Pieni kysymys

kielestä.. vai niin.

löysin erään (kristillisen) ihan järkeenkäyvän, herttaisen ja asiallisen, selityksen aiheesta. Sehän käy periaatteessa aika hyvin yksiin sen kanssa mitä tuossa yritettiin selittää:

"..No mikä tämä kuri sitten on? Onko se hyvä asia vai rangaistus. Kreikan kielen sana “paideia”, joka tässä yhteydessä käytetään, voidaan kääntää sanalla “kasvatus”, “kuri”, ja “kuritus”. Eri tekstiyhteydessä siinä on vähän eri merkitys. Novum sanoo näin “Paideuo” verbin etymologinen merkitys on: olla yhdessä lapsen kanssa (pais tarkoitta lapsi ja pääte -euo merkitsee tilaa), mutta sitä käytetään yleisesti lapsen kasvattamisesta, opettamisesta, neuvomisesta, kurittamisesta. Paideia merkitsee siten lapsen kasvattamista, opettamista, koulunkäyntiä, nuhtelemista, kurittamista ja rankaisemista, mutta myös tulosta: sopivaa käytöstä, hyviä tapoja, kulttuuria. Paidagogos eli pädagoogi merkitsee orjaa, joka lapsen valvojana saattaa lapset kotoa kouluun, valvoo heitä siellä, pitää yllä heidän tarkkavaisuuttaan opettajaa kohtaan sekä pitää heidät kurissa vitsan tai muun rangaistuksen avulla. Mutta vähitellen sana alkoi merkitä myös usein korkealle arvostettua ja korkeasti sivistynyttä orjaa, joka itse otti huolekseen lasten sekä ruumiillisen että henkisen opettamisen ja kasvattamisen hoitaen sen tiukka kuria ylläpitäen kuudenteentoista vuoteen asti...(copypaste loppui tähän... Oulun vapaaseurakunta)

Pitkäperjantai-aamuisin on lapsille annettu vitsaa ihan vain muistutukseksi kärsimyksen merkityksestä ja samasta syystä vanhemmatkin söivät tuona päivänä vain vettä ja leipää). Tästä ovat monet vielä elossa olevat henkilöt kertoneet Ylen arkistosta kenties löytyy.

ilmeisesti kreikan- kirjoitti:

kielestä.. vai niin.

löysin erään (kristillisen) ihan järkeenkäyvän, herttaisen ja asiallisen, selityksen aiheesta. Sehän käy periaatteessa aika hyvin yksiin sen kanssa mitä tuossa yritettiin selittää:

"..No mikä tämä kuri sitten on? Onko se hyvä asia vai rangaistus. Kreikan kielen sana “paideia”, joka tässä yhteydessä käytetään, voidaan kääntää sanalla “kasvatus”, “kuri”, ja “kuritus”. Eri tekstiyhteydessä siinä on vähän eri merkitys. Novum sanoo näin “Paideuo” verbin etymologinen merkitys on: olla yhdessä lapsen kanssa (pais tarkoitta lapsi ja pääte -euo merkitsee tilaa), mutta sitä käytetään yleisesti lapsen kasvattamisesta, opettamisesta, neuvomisesta, kurittamisesta. Paideia merkitsee siten lapsen kasvattamista, opettamista, koulunkäyntiä, nuhtelemista, kurittamista ja rankaisemista, mutta myös tulosta: sopivaa käytöstä, hyviä tapoja, kulttuuria. Paidagogos eli pädagoogi merkitsee orjaa, joka lapsen valvojana saattaa lapset kotoa kouluun, valvoo heitä siellä, pitää yllä heidän tarkkavaisuuttaan opettajaa kohtaan sekä pitää heidät kurissa vitsan tai muun rangaistuksen avulla. Mutta vähitellen sana alkoi merkitä myös usein korkealle arvostettua ja korkeasti sivistynyttä orjaa, joka itse otti huolekseen lasten sekä ruumiillisen että henkisen opettamisen ja kasvattamisen hoitaen sen tiukka kuria ylläpitäen kuudenteentoista vuoteen asti...(copypaste loppui tähän... Oulun vapaaseurakunta)

Pitkäperjantai-aamuisin on lapsille annettu vitsaa ihan vain muistutukseksi kärsimyksen merkityksestä ja samasta syystä vanhemmatkin söivät tuona päivänä vain vettä ja leipää). Tästä ovat monet vielä elossa olevat henkilöt kertoneet Ylen arkistosta kenties löytyy.

Lue lisää

luku 4.

'Viha on myös äärimmäisen paha luonteenpiirre, eikä meidän tule ilmaista sitä vähimmässäkään määrin. Meidän on harjoitettava itsekuria, eikä vihastuttava edes oikeutetusta syystä. Kun on tarve käyttää auktoriteettiamme lapsiimme ja talouden pitoon, voimme teeskennellä olevamme vihaisia rangaistaksemme lapsiamme, mutta sisäisesti meidän tulisi pysyä tyynenä. Talmudimme viisaat sanovat (Beharot 29b): "Elija sanoi Rabbi Judalle: Älä tule vihaiseksi niin et syntiä tee..'

(PS En tunne Talmudia enkä ole Sulhan Aruchiakaan lukenut sen enempää kuin minkä Hakehilasta numero 6 v 1994 )

ilmeisesti kreikan- kirjoitti:

kielestä.. vai niin.

löysin erään (kristillisen) ihan järkeenkäyvän, herttaisen ja asiallisen, selityksen aiheesta. Sehän käy periaatteessa aika hyvin yksiin sen kanssa mitä tuossa yritettiin selittää:

"..No mikä tämä kuri sitten on? Onko se hyvä asia vai rangaistus. Kreikan kielen sana “paideia”, joka tässä yhteydessä käytetään, voidaan kääntää sanalla “kasvatus”, “kuri”, ja “kuritus”. Eri tekstiyhteydessä siinä on vähän eri merkitys. Novum sanoo näin “Paideuo” verbin etymologinen merkitys on: olla yhdessä lapsen kanssa (pais tarkoitta lapsi ja pääte -euo merkitsee tilaa), mutta sitä käytetään yleisesti lapsen kasvattamisesta, opettamisesta, neuvomisesta, kurittamisesta. Paideia merkitsee siten lapsen kasvattamista, opettamista, koulunkäyntiä, nuhtelemista, kurittamista ja rankaisemista, mutta myös tulosta: sopivaa käytöstä, hyviä tapoja, kulttuuria. Paidagogos eli pädagoogi merkitsee orjaa, joka lapsen valvojana saattaa lapset kotoa kouluun, valvoo heitä siellä, pitää yllä heidän tarkkavaisuuttaan opettajaa kohtaan sekä pitää heidät kurissa vitsan tai muun rangaistuksen avulla. Mutta vähitellen sana alkoi merkitä myös usein korkealle arvostettua ja korkeasti sivistynyttä orjaa, joka itse otti huolekseen lasten sekä ruumiillisen että henkisen opettamisen ja kasvattamisen hoitaen sen tiukka kuria ylläpitäen kuudenteentoista vuoteen asti...(copypaste loppui tähän... Oulun vapaaseurakunta)

Pitkäperjantai-aamuisin on lapsille annettu vitsaa ihan vain muistutukseksi kärsimyksen merkityksestä ja samasta syystä vanhemmatkin söivät tuona päivänä vain vettä ja leipää). Tästä ovat monet vielä elossa olevat henkilöt kertoneet Ylen arkistosta kenties löytyy.

Lue lisää

on jatkuvasti todistella, että nimenomaan kristinuskoiset ovat yleisesti harjoittaneet väkivaltaa uskonnon varjolla lapsiaan kohtaan. Eivät suinkaan kaikki ihmiset ole olleet mieltä vailla menneisyydessäkään. Sitäpaitsi kaikkien uskontojen ja myös uskonnottomien piirissä on kautta aikojen tehty väkivaltaa heikommille, koska samankokoinen voi ikävällä tavalla antaa samalla mitalla takaisin. Jotkut ihmiset toimivat sillä tavoin raukkamaisesti, jos heille ei ole opetettu empatiaa ja jos heitä on itseään pahoinpidelty. Onneksi nykyään kaikenlainen väkivalta on määritelty rikokseksi. Minusta on outoa, että osoittelet erityisesti kristinuskoisia, vaikka kaikki kulttuurit ovat olleet erittäin väkivaltaisia ennen, myös juutalainen kulttuuri, lue vanhoja kirjoja niin opit asiasta lisää.

..(katkelma kohdasta 3.) ..Kroonisesti vihaisen elämää ei pidetä elämän ollenkaan.. meidän tulisi hallita inthimojamme niin, että ettemme vihastuisi edes silloin kun vihastumiselle olisi oikea syy. Tämä on sopiva tie kuljettavaksi, ja se on oikeamielisen tie: (Yoma 23a - ilmeisesti Talmudissa): Ne jotka ovat loukattuja, mutta eivät loukkaa; ne jotka kuulevat itseään solvattavan, mutta eivät vastaa; ne jotka tekevät asioita rakkauden tähden ja iloitsevat vaikka kärsivät kivusta, heitä koskien Pyhät kirjoitukset sanovat (Tuomarink. 5:31): " Mutta ne jotka Häntä rakastavat, ovat niin kuin aurinko, kun se nousee voimassansa."

tämä oli juutalaisesta uskonnosta, aiheena mm ihmisten erilaisuus, 'kroonisesti vihaisista, jotkut eivät suutu koskaan, jotkut ylimielisiä, toiset liian vaatimattomia..vihastuminen ja loukkaaminen, suomennos P Hovav, Hakehila 1994

Pakanoitten suhtautumisesta vaikkapa lapsiin UT:n aikoihin voitaisiin keskustella.. niin että tässä kohtaa pata kantta soimaa. Mytplogioille sekin perusteltiin että isö sai surmata lapsen jota ei halunnut, ja se vietiin ruukussa erämaahan tai myytiin orjaksi.

Chapter 29 kirjoitti:

..(katkelma kohdasta 3.) ..Kroonisesti vihaisen elämää ei pidetä elämän ollenkaan.. meidän tulisi hallita inthimojamme niin, että ettemme vihastuisi edes silloin kun vihastumiselle olisi oikea syy. Tämä on sopiva tie kuljettavaksi, ja se on oikeamielisen tie: (Yoma 23a - ilmeisesti Talmudissa): Ne jotka ovat loukattuja, mutta eivät loukkaa; ne jotka kuulevat itseään solvattavan, mutta eivät vastaa; ne jotka tekevät asioita rakkauden tähden ja iloitsevat vaikka kärsivät kivusta, heitä koskien Pyhät kirjoitukset sanovat (Tuomarink. 5:31): " Mutta ne jotka Häntä rakastavat, ovat niin kuin aurinko, kun se nousee voimassansa."

tämä oli juutalaisesta uskonnosta, aiheena mm ihmisten erilaisuus, 'kroonisesti vihaisista, jotkut eivät suutu koskaan, jotkut ylimielisiä, toiset liian vaatimattomia..vihastuminen ja loukkaaminen, suomennos P Hovav, Hakehila 1994

Pakanoitten suhtautumisesta vaikkapa lapsiin UT:n aikoihin voitaisiin keskustella.. niin että tässä kohtaa pata kantta soimaa. Mytplogioille sekin perusteltiin että isö sai surmata lapsen jota ei halunnut, ja se vietiin ruukussa erämaahan tai myytiin orjaksi.

Lue lisää

:oD

KTS kirjoitti:

:oD

noin vain, mutta nälkään sai näännyttää:

.."Uskonnolliset syyt estivät Spartassakin lasten suoran surmaamisen, mutta eivät niiden jättämistä menehtymään ravinnon ja hoidon puutteessa. Surmattavat lapset pantiin tarkoitusta varten saviruukkuihin ja siitä huolehtivaa naishenkilöä kutsuttiin nimellä egkhytristria (khytra, ruukku). Ruukut ja niissä olevat lapset vietiin Taygetos-vuoriston eräässä rotkossa olevaan Apothetai -nimiseen paikkaan. Lasten surmaaminen ei siis tapahtunut rotkoon heittämällä, kuten tavallisesti kerrotaan."

"Antiikin Kreikassa lasten surmaaminen yleistyi vuoden 200 eKr. jälkeen, luultavasti lapsikuolleisuuden muuten vähennyttyä. Ruukun sijasta surmattavia lapsia pantiin myös muihin astioihin tai koreihin. Lasten surmaaminen oli tapana myös antiikin ajan Rooman valtakunnassa. Siellä oli kirjoittamattomana sääntönä, että esikoistytärtä ei saanut jättää heitteille eikä myöskään poikia, elleivät he olleet rujoja. "



http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lastsurm.html


Vanha testamentti ei ota suoraan kantaa lasten heitteillejättöön, joka oli sosiaalisesti ja juridisesti hyväksytty käytäntö kreikkalais-roomalaisessa maailmassa. Juutalaisista lähteistä ei löydy viitteitä siitä, että tämä käytäntö olisi ollut hyväksytty juutalaisessa kulttuurissa. Sen sijaan eräät ajanlaskun ajan juutalaiset kirjoittajat tuomitsevat jyrkästi vastasyntyneiden hylkäämisen.

Juutalaisista kirjoittajista sekä Filon että Josefos suhtautuivat lasten hylkäämiseen kielteisesti. Molemmat kirjoittajat katsoivat, että Mooseksen laki kielsi lasten heitteillejätön ja abortin. Filonin mukaan Mooses kielsi implisiittisesti lasten heitteillejätön julistaessaan kuolemantuomion niille, jotka aiheuttavat äidille keskenmenon, kun sikiö oli täysin muotoutunut.

Kristinusko ei myöskään hyväksynyt lapsen heitteillejättöä - Forsiuksen artikkeli..

Hebrealaiskirje:
12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
12:10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.