Mulle kohtalo kosti. Olin harkinnut usein itsemurhaa ja kerran jopa yrittänyt sitä. Tästä yrityksestä on nyt kulunut yli puoli vuotta. Nyt minulla on parantumaton sairaus, joka johtaa vuoden sisällä kuolemaan. Ja nyt en haluaisikaan kuolla. Nurinkurista !!!!
Itsemurhaa hautovat
mulle kostautui
111739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koeta elää loppuaikasi antaen kaikille sinua kaltoin kohdelleille anteeksi ja varsinkin itsellesi.
Onko se varmasti parantumaton sairaus, oletko kokeillut mitään vaihtoehtolääketiedettä?
Rukoile, sinua kyllä kuullaan. Kun et riistänyt henkeäsi oman käden kautta (joka olisi murha/väärin), niin synnyt kyllä uudelleen. Näin ainakin minä vakaasti uskon.
Valmistaudu siis rohkeasti tulevaan.
Kirjoittele vaikka runoja, jos voimasi riittävät.
Ne helpottavat.
Toivon sinulle voimia. :)
sinulle. Jos voisin ottaisin sairauden sinulta ja saisit jatkaa elämistä.
Olisin mielelläni ollut yksi Jokelan uhreista.
Itsellä ollut vaikka mitä sairautta... Yksi näkyvä paha ihosairaus, yksi päänsisäinen, mikä kaataa mut välillä. Menetän kuuloni kokonaan suurella todennäköisyydellä, en voi saada koskaan omia lapsia, paha hormonihäiriö ja vakava masennus, mistä rimpuillut itsepäisesti karkuun.
Olen kärsinyt pahoista paniikkihäiriöistä, joista itse opetellut pääsemään eroon ja yritän opettaa sitä myös muille.
Olen monesti myös miettinyt, että miksi Jumala ei vain ota minua pois täältä kärsimästä. Miettinyt monia eri tapoja, miten täältä lähtisi pinimmillä kivuilla, mtta joka kerta olen asiaa miettiessä todennut, että loppujen lopuksi kun vaan osaa oikein ajatella kokonaisuutta, ei itseään kannata tappaa.
Mulla on kuitenkin avomies, joka jostain ihme syystä mua rakastaa, vaikka masennuskausina olenkin aina varma siitä, että kaikki maailman miehet pettävät. Mun vanhemmat, sisarukset kaikki rakastaa mua. Mulla on paljon ystäviä.
Itse en koskaan kavereille valita ja sääli itseäni. Eihän ne loputtomiin jaksaisi kuunnella. Eikä se mitään edes auttaisi.
Olen opettanut itseni olemaan vahva ja olemaan tukena muille, kenellä on vaikeaa. Jos on tosi paha olla, niin itken sitten koko päivän ja jatkan taas paremmalla mielellä.
Elämästä löytyy aina jostain jotain hienoa, ihan kaikille ihmisille. Täytyy sen verran pinnistää, että tietää, mikä mättää ja mitä sille voisi tehdä.
Jos et itse pysty maalaisjärjellä asiaa miettimään ja demoneitasi kohtaamaan, niin hae ammattiapua. Aina löytyy apu jostain. Uskokaa mua.
Niin ja aloittajalle. Olen todella pahoillani sairaudestasi. Onko se syöpä?
Kaikilla se hetki on edessä ja silloin tällöin tapahtuu ihmeitä. Kaikella tapahtumalla on tarkoitus vaikka joskus se on niin vaikea ymmärtää.
Olen valmis tukemaan, jos joku tarvitsee apua.
IHAN TOSI..OIKEESTI???? SULLA tasan tarkkaan voi olla joku PSYKIATRINEN hoita OLEELLISESTI NIIKU HARKINNASSA !! ??? voisitko mitenkään harkita ?? - olet HOIDON TARPEESSA !!!!!!!! HEI HALLOO TÄÄLLON HIHHULEITA LINJOISSA... valitan..
t;¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
HARMAANROMULLE .. itselle... olet vastaillut.. aika usealle kirjoittelijoille... OLETKO SURIJA ... vai mikä saako olla utelias?? MIKÄ olet miehiäs???.. sun nimimerkkis loistaa täällä nykyääm annappa vastaus meille nsd. kanta - asiakkaille ???
lukihärö rekisteröitymisessä.
Kaikkea sitä sattuu ja sen kanssa on vain elettävä.
ylihärmästä,kaikkea paskaa elämässää kokenu
Joko haluaa kuolla, mutta ei kuole tai ei halua kuolla ja kuolee.
Tosi harmi, et sulle sattui noin. voimia...
Tällaista se on, kun ei tee asioita ajoissa...