Olen pyörinyt tällä palstalla jo jonkin aikaa. Olen huomannut, että Arittan viestit pistää jotenkin silmään.
Kysyisinkin nyt seuraavaa Arittalta, että voisitko kertoa enemmän sinun "uskostasi". Tuntuu, että täältä löytyy vain joitain palapelin paloja, joista ei hahmota kokonaiskuvaa.
Yksityiskohtia, perusteluja, todisteita jne...
Kysyisinkin nyt seuraavaa Arittalta, että voisitko kertoa enemmän sinun "uskostasi". Tuntuu, että täältä löytyy vain joitain palapelin paloja, joista ei hahmota kokonaiskuvaa.
Yksityiskohtia, perusteluja, todisteita jne...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Niitä ei ole. Eihän mihinkään uskonasiaan ole.
No ajattelen näin että olemme henkiä siitä Hengestä jota myös kutsutaan Jumalaksi. Tämä Henki tai voima tai energia on Kaikki Mitä On ja Rakkaus. Ja me kuulumme siihen. Ainoa asia mikä on todellista on Rakkaus, kaikki muu on illuusiota. Tämä on se perusta ajatuksilleni.
Jossain vaiheessa me "pikkuhenget" "lankesimme" ja tulimme materiaan eli illuusioon ja samalla menetimme muistimme. Tästä on eri muunnelmia monissa kirjoituksissa, esim raamatussa. Minäkään (vaikka olenkin kaikkitietävä jokusten mielestä) en osaa kertoa miten tuo lankeeminen tapahtui. Koko ajan etsin kuitenkin lisää tietoa.
No, olemme täällä materiassa (illuusiossa) jossa koemme eri asioita. Esim pahuutta että ymmärtäisimme hyvyyden. Samalla kehitymme henkisesti takaisin sinne mistä olemme lähtöisin mutta nyt keräämme tietoa, koemme myös Jumalalle, Hengelle.
Tämä illuusio on myös kaksinaisuus, luulemme olevamme erossa Jumalasta ja yritämme päästä takaisin "kotiin". Meidän on opittava ettei ole mitään muuta, me olemme vain Yksi.
Tämä taas tekee sen että jos vahingoitamme jotain muuta vahingoitamme myös itseämme koska se toinen on minä ja minä olen se toinen.
Jokainen elämä täällä joko vie meitä eteenpäin tai sitten pysymme paikallamme. Tarkoitus on päästä eteenpäin.
Tämä oli myös Jeesuksen sanoma.
Tämä sanoma ei ole ainakaan Raamatun Jeesuksen sanoma.Jeesus sanoi itse olevansa tie Jumalan yhteyteen:"Minä olen tie ja totuus ja elämä;ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"(Joh.14:6) Syntiinlankeemus on tosiasia ja ihminen elää erossa elävästä Jumalasta ilman uudestisyntymistä vedestä ja Hengestä (Joh.3:5)Jeesus tuli, jotta ihmisellä olisi mahdollisuus palata tuohon yhteyteen elävän Jumalan kanssa.Tie on auki ja se käy Jeesuksen veren kautta.Mitä muuten olet Aritta mieltä Jeesuksen verestä?Mitä se sinulle merkitsee? Olemme täällä todellakin vain oppimassa kuten Aritta mainitsee ja vasta taivaassa kaikki on täydellistä.Tietenkin sillä ehdolla, että olemme matkalla sinne."Kaikki joita Jumalalan Henki kuljettaa ovat Jumalan lapsia"(Room.8:14)"Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä ei ole hänen omansa" Oletko sinä Aritta Jumalan oma?Voitko sanoa, että Jeesus Kristus on Herra?Kannattaisi tehdä isännän vaihto sinunkin Aritta.
Jeesus sanoi, että:"Autuas se ,joka uskoo vaikkei näe" Usko sinäkin, niin ei tule pettymistä kuoleman jälkeen!Vai mitä?
"Tämä taas tekee sen että jos vahingoitamme jotain muuta vahingoitamme myös itseämme koska se toinen on minä ja minä olen se toinen."
Tuossa on kieltämättä järkeä.:) (vaikka sitä ei usein ajatella noin)
sitä että hänen sanomansa on tie, totuus ja elämä. Sitten en ole ihan varma sanoiko hän niin loppujen lopuksi lainkaan koska evankeliumit eivät ole totta.
"Mitä muuten olet Aritta mieltä Jeesuksen verestä?Mitä se sinulle merkitsee?"
Ei yhtään mitään.
"Oletko sinä Aritta Jumalan oma?"
En vaan olen Jumalasta vaikka mieluummin käytän Jumalasta muita sanoja, esim Henki tai Elämä. Tai vaikka Kaikki Mikä On. Rakkaus on myös hänen nimensä.
"Voitko sanoa, että Jeesus Kristus on Herra?"
En koska Jeesus oli vain valaistunut opettaja. Meillä ei ole mitään herraa.
"Kannattaisi tehdä isännän vaihto sinunkin Aritta."
Minulla ei ole mitään isäntää. Eikä ole kenelläkään muullakaan.
Kristinusko ei ole Jumalasta vaan se on materiasta. Eli yksi keinoista pitää ihmiset kurissa. Ja hyvin se on onnistunutkin.
>>Tämä oli myös Jeesuksen sanoma.
Jos huudan ihmiselle - jota en alkuunkaan arvosta - hänen kunniansa, en menetä mitään, vaan toimin täysin psykologisesti kohdistamalla frustraatioitani tai aggressioitani häneen. Lopputulos on aina hyvä ja jopa itseään kehittävä, ei suinkaan vahingoittava.
Suvaitsevaisuus on erittäin sokeaa toimintaa, sillä täytyy kyetä näkemään asiat hyvänä ja huonona, ei "hyvänä" ja "pahana" (kuten uskonnot opettavat).
Maahanmuuttajat ovat suurimmaksi osaksi pelkkä maanvaiva (rikollisuus) eli huono asia, uskonnon kannalta ajateltuna "paha", mutta joka silti pakottaa hyväksymään ja rakastamaan asiaa, jotta voisi pelastua. Uskonnoissa esiintyvä "paha" on hyvinkin abstrakti ja tosielämässä hyödytön käsite. Hyvä ja huono taas toimivat moitteettomasti.
En usko evankeliumeihin.
Jos Jeesuksen sanoma on mielestäsi tie, totuus ja elämä ,niin mistä muualta saat tietää mitä Jeesus opetti ja sanoi kuin evankeliumeista, joihin et usko???
"En usko evankeliumeihin".
Juuri tuon takia uskottavuutesi on suunnilleen nollan luokkaa.
Tunnen erään harvinaislaatuisen opettajan jonka kokemukset taatusti kiinnostaisivat sinua.
Mm. hän sanoi että suurin ja merkittävin rajatiedon kirja on raamattu, joten väheksymällä ja sulkemalla se pois maailmastasi suljet lähes kaikki tiedonavaimet elämästäsi.
saa muualtakin. Jumala (Henki) puhuu meille koko ajan monella eri tavalla.
sen jo - tai lukenut.
Raamattu on tosiaankin rajatiedon kirja. Siinä on sama sanoma jonka olen saanut muualtakin. Ongelma on vain se että monet ottavat raamatun kirjaimellisesti ja sillä tavalla jää se sanoma huomaamatta.
Evankeliumeissa on hiven totta, muutenhan ne eivät olisi uskottavia.
Raamattu on ensimmäisiä jos ei ensimmäinen kanavointi.
Jos saat saman sanoman muualtakin, niin miksi se sanoma ei kelpaa sinulle Raamatusta?
Minulle se kelpaa aivan hyvin. Mutta monelle muulle se ei näytä kelpaavan, vaan heidän täytyy vääristellä se sanoma ihan eri asiaksi.
No mitenkä sinun sanomasi on sovitettavissa Raamatun kanssa, kun sinä et usko ihmisen syntisyyteen ja siihen, että Jumala valmisti ihmiselle sovituksen ja pelastuksen mahdollisuuden pojassaan Jeesuksessa hänen sovituskuolemansa kautta? Tämä on Raamatun sanoma.Sanomasi ei ole sama kuin Raamatun pelastussanoma. Olet saanut sen ilmeisesti lukemalla okkultistisia rajatietokirjoja etkä Raamattua.
Raamatun oikea sanoma on se että rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, tärkeintä on siis rakkaus. Löysin sen sattumalta raamatusta sen jälkeen kun olin löytänyt sen muualta.
Arittalla on sanoille ihan oma merkityksensä. Sama juttu jehovan todistajien kanssa, ensin tuntuu että ne ajattelee suunnilleen samoin mutta tarkempi keskustelu osoittaa että samoilla sanoilla on ihan eri merkitys. Samoin käy Arittan kansa.
käytin eri sanojakin.
Mutta (ihmis)tietoisuutesi on syntynyt/kehittynyt ympäröivän yhteiskunnan kanssa vuorovaikutuksessa. Tapa, jolla koet ja tulkitset asiat, on vain yksi lukemattomien muiden joukossa. Se tapa, millä muodostat tietoa todellisuudesta ja millaiseen tietoon päädyt, liittyy historiallisesti muuttuviin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin ja on pitkälti niiden vaikutuksesta riippuvainen.
jeesus oli kirjoitustaitoinen, muttei koskaan kirjoittanut mitään itse. Hänen sanojaan on takuulla vääristelty. Eikä ole faktaa siitä, että Jeesus olisi pitänyt itseään Herrana, muut kyllä pitivät.
Tieto on palasina,ei selvää siitä kaikki saa,vain Viisas näkee jo sommitelmankin läpi.
Ja kai Jokaisella oikeus on,elää saattaa,kokea tuskaa ja ilon riemua,kirjoittaa ja runoilla.
Mitään ei varmasti leimattu lie,päättymätön tämä matka on,muukalainen muukalaisena käy sielun tie.
Est nomen pax.
Z.
Ihmiset voidaan jakaa kahteen ääripäähän. Niihin, jotka uskovat sokeasti toisten kirjoittamia uskontoja, ja niihin, jotka keksivät itse uskontonsa. Aritta edustaa tuota jälkimmäistä, kauneimmillaan.
Aritassa on ainesta oman uskontokunnan perustamiseen. Toisten arvioitavaksi jää, onko uskonto selityksineen tarpeeksi uskottava houkutellakseen jäseniä.
Henk.koht. olen lukenut satojen uskontojen pyhiä kirjoja, parapsykologiaa, okkultismia ja niin edelleen, ja sen tiedon puitteissa, olen lokeroinut Arittan ihmiseksi, joka ei tiedä vielä tarpeeksi ymmärtääkseen kuinka vähän oikeasti tietää. Aritta tietää juuri sopivasti pystyäkseen kuvailemaan uskomuksensa itselleen ja väittelyissä palaa aina oman vakaumuksensa turviin. Tietoon hän ei koskaan väitteitään perusta. Mutta kuten uskonnonopettajani kultaisella 80-luvulla totesi, on todellisen ymmärryksen mitta se, missä vaiheessa väittelyssä siirtyy argumentoimaan faktojen sijaan oman vakaumuksensa pyhiä kirjoja.
Samaa uskoa voi lukea vaikka Neal Donald Walschin kirjoista. En tietenkään ole hänen kanssaan ihan samaa mieltä joka asiasta mutta aikalailla. Samaten uskoni löytyy Martinuksen kirjoista. Ei se niin ihmeellistä ole. Jopa raamatusta löytyy minun uskoni rippeitä.
"Aritassa on ainesta oman uskontokunnan perustamiseen. Toisten arvioitavaksi jää, onko uskonto selityksineen tarpeeksi uskottava houkutellakseen jäseniä."
Ajatus on hipaissut aivojani mutta kun olen niin näitä organisoituja uskontoja vastaan niin miten voisin silloin itse perustaa sellaisen?
"Henk.koht. olen lukenut satojen uskontojen pyhiä kirjoja, parapsykologiaa, okkultismia ja niin edelleen, ja sen tiedon puitteissa, olen lokeroinut Arittan ihmiseksi, joka ei tiedä vielä tarpeeksi ymmärtääkseen kuinka vähän oikeasti tietää."
Olen minäkin lukenut jonkin verran ja tiedän oikein hyvin etten tiedä kaikkea mutta mielelläni jaan sen mitä tiedän toisten kanssa.
"Tietoon hän ei koskaan väitteitään perusta."
Olen sen tehnyt mutta siitä nousi niin kova meteli että olen sitten vain kirjoittanut että uskon. Vaikka tiedän. :-)
Kukaan muu kun ei saa tietää kuin vain raamattuun uskovat vaikka hekään eivät tiedä mitään.
Mielenkiintoista muuten miten vähän tiedätte minusta tämän palstan perusteella. :-)
Melkoista mielikuvitusta vaatii perustella asioita kirjoilla missä ei ole mitään konkreettisia tietoa minkä voisi mitenkään todistaa.
Minäkin olen lukenut tuhottomasti okkultismia ja uskonnoista perusteoksia. Kaikista näistä paistaa läpi kuinka värikkäällä kerronnalla saadaa ihmiset uunotettua uskomaan melkein mihin tahansa.
opi. Myös kokemukset opettavat, omat ja toisten. Kun lukee kirjoja niin oppii tietenkin tietämään mitä niissä kirjoitetaan, mutta sitten niissä on tietoa jonka jo tietää ennestään. Siis jonka sielu tunnistaa.
"materialistisesti" materiaksi muutetulla sanomalla, olkoonkin mikä hyvänsä, siis se sanoma.. Näemme jo tulevankin lävitse oikein
halutessamme.