Tässä jokunen tiedonmuru pohdittavaksi.
Suomessa säädettiin maailman ensimmäinen potilasvahinkolaki.
Potilas saa korvauksen, jos hoidossa on tapahtunut virhe, laiminlyönti tai hoito ei ole tuottanut odotettuja tuloksia.
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/071100_d.html
Potilasvakuutus korvaa vain Suomessa tapahtuneet vahingot.
http://www.pvk.fi.
Suomessa valvotaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
http://www.teo.fi/uusi/suomi_1.htm
Suomessa on kuluttajansuojalaki.
EU:n ulkopuolelta ostettaessa
oikeussuojakeinoja ei ole.
Mitään kaiken kattavaa, yleiseurooppalaista kuluttajansuojalakia ei ole.
http://www.kuluttajavirasto.fi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
http://www.kuluttajavirasto.fi/ecc/
Suomessa on Lääkelaitos, joka edistää turvallisuutta valvomalla esim. lääkkeitä, terveydenhuollon laitteita, tuotteita ja verivalmisteita.
http://www.nam.fi/
Suomessa säädettiin maailman ensimmäinen potilasvahinkolaki.
Potilas saa korvauksen, jos hoidossa on tapahtunut virhe, laiminlyönti tai hoito ei ole tuottanut odotettuja tuloksia.
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/071100_d.html
Potilasvakuutus korvaa vain Suomessa tapahtuneet vahingot.
http://www.pvk.fi.
Suomessa valvotaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
http://www.teo.fi/uusi/suomi_1.htm
Suomessa on kuluttajansuojalaki.
EU:n ulkopuolelta ostettaessa
oikeussuojakeinoja ei ole.
Mitään kaiken kattavaa, yleiseurooppalaista kuluttajansuojalakia ei ole.
http://www.kuluttajavirasto.fi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
http://www.kuluttajavirasto.fi/ecc/
Suomessa on Lääkelaitos, joka edistää turvallisuutta valvomalla esim. lääkkeitä, terveydenhuollon laitteita, tuotteita ja verivalmisteita.
http://www.nam.fi/
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos yleisesti hyväksytty hoitomenetelmä ja keskivertohammaslääkärin taidoilla tehty hoito ei tuota toivottua hoitotulosta, se ei ole korvattava potilasvahinko. Täyttä hoitotulostahan ei voi KOSKAAN luvata eikä mistään asiasta, niin monta seikkaa vaikuttamassa. Tiettävästi millään hoitomuodolla ei saada 100 % onnistumistuloksia!
Hoitovahinko on sellainen, jota ei olisi tapahtunut, jos hoitavana hammaslääkärinä on ns. kokenut hammaslääkäri tietoineen ja taitoineen.
"Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona, mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä."
http://www.pvk.fi/asp/system/empty.asp?P=531&VID=default&SID=754817031119725&S=0&C=25947
http://www.pvk.fi/asp/system/empty.asp?P=531&VID=default&SID=941123895348333&S=0&C=23824
Hoitovahinko
Hoitovahinko on tyypillisin potilasvakuutuksesta korvattava vahinko. Hoitovahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Muulla vastaavalla käsittelyllä tarkoitetaan esim. rokottamista ja veren- tai elimenluovutusta. Käsittelyssä otetaan kantaa myös tutkimuksen ja hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen.
Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. Hoitovahinko voi olla esimerkiksi leikkauksen seurauksena ilmennyt komplikaatio, kuten hermovaurio tai viive taudinmäärityksessä, joka olisi ollut vältettävissä, mikäli hoidossa ja tutkimuksessa olisi saavutettu kokeneelta terveydenhoitohenkilöstöltä yleensä vaadittava osaamistaso. Vaadittavan osaamisen sisältö ja taso vaihtelee eri terveydenhuollon ammattialojen mukaan.
Aina ei esimerkiksi sairauden tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti, eikä vahinko siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona , mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä.
Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Mikäli viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, ei siitä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa.
Hoitovahinkona voidaan korvata myös lääkkeen virheellisestä määräämisestä tai antamisesta aiheutuneet vahingot.