En jaksa tätä surkeaa oloani enää kauaa. Minut raiskattiin keväällä ja sen jälkeen en ole tervettä päivää nähnyt. Ensinnäkin sain tekijältä mononukleoosin, jota sairastin monta kuukautta. Tautiin kuului mm. nuhaa, kurkkukipua, silmien vuotamista.. Ja vielä edelleen kurkussa ja nenässä tuntuu tukkoiselta, vaikka taudin olisi pitänyt jo parantua.
Mistä tämä johtuu vai vaivaako mniua jokin muu? Stressi? Antibioottikuuria lääkäri ei silloin myöntänyt, koska virukseen se ei kuitenkaan tehoaisi. Lähden pian terveyskeskukseen puukon kanssa heilumaan, jos kukaan ei ota oireitani todesta.
Kiitos neuvoista!
Mistä tämä johtuu vai vaivaako mniua jokin muu? Stressi? Antibioottikuuria lääkäri ei silloin myöntänyt, koska virukseen se ei kuitenkaan tehoaisi. Lähden pian terveyskeskukseen puukon kanssa heilumaan, jos kukaan ei ota oireitani todesta.
Kiitos neuvoista!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt kuulostaa siltä, että sun psyykepuoli on pettänyt. Raiskauksesta voi tulla turvatonta oloa, menee luottamus ihmisten hyvyyteen. Ja sen vuoksi alituista omat kehon oireiden tarkkailua. Pelkäät varmaan, että kohta jotain ihan kauheeta tapahtuu.
Reipastu. Pidä itse huolta itsestäsi. Ole hyvä itsellesi ja palauta uskosi elämän hyvyyteen. Ei siellä terkkarissa kauheesti pystytä tekemään, sukupuolitautitestit vois ottaa, jos oot sellasesta huolissasi.
Maailmassa on paljon pahaa ja kauheita asioita tapahtuu. Koita nyt vaan olla niin vahva, äläkä anna maailman pahuuden lannistaa itseäsi.
Niin, olipa kyseessä fyysinen sairaus tai henkinen turvaton olo, ja sterssi, kaikki ne ovat sairauksia. Tarvitset apua ihan oikeasti. Mene vaan, ja pyydä vaikka erikoissairaanhoitajan keskustelutuokiota, saat puhua, ja ei tarvitse yksin pähkäillä.
Toivottavasti nykyisinkin on saatavana erikoissairaanhoitajan keskustelumahdollisuuksia? Ennen niitä oli, ja ne olivat hyviä.
Psykologilla käynkin jo säännöllisesti keskustelemassa, mutta tuntuu, että tämä lääkärissä juokseminen ei koskaan lopu. Kaikki on testattu ja mitään ei ole löytynyt, mutta "flunssa" olo vain jatkuu... Aiempi vastaaja kertoi turvattomuuden tunteesta ja siitä, kun seuraa vainoharhaisesti oireitansa, niin se pitää kyllä paikkansa kohdallani. Ja aina ei haluaisi kertoa lääkärissä tulleensa raiskatuksi, vaikka kertominen parhaimmassa tapauksessa laittaakin vipinää kinttuihin.