Minä olen Jumalasi, joka ilmenen ja toimin ihmisten kautta fyysisessä elämässä.
Ihmiset voivat oppia tuntemaan minun läsnäoloni elämällä todeksi luomakunnan lainalai-suuksia.
Minä olen luomakunnan kokonaisuus, sen ydin olemus.
MINÄ OLEN.
*Olemme ikuisesti Yksi*
Kaikki uskonnot ovat teitä yhteen Korkeampaan Todellisuuteen.
Jos yleismaailmallinen uskonto koskaan syntyy, sillä ei saa olla paikallista eikä ajallista sijaintia;
se on oleva rajaton, se saarnaa kuin Jumala; sen aurinko paistaa sekä Krishnan että Kristuksen seu-raajille, pyhimyksille ja syntisille yhtä lailla; se ei ole bramiinien eikä budhalaisten, ei kristittyjen eikä muhamettilaisten, vaan kaikkien näiden kokonaistulos, jolla siltikin on vielä rajattomasti ke-hittymis tilaa, joka ennakkoluulottomuudessaan sulkee rajattomaan syleilyynsä ja antaa sijan jokai-selle ihmisolennolle.
-Swami Vivekananda
Kaikki uskonnot ovat yhdenvertaisia teitä jumalan luokse. Voidaan esimerkiksi sanoa, että erilaisten uskontojen kannattajat ovat kuin pyhiinvaeltajia kiipeämässä vuorelle sumussa. He eivät voi nähdä toisia samansuuntaisilla poluilla samalle vuorelle kiipeäviä. Vasta kun päämäärä on saavutettu ja sumu jäänyt taakse, pyhiinvaeltajat saattavat nähdä ja tunnistaa toisensa. Sen vuoksi jonkun uskon-tokunnan jäsenen on hyödytöntä yrittää taivutella toista mukaansa. Se voi olla väärinkin, sillä ihmi-selle on parasta jäädä siihen uskontokuntaan mihin hän on kasvanut.
Jumalan silmissä kaikki uskonnot ovat yhdenvertaisia.
Kristinuskon ja juutalaisuuden lisäksi eläviä uskontoja ovat hindulaisuus, budhalaisuus ja zarathust-ralaisuus, islam...
Mikään uskonto ei ole täydellinen. Kaikki uskonnot ovat yhtä rakkaita omille kannattajilleen.
Tarvitaan siis elävää ystävällistä suhdetta suurten maailman uskontojen kannattajien välille, eikä ristiriitoja, jotka seuraavat kunkin yhteisön hyödyttömistä yrityksistä näyttää oman uskontonsa ylemmyys muihin nähden.
-Gandhi
Toinen tapa ilmaista tämä sama asia on sanoa, että kaikissa uskonnoissa on totuuden ydin, joka on kaikille uskonnoille yhteinen.
Ulkonaisesti ne kuitenkin ovat erilaisia, ja uskovaisen velvollisuus on tunkeutua tämän pintakerrok-sen läpi sen alla olevaan totuuteen, Todelliseen.
Kaikki maailman ilmiöt ja uskonnot ovat huntuja peittämässä Todellista joka on Yksi.
Kunkin uskonnon ulkonaiset muodot ovat merkityksettömiä niiden sisäiseen yhteyteen verrattuna.
Todella uskovainen ihminen, olkoonpa sitten hindu, muslimi tai kristitty, voi päästä näiden ulko-naisten muotojen läpi kokemaan Todellisen, joka aina ja kaikkialla on sama.
Samalla kuin pitäydymme omaan uskontoomme, meidän pitäisi pitää muita uskontoja yhtä arvok-kaina. Kuten myös meidän pitäisi pitää jokaista ihmistä yhtä arvokkaana kuin omia tuttavia ja su-kulaisia, kansalaisia, emmekä saisi erotella niitä.
Niinpä, jos olemme hinduja, voimme vain rukoilla, ei sitä, että kristitystä tulisi hindu; tai jos olem-me muslimeja, ei sitä, että hindusta tai kristitystä tulisi muslimi; emmekä saisi salassakaan rukoilla, että joku käännytettäisiin, vaan sisäisen rukouksemme tulisi olla se, että hindusta tulisi parempi hindu, muslimista parempi muslimi ja kristitystä parempi kristitty.
Tämä on perustotuus. Jota noudattaen voimme luoda tasapainoisen maailman.
Luomis hymni
Alussa ei ollut ei-mitään eikä mitään, ei ollut ilmakehää, eikä taivasta sen yllä. Mitä sitten oli?
Missä? Kenen huostassa?
Silloin ei ollut kuolemaa, eikä kuolemattomuutta, ei päivän tai yön merkkejä.
Vain tämä Yksi hengitti, omasta voimastaan, ilman tuulta. Mitään muuta kuin se ei (vielä) ollut.
Pimeys oli alussa pimeyden kätkössä, kaikki tämä oli erottumatonta.
Se mikä tyhjyyden peittämänä tuli olemaan, se Yksi syntyi oman halunsa kuumuudesta.
Halu tuli alussa tämän ylle, se oli mielen ensimmäinen siemen.
Viisaat, jotka harkiten tutkivat sydämessään, löytävät olevaisen siteen olemattomasta.
Oliko olemassa >alhaalla< tai >ylhäällä
Ihmiset voivat oppia tuntemaan minun läsnäoloni elämällä todeksi luomakunnan lainalai-suuksia.
Minä olen luomakunnan kokonaisuus, sen ydin olemus.
MINÄ OLEN.
*Olemme ikuisesti Yksi*
Kaikki uskonnot ovat teitä yhteen Korkeampaan Todellisuuteen.
Jos yleismaailmallinen uskonto koskaan syntyy, sillä ei saa olla paikallista eikä ajallista sijaintia;
se on oleva rajaton, se saarnaa kuin Jumala; sen aurinko paistaa sekä Krishnan että Kristuksen seu-raajille, pyhimyksille ja syntisille yhtä lailla; se ei ole bramiinien eikä budhalaisten, ei kristittyjen eikä muhamettilaisten, vaan kaikkien näiden kokonaistulos, jolla siltikin on vielä rajattomasti ke-hittymis tilaa, joka ennakkoluulottomuudessaan sulkee rajattomaan syleilyynsä ja antaa sijan jokai-selle ihmisolennolle.
-Swami Vivekananda
Kaikki uskonnot ovat yhdenvertaisia teitä jumalan luokse. Voidaan esimerkiksi sanoa, että erilaisten uskontojen kannattajat ovat kuin pyhiinvaeltajia kiipeämässä vuorelle sumussa. He eivät voi nähdä toisia samansuuntaisilla poluilla samalle vuorelle kiipeäviä. Vasta kun päämäärä on saavutettu ja sumu jäänyt taakse, pyhiinvaeltajat saattavat nähdä ja tunnistaa toisensa. Sen vuoksi jonkun uskon-tokunnan jäsenen on hyödytöntä yrittää taivutella toista mukaansa. Se voi olla väärinkin, sillä ihmi-selle on parasta jäädä siihen uskontokuntaan mihin hän on kasvanut.
Jumalan silmissä kaikki uskonnot ovat yhdenvertaisia.
Kristinuskon ja juutalaisuuden lisäksi eläviä uskontoja ovat hindulaisuus, budhalaisuus ja zarathust-ralaisuus, islam...
Mikään uskonto ei ole täydellinen. Kaikki uskonnot ovat yhtä rakkaita omille kannattajilleen.
Tarvitaan siis elävää ystävällistä suhdetta suurten maailman uskontojen kannattajien välille, eikä ristiriitoja, jotka seuraavat kunkin yhteisön hyödyttömistä yrityksistä näyttää oman uskontonsa ylemmyys muihin nähden.
-Gandhi
Toinen tapa ilmaista tämä sama asia on sanoa, että kaikissa uskonnoissa on totuuden ydin, joka on kaikille uskonnoille yhteinen.
Ulkonaisesti ne kuitenkin ovat erilaisia, ja uskovaisen velvollisuus on tunkeutua tämän pintakerrok-sen läpi sen alla olevaan totuuteen, Todelliseen.
Kaikki maailman ilmiöt ja uskonnot ovat huntuja peittämässä Todellista joka on Yksi.
Kunkin uskonnon ulkonaiset muodot ovat merkityksettömiä niiden sisäiseen yhteyteen verrattuna.
Todella uskovainen ihminen, olkoonpa sitten hindu, muslimi tai kristitty, voi päästä näiden ulko-naisten muotojen läpi kokemaan Todellisen, joka aina ja kaikkialla on sama.
Samalla kuin pitäydymme omaan uskontoomme, meidän pitäisi pitää muita uskontoja yhtä arvok-kaina. Kuten myös meidän pitäisi pitää jokaista ihmistä yhtä arvokkaana kuin omia tuttavia ja su-kulaisia, kansalaisia, emmekä saisi erotella niitä.
Niinpä, jos olemme hinduja, voimme vain rukoilla, ei sitä, että kristitystä tulisi hindu; tai jos olem-me muslimeja, ei sitä, että hindusta tai kristitystä tulisi muslimi; emmekä saisi salassakaan rukoilla, että joku käännytettäisiin, vaan sisäisen rukouksemme tulisi olla se, että hindusta tulisi parempi hindu, muslimista parempi muslimi ja kristitystä parempi kristitty.
Tämä on perustotuus. Jota noudattaen voimme luoda tasapainoisen maailman.
Luomis hymni
Alussa ei ollut ei-mitään eikä mitään, ei ollut ilmakehää, eikä taivasta sen yllä. Mitä sitten oli?
Missä? Kenen huostassa?
Silloin ei ollut kuolemaa, eikä kuolemattomuutta, ei päivän tai yön merkkejä.
Vain tämä Yksi hengitti, omasta voimastaan, ilman tuulta. Mitään muuta kuin se ei (vielä) ollut.
Pimeys oli alussa pimeyden kätkössä, kaikki tämä oli erottumatonta.
Se mikä tyhjyyden peittämänä tuli olemaan, se Yksi syntyi oman halunsa kuumuudesta.
Halu tuli alussa tämän ylle, se oli mielen ensimmäinen siemen.
Viisaat, jotka harkiten tutkivat sydämessään, löytävät olevaisen siteen olemattomasta.
Oliko olemassa >alhaalla< tai >ylhäällä
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ainakin minut tämä kirjoitus laittoi mietiskelemään syntyjä syviä :)
Näinhän se on.
Ja ympyrä joskus sulkeutuu, me kaikkien uskontojen kannattajat ja edustajat sen mukana.
Joskus olemme yhtä, onneksi.
************
***********************
Vaikka luin tekstistäsi vain muutaman kokonaisen lauseen huomasin heti, että se on parhaimpia täällä lukemiani tekstejä! ( otan talteen )
Luojan kiitos, että näitä tasavertaisuuden kannattajia on alkanut näkyä täällä entistä enemmän. Kiitos myös sinulle krisitty sillä vain harvat krisityt pystyvät arvostamaan muita uskontoja kuten omaansa.
veivaa päähäs nirvana ja tiedät tarkkaan kuinka tarpeettomia uskonnot ovat.kahdeksanpuolainen opinpyörä ei ole uskonto."pää"insinööri Gautama patentoi sen jo 2500v sitten.toimisi hyvin maailmanuskontona.
ÖÖVERHOOLI PLANEETALLA 502 - (silminnäkijän päivityspaketti 12x legendaboksiin)
Jumala tuli vuosikokouksesta. Hän oli saanut muutamaksi päiväksi (23 tuntia meidän aikaa) kortin, joka oikeutti pääsyn korkeimpaan hallintoon. Hallinto oli tarkka byrokratia, jonka toimintaa kukaan ei viitsinyt enää kritisoida. Siellä käytiin läpi eri maailmojen hallintaa ja ylläpitoa koskevia ongelmia. Ratkaisut pyrittiin yhdenmukaistamaan.
Meidän Jumala oli siellä vain rivi-jumala muiden kaltaistensa joukossa. Oikeastaan hän ei tiennyt miten monta jumalaa, saatanaa tahi maailmaa oli olemassa, sillä hän oli aina saman ryhmän mukana tekemässä tilityksen maailmastaan.
Jumala huokaisi helpotuksesta istunnon loputtua, ja palasi tuotapikaa tänne omaan maailmaan. Täällä hän on sentään kaikkivaltias, melkein.
Ainetta on meidänkin maailmassa mahdoton määrä. Kuitenkin planeettoja, joissa on elämää, on 502. Suurin osa niistä on näitä kolmansia planeettoja, kuten numero 502, jota maapalloksi siellä kutsutaan. Planeettoja oli yleensä parittain, läheisissä aurinkokunnissa, Jumala oli sen niin suunnitellut. Olennot planeetoissa olivat aina tahtomassa avaruuteen. Niinpä Jumala oli laittanut planeettoja kohtuullisen matkan päähän toisistaan.
Yleensä noin 20 000 vuotta sen jälkeen, kun oliot kehittivät kirjoitustaidon, oli mahdollisuus matkustaa sisarplaneetalle. Oli aina kiva seurata kumpi planeetoista löytää toisen ensin. Nyt näytti siltä, että planeetta 501 oli jo reilusti edellä, mutta silti vasta puolitiessä kehityksessään. Muuten oliot olivat melko samanlaisia kaksijalkaisia, jotka kyllä olivat varmaan toisille melko epämielyttäviä. Niin yleensä oli.
Ei tulisi mitään valloittamisen ongelmaa, sillä Jumala varusti planeetat aina niin, että toisen eliöt olivat L-aminohapoista koottu ja toisen D-aminohapoista. Hiilihydraatitkin erosivat samalla tavalla, joten toisen planeetan ruokaa ei voinut syödä, paitsi rasvoja. Tosin pienistä määristä ei ollut harmiakaan. Esimerkiksi olutta voi juoda, ja viiniä. Vaikka diplomaattisena eleenä.
Mutta se nyt on vielä edessä. Tuo oli tilanne viime kerralla, noin 500 päivää sitten. Nyt planeetalla 502 ei ollut sen paremmin ihmisiä kuin muitakaan isompia eläimiä. Nyt oli piru merrassa, oli aivan pimeää. Jaa, piruko se oli käynyt täällä sotkemassa vai jumalan poikaset? Ne joskus tekevät luomiskokeita ja jättävät siivoamatta. Piru taas tapansa mukaan ärsytti valmiiksi nokakkain olevia ryhmiä ilmisotaan. Helppo homma.
Kaikki eläinkunnan oliot olivat kuolleita, ja suurin osa kasveista. Jonkun verran oli jäkälää ja sieniä elossa. Ensitöikseen Jumala soitti matkapuhelimella keskushallintoon, ja hommasi apujumalan hoitamaan planoottojen tarkastuskierrostansa. Siihen meni yleensä päivä per planeetta. Apujumala jatkaisi tarkastusta planeetasta #1.
Apujumalan kanssa otettiin viskipaukut ja apujumala lähti tehtäviinsä reppu selässä. Lupasi soitella kerran viikossa.
Jumala rupesi tuumasta toimeen ja loihti esiin Sammon. Luomistyötä sen kanssa tehtiin kalevalaiseen tapaan. Ensin piti kuitenkin puhdistaa maapallon ilmasto ja osa vesistöä. Se tehtiin 20 tulivuoren avulla. Olihan siinä ensin savuista, mutta niin oli Sammon kanssa touhutessakin.
Sotkuisen alkuhomman aikana Jumala kätki öljyä maaperään, mutta ei niin paljon kuin viime kerralla, ehkä vain puolet. Saisivat keksiä puhtaan energialähteen jonkin verran aikaisemmin, sillä viime kerralla oli kaksijalkaisten väkiluku noussut 10 miljardiin ennen kuin se keksittiin. Aina oli myös jännä seurata mikä olio ensin selviytyi kaksijalkaiseksi.
Sitten Jumala pisti vedet höyryyntymään, jonka jälkeen alkoi melkoinen sade. Se kestikin kuukausia. Se oli aivan toisessa mittakaavassa kuin planeetan entisten tarujen vedenpaisumus. Ilma kirkastui pölystä. Melkoisen kuivatuksen jälkeen luotiin summittainen määrä siemeniä ja kylvettiin ne Sammon avulla.
Kyllä ne risteytyivät ihan omalla painollaan. Kasvit olivat Jumalalle aivan helppo juttu. Bakteereihin käytettiin ainoasataan keskushallinnon määräämät 20 bakteeria. Oikeastaan bakteerivalikoima määräsi suurinpiirtein minkälaisia olioita planeetalla tulisi elämään ja menestymään, mutta jonkun verran se jätti Jumalalle valintaa.
Meri oli vielä elinkelvoton, mutta vuoristoon saattoi viljellä kaloja jonkin verran puroihin. Mereen tuli vain yksisoluisia eliöitä, joita ei jälkeenpäin enää tarvittukaan, ne olivat puhdistajasoluja.
Maan kamaralle Jumala loi, ensin sammosta soluverkkoja värkättyään, 20 eläimen parvia määrättyjä olioita. Oli lintuja, liskoja, pieniä nisäkkäitä ja muita selkärankaisia. Jumala sai jokaisen eläimen aivoihin Sammolla ohjelmoida muistikuvia. Eihän siellä ollut kuin tyhjä kovalevy, kuten asian selvimmin selittää. Mutta eläimet olivat kuitenkin aikuisia, eihän vastasyntyneet osanneet kovinkaan hyvin pitää itsestään huolta.
Jonkun verran muonaa piti eläimille aluksi luoda, sillä kasvit olivat melko harvassa. Sampo jauhoi muonaa, ja eläimet seurasivat sitä. Kun kasvit alkoivat olla kuukauden vanhoja, luotiin hyönteiset. Niiden määrä oli tarkkaan mitattava kasvien määrän mukaan.
Pari kuukautta Jumala touhusi. Yöt hän nukkui eräänlaisessa teltassa, joka sulki maailman hänen silmiltään. Hänkin tarvitsi lepoa. Oliot luulivat aivan kummia Jumalasta, hänellä oli useita ruumillisia piirteitä.
Jumala huomasi asioiden sujuvan normaalia rataa. Eläimet oli näin aluksi levitettävä laajalle alueelle, ne olivat geeneistään vielä epävakaita ja Jumala halusi niiden pysyvän oman lajin laumoissa ilman suurempia kontakteja. Nuo eläimet olivat kuin eläinkunnan siemeniä, niillä ei ollut kasvillisuuteen verrattuna suurta merkitystä pitkään aikaan. Mutta laumojen oli kasvettava. Jumala laittoi pikkusampoja eri mantereille, jokaiselle ainakin neljää eläinlajia.
Noin vuoden päästä Jumala palaisi istuttamaan kalat mereen ja loisi petoeläimet. Sammot jauhoivat muonaa, mutta myös metalleja, joita ne kätkivät maaperään mönkiessään pitkin mantereita. Jumala joutuisi useita vuosia tekemään pientä hienosäätöä.
Siinä istuskellessaan Jumala veti sauhut ja päätti taas luoda nokkaeläimet. Kun aikanaan joku eläin kehittyi kaksijalkaiseksi ja rupesi pohtimaan tätä koko planeetan menneisyyttä, jumala halusi jättää tällaisen merkin huumorintajustaan.
Samalla se oli osviitta filosofiaan, jonka mukaan elämä oli vain vitsi. Jumala oli niin päätellyt omasta olemassaolostaan. Joskus masensi kovasti. Jumala oli tottunut työhön, ja tuollainen pienikin ööverhooli, jossa ei edes planeettojen muodostumista ohjailtu, piristi kovasti.
Kun asiat olivat jokseenkin kunnossa, Jumala soitti apujumalalle kysyäkseen missä tämä mahtoi olla kierroksellaan. Kertoi olevansa planeetalla 85 meidän maailmassa. He päättivät yhdessä tarkastaa planeetan 86 huomenna, koska alkoi olla merkkejä, että nuo kaksi elollista planeettaa ottaisivat pian yhteyttä toisiinsa.
Kesti kyllä jonkin aikaa ennen kuin ne ymmärsivät toistensa viestejä. Noin 20 vuoden kuluttua ne lähettäisivät jo tietoa sujuvasti edestakaisin. Se oli myös aika stressaavaa aikaa, kun ihmisten uskomukset joutuivat koetukselle. Ne oliot tahtoivat uskoa aina itsensä paremmuuteen.
Saattoi tulla uskonnonkiistoja molemmilla planeetoilla. Pelkkä viestien lähettely toiselle planeetalle sai ihmeitä aikaan. Mutta Jumala ei koskaan sotkeutunut tuohonkaan kehitykseen.
Tämä oli hankala asia, tämä uskonto. Meidän Jumala ei oikeastaan halunnut uskonnon joutuvan määräävään asemaan. Itse hän katsoi olevansa lähinnä maailmansa maanviljelijä. Mutta semmoisia ne oliot olivat, tahtoivat uskoa henkensä menevän johonkin kuoltuaan.
Oikeastaan hengestä jäi vain värähtelyjä läheiseen materiaaliin, ja muut sitten kokivat ne värähtelyt jonkunlaisena viestinä tuonpuoleisesta. Eikö se koskaan selvinnyt olioille, että hän oli luonut hengen toimimaan vain ruumiissa, ei sen ulkopuolella?
Jumala mietti vielä planeettaa 502. Hän ajatteli, että erehtyi kerran kiintymään ihmiseen, edelliseen kaksijalkaiseen. Hän oli hieronut susiparven aivonystyröitä sen verran, että ne alkoivat ajatella kuin koirat. Niistä tuli ihmiselle metsästyskaveri kylmillä Euroopan kukkuloilla jääkauden jälkeen. Mutta se oli niinkuin vertaisi lasta teini-ikäiseen.
Teini-ikäisestä ihmisestä Jumala ei erikoisemmin, 40 000 vuoden jälkeen siitä koirasta, enää tykännyt. Jos ei nyt niin vihannutkaan. Sillä nyt ei ollut merkitystä enää. Mutta koiraa hän ei loisi seuraavalla kertaa.
Panteistikurssille piti tästä lähteä...
viestit????????????
Kokeilempa kirjoittaa uuden kaikille yhteisen uskonnon idean:
Kaikki ihmiset luovat oman uskonsa, ovan Jumalansa, oman elämänkatsomuksensa, oman totuutensa.
Kirkkoja tai temppeleitä tai muita ei enää tarvita, ihmiset keskustelevat keskenään omasta uskonnostaan ja vertailevat niitä. Isä opettaa pojalleen, että tämän on itse luotava oma maailmansa, kuunneltava muita tosin kriittisesti, otettava murunen sieltä toinen täältä. Tällä tavalla pojalla tulee olemaan hyvät valmiudet kehittää oma Jumalansa.
Koska nyky uskonnot yhdistävät ihmisiä ja näin luovat turvallisuutta, ei ole syytä romuttaa tätä, vaan ihmiset voisisvat kerääntyä suuremmiksi ryhmiksi keskustelemaan omista näkemyksistään edellä mainituissa asioissa. Tämä vaatii kuitenkin jonkinlaisen puheenjohtajan, koska kaikkien on suvaittava omaa uskontoaan poikkeavat mielipiteet.
sitten teesejä:
1. kunnioita toisten Jumalia, koska kaikki ovat oikeassa
2. kunnioita yhteiskunnan sääntöjä, sillä ne on luotu sinun turvaksesi
3. älä tyydy yhteen ratkaisuun,vaan kuhitä sitä, sillä näin pääset lähemmäksi totuutta
4. kuuntele muita, sillä he voivat antaa sinulle jotain
5. ajattele kriittisesti, sillä muuten sinut johdetaan harhaan
...extraordinary perfect and circumspect text,which circumscribe all events...
Thanks!
...extraordinary perfect and circumspect text,which circumscribe all events...
Thanks!
htru6547