Miten on mahdollista samaan aikaan palvella Jumalaa ja olla tekemättä mitään?
Vastaus löytyy hengellisestä ulottuvuudesta: Kristus minussa. Kun Jeesus elää minussa, ei minun tarvitse ihmisenä yrittää palvella Jumalaa, vaan saan elää normielämää ja keskittyä siihen kuuluviin asioihin. Pyhä Henki - Kristus minussa - pitää yllä yhteyden ylöspäin ja innoittaa kaiken sen mitä Jumala minulta tahtoo.
Jumalan valtakunta ei ole sääntöjen seuraamista, vaan elämää Pyhän Hengen johdatuksessa. Hän on ainut joka voi luoda mitään hengellistä elämää. Kyse ei ole edes siitä, että hän auttaa kun teen jotain, vaan aloitteen on oltava hänellä.
Tämän voisi tiivistää paradoksiksi: tehdäkseen hengellistä työtä, on lopetettava hengellisen työn tekeminen.
Vastaus löytyy hengellisestä ulottuvuudesta: Kristus minussa. Kun Jeesus elää minussa, ei minun tarvitse ihmisenä yrittää palvella Jumalaa, vaan saan elää normielämää ja keskittyä siihen kuuluviin asioihin. Pyhä Henki - Kristus minussa - pitää yllä yhteyden ylöspäin ja innoittaa kaiken sen mitä Jumala minulta tahtoo.
Jumalan valtakunta ei ole sääntöjen seuraamista, vaan elämää Pyhän Hengen johdatuksessa. Hän on ainut joka voi luoda mitään hengellistä elämää. Kyse ei ole edes siitä, että hän auttaa kun teen jotain, vaan aloitteen on oltava hänellä.
Tämän voisi tiivistää paradoksiksi: tehdäkseen hengellistä työtä, on lopetettava hengellisen työn tekeminen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvää huomenta! Juuri noin asia on kuin sanot.
Ja uskovien oikea yhteys on samanlaisten uskojen yhteyttä, ja se on ilman omaa tekemistä syntynyttä.
Kun olemme Herramme luottoystäviä, Herra on kanssamme, ja palvelemme hengessä ja totuudessa Jumalaa. Jumalamme Jeesus Kristus on meidän kanssamme, ja yhdessä Hänen kanssaan me palvelemme Isän tahtoa!
Ja jos oikein tarkoja olemme, Kristus tekee meissä tuon palveluksen meidän puolestamme, käyttäen temppelinään meidän halpaa majaamme.
Kaikki tekemiset ovat yhtä arvokkaita, kun ne tekee Herralle. Silloin ei tarvitse murehtia, että ovatko teot hyödyllisiä, tarpeellisia, mielekkäitä tai tärkeitä.
Vasta sitten, kun ei itse arvota jokaista askeltaan ja tekoaan etukäteen, voi seurata Hengen johdatusta koko ajan. Silloin tekemättömyys on yhtä arvokasta kuin tekeminen.
Hyvin tärkeä pointti jonka kirjoitit. Itse kirjoitin asiasta vähän eri kantilta.
Pyrin erottamaan ajattelussani oman elämäni ihmisenä, sekä Kristuksen elämän minussa ja kauttani. Uskon tämän olevan lääke hengellistämistä vastaan.
"Erottamisella" tarkoitan siis niiden näkemistä eri asioina, en erilleen siirtämistä.
aloituksesi oli hieno, mutta miksi puhut erottamisesta? Muita Paavalin neuvo: "Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi" ja vielä "Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille".
Ei ole tarpeen erotella toisistaan maallista ja hengellistä. Jokainen hetki voi olla Jumalan palvelemista, ja parhaat teot teemme usein huomaamattamme. Siivous ja tiskaus, syöminen ja nukkuminen, keskustelu tai shakin peluu - kaikki voi olla Jumalan palvelemista.
"Ei ole tarpeen erotella toisistaan maallista ja hengellistä."
- Toivottavasti en niin ole tehnytkään, jos sillä tarkoitetaan asioiden laittamista hengelliseen tärkeysjärjestykseen. Olen sellaista vastaan.
Sen sijaan haluan erottaa henkiset (sielulliset) ja hengelliset vaikuttimet toisistaan. Siis erottaa samalla tavalla kuin muusikko joka keskittyy, kuulee halutessaan biisiä kuunnellessaan vain kitaran tai hän voi kuunnella vain rumpuja, vaikka maallikko kuulee vain musiikkia osaamatta sanoa mikä ääni on mistäkin instrumentista. Eri soittimesta tulevia ääniä, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
En halua erottaa rumpuja ja kitaraa toisistaan valitakseni vain jomman kumman, tai pitääkseni toista parempana, vaan ymmärtääkseni ja löytääkseni asioille niiden oikean paikan.
Joko taivasten valtakunta on ihmisessä tai sitten ei. Ja kun Jumalan, taivaallisen Isän rakkaus asuu ihmisen sydämessä, niin se yksin jo estää pahan palvelemisen ja palvomisen. Ja näin ollen, ihminen kykenee tekemään hyviä tekoja alati lähimmäisilleen ja myös kaiken sen arvokkaan ja oikean hengellisen työn, jota taivaallisen Isän tahto edellyttää meiltä kaikilta Hänen rakkailtaan.
Tuo oli kyllä niin hyvin sanottu, että siihen ei ole mitään lisäämistä, eikä mitään pois ottamista.
Matteuksen evankeliumi:
6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Jeesus opetti miten Messiaan aika tulee kukoistuksessaan.
Koko Jeesuksen toiminta perustui tuossa esitetyn päämäärän ilmoittamiseen.
Jeesus puhui totuuden.
Myös messiaan aika tulee Taivasten valtakunnan löytämisen kautta, ei ilman sitä.
Jeesuyksen opetuksia tulee kunnioittaa niin, että tahtoo ymmärtää ne juuri niin kuin ne oli tarkoitetut ymmärrettäviksi.
Mutta Jeesusta arvostellaankin sen mukaan, kuin ollaan ymmärtämättä, vai kuis on?