kirjallisuutta. Kuinka moni uskova on lukenut esim. tähtitieteilijä Esko Valtaojan teoksia? Tai vaikka fyysikko Kari Engvistin "Näkymätön todellisuus" nimisen kirjan? Molemmat kirjoittavat hyvin kansantajuisestin ja hauskasti aiheista, jotka avartavat ketä tahansa. Lähi-idän kulttuurien ja kielten tutkija Armas Salosen ja uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen ja siihen prään Pekka kuusen "Tämä ihmisen maailma" teos niin eiköhän selviä jotain uutta. Ja tietysti historia ylipäätään avartaa.
Uskovat sokeampia koska eivät lue tieteellistä
Jumalattomasti
10465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
uskovaiset lukee varmaan keskimääräistä enemmän ko. kirjoja,miksi ei lukisi.
Ei ne ainakaan uskoa mitenkään heikennä.
esimerkki lukemistasi. Minun tuntemat uskovat eivät suorastaan uskalla lukea mainitsemiani kirjoja tai jos joku uskaltautuu niin lukee kaiketi yhdellä silmällä.
Onkohan siinä silmässä näköä. eli onkohan se pyllysilmä?
Maailmassa sattuu ja tapahtuu niin paljon koko ajan, että täytyy pysyä ajan tasalla. Tosin luemme kaikkea kriittisyydellä. Yritämme löytää pahan vaikutusta kaikista myös tieteellisistä kirjoituksista.
Tieteen voittokulusta pitkällä tähtäimellä. Olen nyt tullut siihen lopputulokseen, että pitkällä tähtäimellä tiede ja teknologia tuskin tulee lisäämään ihmisen hyvinvointia. Erityisesti tieteen vaikutus luontoon on tuhoisa, luonto pikkuhiljaa on tuhoutumassa teknologian tieltä. Se, onko sitten mukavampaa ateistin mielestä asua täysin teknologialla varustetussa maailmassa, en tiedä. Kristittynä sitä arvostaa luontoa Luojan luomana. Eli luonto arvona on tärkeämpi kuin kaiken mahdollisen koneistaminen. Ja luonnon monimuotoisuus on paljon kiehtovampaa kuin teknisten laitteiden toiminta.
Tällä hetkellä ajattelevaa ja lukevaa krisittyä kiinnostaa elämän yksinkertaistaminen lähemmäs ihmisen alkuperäisiä elinolosuhteita. Luonnonmukainen elämäntapa kiinnostaa lähinnä keinona parantaa elämänlaatua. Ja kristityn ajatustavan mukaan luonto on Luojan luomana arvokas asia, ihan samalla lailla kuin ihminen ja ihmisen elämä.
>>Erityisesti tieteen vaikutus luontoon on tuhoisa, luonto pikkuhiljaa on tuhoutumassa teknologian tieltä. >>>>
Tiede ei päätä mitään vaan ihminen päättää käyttääkö hän tieteen hienouksia elämän säilyttämiseen vai tuhoamiseen.
Totta, mutta tieteen valta on niin suuri, että on täydet mahdollisuudet siihen, että tiede kääntyy ihmisiä vastaan. Tieteen avulla todistettuihin tutkimustuloksiin uskotaan vakaasti, vaikka lopputuloksena voisikin olla luonnon tuhoutuminen ja sen seurauksena ihmisen elinolojen heikentyminen.
Tieteellä on paljon valtaa ja vaikutusta ihmisten tekemisiin. Yksikin väärä uskomus voi johtaa huonoon lopputulokseen. Tieteellisiä uskomuksia on todella vaikea muuttaa toisiksi, tiedemaailma on konservatiivista ja herkkänahkaista.
On teoriassa mahdollista, että tieteen keinoin osa ihmisistä kääntyy toinen toistaan vastaan. Jolloin muodostuu jälleen kerran klassinen ihmiset toisiaan vastaan tilanne. Ennen kyseiset vastakkainasettelut hoidettiin asein, siis sodittiin. Nykyään voidaan ihmisille tieteen nimissä syöttää vaikka minkälaisia myrkkyjä. Usko myrkkyyn on vahva, eikä kukaan edes osaa epäillä mitään. Toisinajattelijoiden paikka on mielisairaala.
Opettelemaan ihmisyyttä ja rauhaisaa rinnaiseloa toisten kanssa ihmiset tuhoavat kaiken.
Tieteen avulla se voidaan tehdä, mutta ihmiset sen tekevät.
Olen jo vuosikymmeniä ihmetellyt, miksi niitä ihmisiä, jotka ovat niinsanotusti "kilttejä" ja haluavat elää rauhassa toisten kanssa sanotaan typeriksi ja naiveiksi. Eikö meidän tulisi pyrkiä kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tehdä työtä sen eteen joka päivä.
Mielestäni tämä on ainoa keino estää tuhot täällä maapallolla.
Meidän on opeteltava tuntemaan vastuumme itsestämme, yhteisöistämme ja elinympäristöstämme.
Siis meidän jokaisen! Vastuuta ei voi siirtää toisille niinkuin nyt tehdään.
kirjoja en ikävä kyllä ole vielä lukenut, Valtaojan kylläkin. Molemmat palkittuja tutkijoita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Voipio_-palkinto
eivät ne näytä oppivan niistä mitään. Kaikki Voipion palkinnon voittaneet hienoja kirjoja, mutta valitettavasti kovin harvojen lukemia. Esim. Kari Kantellin "Tiedemiehen mietteitä uskosta" ei aiheuttanut julkista keskustelua vaikka olisi ollut tosi hyvä avaus pohdiskeluun. Kanatel muuten oli tutkimusryhmineen ymmärtääkseni aivan Nobelpalkinnon kynnyksellä lääketieteellisen tutkimuksen alalla parikymmentä vuotta sitten.
Lukevat jos lukevat!
Vuosikymmeniä asiaa seuranneena ja pohtineena olen tullut sellaiseen päätelmään, että vain harvat ihmiset miettivät tosissaan mitä tekstin eli tiedon sisältö merkitsee ihan konkreettisesti käytännössä.
Luulisin en tietenkään voi olla varma, että tuo on yksi niistä isommista syistä, miksi ollaan tässä tilanteessa.
Voisitteko te nuoremmat kertoa opetetaanko koulussa miettimään ja pohtimaan sitä mitä kukin asia merkitsee käytännön elämässä?