteessa ne auttavat. *askaahan kaikki lääkkeet ovat, särkyläääkkeetkin. Sivuvaikutuksia ja toleranssia tulee niihin.
on tiedetty jo pitkään että matala serotoniinitaso korreloi masennuksen kanssa mutta on myös osoitettu ettei serotoniinitason laskeminen yksiselitteisesti aiheuta masennusta.
Koehenkilöiden serotoniinitasoa laskettiin ja ainoastaan sellaisilla henkilöillä, joilla oli masennushistoriaa, pienelle osalle aiheutui jonkin asteisia masennusoireita.
Toinen todiste on SSRE-lääkkeiden teho, ne toimivat tasan päin vastoin kuin SSRI-lääkkeet, eli nopeuttavat solunulkoisen serotoniin takaisinottoa mutta ovat kliinisissä kokeissa olleet tasan yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa.
Tuo kemiallinen epätasapaino on kyllä varmasti totta mutta seotoniiniteoria on pelkkää mainospuhetta, lääketutkimuksessa ollaan jo vuosia keskitytty GAB-pitoisuuksien merkitykseen masennuksessa.
Uusien lääkkeiden tutkimustyötä jarruttaa amerikkalaisten lääkejättien keskittyminen vanhojen lääkkeiden patenttien jatkamiseen tekemällä niihin jotain merkityksettömiä pieniä muutoksia joilla huikeat voitot voidaan taata vuosiksi eteenpäin.
Ihminen, jolla ei ole serotoniinivajausta, yleensä elämänsä on kunnossa, ei ole rahahuolia, perhehuolia, eikä pahaa stressiä. Jos hänen serotoniinitasoa lasketaan, se ei välttämättä aiheuta masennusta. Ainakin itsestä huomasin, että stressiä oli ollut pitkään, pientä huolta taloudesta, töistä, parisuhteeesta, ehkä hieman enemmän alkoholinkäyttöä. Tämä yhdessä tekee sen ärtyisän ja väsyneen olon, joka on tod.näk yhteydessä serotoniinvajaukseen. Korostan, en ole lääkäri, tämä on minun arvelua ja kokemusta.
Eihän Sepram mikään ihmelääke ole, jos sulla on todella kurja elämäntilanne, ei se auta, voi silti masentaa ja kiukuttaa. Tarkoituksena on auttaa hankalan tilanteen yli, että sitten korjaa itse asioitaan, liikkuu, on sosiaalinen, tekee mistä pitää. Niilä se korjautuu ja lääke tukee sitä.
lukea välillä positiivistakin palautetta mielialalääkkeistä. Hetken jo ajattelin olevani yksin käsityksineni, kun joka tuutista toitotetaan kuinka ko. lääkkeet on kaiken pahan alku ja syy.
Kokemukseni ovat reippaasti plussan puolella. Kohtalaisen syvästä masennuksesta pinnalle kömpiessäni (matkalla olen vieläkin, valoa kuitenkin näkyvissa) on Sepram kyllä auttanut minua. ensimmäinen määrätty lääke oli Cipramil, jonka vaihdoin apteekissa huomattavasti halvempaan vaihtoehtoon - koostumukseltaan ja vaikutuksiltaan ihan samat ovat molemmat, hinnassa hyvin suuri ero. Ennen aloitusta olin erittäin aggressiivinen, alati väsynyt ja muutenkin alamaissa. Ihmettelin, voiko luonne muuttua niin paljon. Uskomattoman pienet asiat sai kilahtamaan ja jopa itse aloin huolestua käytöksestäni, läheisistä puhumattakaan.
Työssä painostaminen, alistaminen ja kiusaaminen yhdistettynä alituiseen stressiin ei luonnollisesti paljoakaan auttanut oloani. Työ"kavereiden" alkaessa huomata tilani lähti liikkeelle mitä uskomattomampia juoruja ja silkkoja valheita sen sijaan että joku olisi viitsinyt tai halunnut auttaa. Hulluksi ja vainoharhaiseksi leimaaminen tuli mukaan myös.
Ihmetytti, ihmetyttää edelleen, miksi toiselle tahdotaan pahaa ehdoin tahdoin lisää? Mutta totuus on, että ihmiset ajattelevat vain itseään, vaikka olisi kuinka hyvää kaveria "aiemmassa elämässä", sairauden yllättäessä totaalinen hylkäys tulee yllättävän äkkiä. Luottamus on mennyt ja tässä kohtaa ja näille ihmisille se ei tule koskaan palaamaan.
Eiväthän kaikki lääkkeet tietysti kaikille sovi, muttei yhtä lääkeryhmää voi syyttää mistään väkivallanteoista. Kyllä siinä on jokin perustavaa laatua oleva häiriö/vika/sairaus pääkopassa ennen lääkityksen aloittamista - sitä vartenhan se lääkitys määrätään että korjaantuisi.
Minäkään en ajatellut koko loppuelämääni käyttää Sepramia taikka muutakaan apuainetta, tällä hetkellä vaan vielä koen tarvitsevani sitä.
Meitä on varmasti muitakin positiivisen kokemuksen omaavia, olemme ilmeisesti hiljaisempia kuin mielialalääkkeiden vastustajat. Vai johtuneeko ylenpalttinen parjaaminen peloista ja pakollisesta syyn ja syyllisen etsimisestä ja löytämisestä mm. Jokelan tapahtumiin?
Siinähän oli nimenomaan kyse lääkkeiden ottamatta jättämisestä, vielä omin päin, eikä "vaikutuksen alaisena" olemisesta. -mikäli uutisointiin on uskomista, viime päivien tapahtumat omalla paikkakunnalla ovat todistaneet tiedotuksen olevan puutteellista ja osin jopa virheellistä-
Luulen, että ahkerimmat syyllistäjät eivät itseasiassa tiedä näistä lääkkeistä paljoakaan, jos mitään. Yleiset käsitykset ja vanhakantainen ajattelu ilman, että annetaan mahdollisuutta muille vaihtoehdoille sulkee pois mm. rakentavan keskustelun ja uuden tiedon hankkimisen ja vastaanoton.
Kaiken kaikkiaan minä olen onnellinen, että on olemassa ja saatavilla apua pahaan oloon. Huonosti voisi olla asiat nyt, mikäli en lääkitystä olisi saanut -terapiaa ohessa unohtamatta.
Kokeilin Sepramia muutama kuukausi takaperin. aiemmin olin vastustanut mielialalääkkeitä, ihan vaan sen perusteella mitä ihmisten olin kuullut niistä puhuvan, millaisia kokemuksia oli miesystävälläni, yksi syy negatiiviseen kantaan oli niiden käyttöön liittyvä päivittäinen käyttö sekä hyvin epäselvä riippuvuustaso. Lääkärit kuulemma määräilevät mielellään näitä mukavia mielialalääkkeitä kertomalla niiden turvallisuudesta jne... No sitten minun kokemukseen...
Elikkä päätin kokeilla että josko auttais, ei tuntunu olevan paljookaan menetettävää, kun ajattelin ettei ne nyt täyttä myrkkyä voi olla kun bentsoja lähes päivittäin syön, että säännöllinen lääkitys löytyy ja koukku päivittäinen niin mitäs sen välii vaikka tulis toinenki lääkekoukku...on ollut siis keskivaikeeta-vaikeeta masennusta, maanisdepressiivisyys lienee oikee sana ihan omana diagnoosina, ahdistuneisuutta, paniikkihäiriötä mitkä tulevat nyt ensimmäisenä mieleen.
Joopa joo. Mulle lääkäri sitten sano että parikolme viikkoo saat ootella että Sepram alkaa toimiin ja määräs sen 20mg/vrk, ahdistuneisuuteen ja paniikkihäiriöön, sekä Xanorit 0,5mg 3 per päivä. Sepramit ku alotin mietin johtuuko käsien puutuneisuus siitä lääkkeestä nimenomaan, sitten oottelin ja vaiva lieveni, ja hävis parin kolmen (?) viikon kuluessa. Ei tullu mitään sellasta parantumisen tunnetta ko. lääkkeestä, Xanorit auttaa, pystyn puhumaan ihmisten kanssa, ajatukset tavallaan järjestyy pääss, voi keskittyy asioihin, ei pelkää turhaan. Sepramlääkityksen lopetin parin kk:n käytön jälkeen, kun eräänä iltana säikähdin kun huomasin että olin unohtanut ottaa 2-3:na päivänä kyseenomaisen lääkkeen, no otin sen ja luulin että rauhottusin jne, vitut. Meni kädet aivan ämmänneuloille ja tunnottomiks, eli se oli jokin haittavaikutus, jo sillon alussa etten ollut vain ennakkoluulonen vaan se oli paska sivuvaikutus lääkkeestä joka ei avittanut paljookaan, ainoastaan opin jotain uutta jälleen lääkkeistä, niiden määräämisestä, käytöstä,jne... Jännä puoli että lääkäri kertoo hyvin toimivasta mielialalääkkeestä, joka hyvin usein on auttanut kyseisiin vaivoihin, ja se että lääke on helppo lopettaa, ei jää koukkuun mutta sitten nämä bentsot on paha paha koukku ja niitä ei mielellään määrää kun vähän. Apteekkiin ku pääsee niin apteekin luukulta kerrotaan että kumpaakaan lääkettä ei missään nimessä saa lopettaa seinään, vaan hyvin varoen jos sitten lopettaa. Että eikö tuo kerro että kumpiki yhtä paha koukku jos kummanki lopettaminen tapahtuu samal taval?
Eipä silti sen viimisen 8:n tunnin käsienpuutumisen jälkeen lopetin sepramin seinään, masentaa mutta tuttua hommaa, lääkäriaikaa ootellessa ja toivottavasti löytyy jokin keino ulos pimeästä, mutta onneksi nuo Xanorit vie mua kuitenki aika tosiaan paljon eteenpäin, kun pääsee jo jutteleen ongelmistaan ja ihan vaikka niitä näitä ihmisten kanssa ihan livenä ja ääneen, se on paljon, hyvin paljon. En mä kuitenkaan enää siltikään vastusta niinsanotusti mielialalääkkeitä, mitä kyllä kuule jatkuvasti tapahtuvan, toki monilla on ollut huonoja kokemuksia, mutta mielenkiintosta että yleistys on aika rajatonta tällä saralla.