miksi?
miksi et?
kannattaako kuolemaa pelätä? onko siitä mitään hyötyä. mun mielestä ei. tottakai saa haluta säilyä hengissä mutta kuolema on niin väistämätön juttu ettei sitä mun mielestä kannata pelätä.
sain idean luonnonuskonnot palstalta ku topu kyseli onnesta... ni mun mielestä onnen yks tärkee osa on hyväksyä oma ja läheisten kuolema normaalina tapahtumana eikä sen pidä olla mikään tabu ainakaan.
laitoin tän tälle palstalle koska en jaksa lukee
juttuu tyyliin: "oon niin hyvä täydellinen uskovainen että pääsen taivaaseen mun ei tarvi pelätä"
lähinnä kiinnosta ns. omat ratkaisut jotka ei oo luettu mistään raamatusta.
miksi et?
kannattaako kuolemaa pelätä? onko siitä mitään hyötyä. mun mielestä ei. tottakai saa haluta säilyä hengissä mutta kuolema on niin väistämätön juttu ettei sitä mun mielestä kannata pelätä.
sain idean luonnonuskonnot palstalta ku topu kyseli onnesta... ni mun mielestä onnen yks tärkee osa on hyväksyä oma ja läheisten kuolema normaalina tapahtumana eikä sen pidä olla mikään tabu ainakaan.
laitoin tän tälle palstalle koska en jaksa lukee
juttuu tyyliin: "oon niin hyvä täydellinen uskovainen että pääsen taivaaseen mun ei tarvi pelätä"
lähinnä kiinnosta ns. omat ratkaisut jotka ei oo luettu mistään raamatusta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuoleman, sairauksien jne. pelko on kulttuurimme meille pienestä pitäen syöttämää pakkopullaa. Mitä kuolemassa voisi olla pelättävää ellei uskonnot, kristinusko etunenässä, olisi keksinyt ja levittänyyt pelkoa helvetistä ja ikuisesta kuolemanjälkeisestä kärsimystä? Tuntematon ja mahdollinen tuskainen kuolema toki voi pelottaa, mutta kuolemassa sinänsä on tuskin mitään mitä pelkäisimme luonnostaan, onhan se yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin syntymä.
Pelko on ehkä aseista voimakkain joilla auktoriteetit pyrkivät hallitsemaan ihmisiä. "Jos et tee kuten me sanomme sinulle käy huonosti."
Michael Mooren Oscar-palkitussa dokumentissa 'Bowling for Columbine' jenkkimedian ja -hallituksen kylvämää pelkoa ja sen voimaa käsitellään mielestäni erinomaisesti.
Elämä pitää elää täysillä nyt tänään eikä vasta huomenna, on turha pelätä jotain tulevaa joka on väistämätöntä koska silloin tuhlaamme vähäistä aikaamme.
Fear is a minkiller.
Kuolema on osa elämää kuten syntymäkin. Elämä on paljon laajempi asia kuin vain yhden yksilön elämä. Kaikkia ihmisiä pelottaa varmasti paljon enemmän joukkotuho, ekokatastrofi, mullistukset maailmankaikkeudessa, "maailmanloppu" ja sen sellaiset lopulliset tuhon ilmiöt, joista ei ole paluuta. Yhden ihmisen on turvallista kuolla, kun hän tietää, että elämä jatkuu hänen jälkeensä.
Itsekin olen ollut kuoleman kanssa tekemisissä. Äiti kuoli vuonna 2000 ja isä on nyt siinä kunnossa, että kuolema voi saavuttaa hänet minä hetkenä hyvänsä. Enimmäkseen olen kiitollinen siitä, että minulla oli hyvät vanhemmat, jotka elivät itse rehellisesti ja muita kunnioittaen. Heidän elämänsä on minunkin elämänohjeenani.
En pelkää.
Kuolema on kuten sanoit väistämätön, joten aivan turha ottaa siitä paineita.
Ja myös uskoni kumoaa kuolemanpelon..
Ja pikkujuttu vielä.. Yksikään tosiuskovainen ei väitä itseään niin "täydelliseksi", että pääsee Taivaaseen. Tosiuskovainen väittää Jumalan armoa niin täydelliseksi, että hän pääsee taivaaseen.
Pikkujuttu, joka vain pisti silmään.. =)
No jos järjellä ajattelee ei kuolemaa ole mitään syytä pelätä, koska kuollessasi tajunta lakkaa, joten et edes huomaa kuolleesi ja yhtä varmasti kuolet kuin synnyit. Ihminen ei kuitenkaan heilu elämäänsä pelkän järjen varassa, vaan vietit ohjaavat käyttäytymistämme ja ajatuksiamme enemmän kuin tiedämme. Vieteistä heikoin ei varmasti ole selviytymisvietti. Tarkemmin kun ajattelee pelko-sanan merkitys on itseasiassa täysin sidoksissa selviytymisviettiin ja itsesuojeluvaistoon, ei järkeen. Eihän pelolla ole mitään järjellistä perustetta - pahin mitä ihmiselle voi tapahtua on kuolema ja jos järjellä ajattelee niin ei sitä tarvitse pelätä, koska kuitenkin kuolee.
Mielestäni ihminen joka kieltää kuoleman pelon yrittää korottaa itsensä, muiden eläimien yläpuolelle tietoisesti tai tietämättään. Eivätkö kaikki eläimet pelkää kuolemaa? Ihminen ei ole eläin?? Bwahahahaa!
Rehellisesti sanottuna pelkään kuolemaa, vaikka tiedän, että sitä on täysin turha pelätä.
sanoisin kyllä että eläimet eivät pelkää kuolemaa koska ne ei pahemmin ajattele... ne ei siis mieti et "voi hitsi jos mä nyt kuolen" eli ne ei ahdistu siitä asiasta ne vaan toimii niin ettei kuolis.
ihminen voi voittaa viettejä tietyssä määrin kuinka muuten on selitettävissä itsemurhat yms?
ihminen on varmasti luomakunnan ainut olento joka pelkää kuolemaa.
"sanoisin kyllä että eläimet eivät pelkää kuolemaa koska ne ei pahemmin ajattele... ne ei siis mieti et "voi hitsi jos mä nyt kuolen" eli ne ei ahdistu siitä asiasta ne vaan toimii niin ettei kuolis.
ihminen voi voittaa viettejä tietyssä määrin kuinka muuten on selitettävissä itsemurhat yms?
ihminen on varmasti luomakunnan ainut olento joka pelkää kuolemaa. "
Taidat olla oikeessa.
Ateistiko se siellä rääkyy?
Miksi pilkkaaja aina esittää tuon rääkymiskysymyksen? Saako siitä jotain nautintoa?
Hakee huomiota jota sinä juuri hänelle jaoit.
Pilkkaaja! Minä haluan kohdistaa huomioni nyt juuri Sinuun. En tiedä, miksi pilkkaat ateisteja, mutta kommenttisi kyllä herättävät huomiota. Ehkä Sinulla onkin tarjottavana jokin hyvä ajatus tuon pilkkalauseen (-kysymyksen) lisäksi. Kyllä minusta uskovat "rääkyvät" täällä siinä missä toisinajattelijatkin. Hyvä näin, pitäähän asiat esittää, jos ne askarruttavat mieltä. Usko/epäusko ei ole mukään yksinkertainen juttu.
Kuolema on yksi luonnollisimmista asioista mitä tässä maailmassa enää on jäljellä.Kuolemaa olen pelännyt pienempänä, eikä vieläkään oikein ajatus houkuta... tässä asiassa olisi todellakin helpompaa olla kristitty/uskovainen. miten olisikaan helpompaa ajatella, että kuolemassa ei ole mitään, vaan sielu lentää taivaaseen Jumalan luo... ja paskat. meidät kuopataan ja jos jonkunlaista kuolemanjälkeistä elämää on, sitä kutsutaan matojen juhla-ateriaksi. kumman valita; ikuisen paratiisin vain niljakkaat pienet ystävämme...? Eli yksi motiiveista, miksi ihmiset uskovat. tässä vaiheessa kysyisin itseltäni, miksi minä en usko, jos nimittäin jaksaisin. kirjoittelen muutenkin vain sen takia, ettei minulla ole muuta tekemistä kuin jauhaa paskaa, mutta olkoon. kuka voi rehellisesti sanoa, ettei edes hieman pelkäisi mitä tuleman pitää. miltä tuntuu kun ei tunne mitään? syökö mustuus meidät, vai ilmestyykö jostakin valo joka johdattaa meitä? sitä sietää miettiä. jos on innostusta keskustella syvällisiä, meilaa ihmeessä. piristäisit ainakin yhden päivää....
Olen samaa mieltä kanssasi.
En pelkää kuolemaa, se on vain yksi tapahtuma toisten joukossa. Pysykää elossa!