mikä romahduttaa uskonnot

"Tutkijat ja Jumala

Viime vuosisadalla julkaistiin monta suurta huomiota saanutta tutkimusta siitä, uskovatko merkittävät tutkijat Jumalan vai ei. Tuloksia ja usein elämäkerrallisia viittauksia käyttiin sitten osoittamaan kunkin puhujan tarpeen mukaan, että joko uskominen on rationaalista, koska sekin tunnettu tutkija (varsinkin Albert Einstein) oli uskovainen, tai että uskominen ei ole viisasta, kun ei sekään tunnettu tutkija (varsinkaan Albert Einstein) uskonut Jumalaan.

Ensimmäisen tunnetuista kartoituksista teki Bryn Mawr Collegen psykologi James Henry Leuba (1867-1946) vuonna 1914. Hänen kyselyssään oli mukana 400 tutkijaa, jotka Amerikan Men of Sciense-julkaisussa luokiteltiin "merkittäviksi tiedemiehiksi", Heistä 32 prosenttia uskoi persoonalliseen Jumalaan ja 37 prosenttia sielun kuolemattomuuteen.

Kun Leuba uusi tutkimuksensa 1933, usko persoonalliseen Jumalaan oli "merkittävien tutkijoiden" joukossa pudonnut 13 prosenttiin, ja sielun kulemattomuuteen uskovia oli vain 15 prosenttia. Kummassakin tutkimuksessa kaikkein epäilevimpiä olivat biologit ja varsinkin psykologit, joista sielun kuolemattomuuteen uskoi enää kaksi prosenttia.

Leuba, joka itse selitti uskonnollisia kokemuksia mielellään erilaisista fysiologisista tiloista käsin ja vertasi niitä huumeilla aikaansaatuihin tajunnanmuutoksiin, ennusti, että tutkijoiden usko Jumalaan tulisi edelleen laskemaan.


Kun nyttemmin Malibun Pepperdine-yliopistossa vaikuttava professori Edward John Larson teki vastaavanlaisen tutkimuksen 1998 Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (National Academy of Sciences) jäsenistä, tulokset olivat Leuvban ennustuksen mukaiset: Vain kymmenen prosenttia NAS:n tutkijoista uskoi Jumalaa tai kuolemattomuuteen. Biologien keskuudessa luku oli vielä puolta pienempi."


Äskettäin Kalifornian yliopiston (L.A) Gregory Graffin ja Cornelin William Provine julkaisivat American Scientistissä oman tutkimuksensa, jossa oli analysoitu tarkemmin tuota biologien epäuskoisuutta."


...


"Erityisen mielenkiintoiseksi Cornellin tutkimuksen tekevät sen jatkokysymykset, joissa selvitettiin biologien käsitystä siitä, mikä sitten heidän mielestään on uskonnon olemus, ja miksi sillä on ollut niin suuri merkitys maailmassa. Vaikka tutkijat eivät itse uskoneetkaan Jumalaan, he pitivät uskomista sinänsä tietyssä mielessä rationaalisena.

Nimittäin vastaajista 72 prosenttia katsoi, että uskonto ilmiönä on sidoksissa Homo sapiens-lajin biologiseen kehitykseen, eli on ihmisen kulttuurin yksi sosiobiologinen piirre.

Siis vaikka Yhdysvalloissa raivoaa yhä ankara kiista, jossa uskonto ja lajinkehitys eli evoluutio asetetaan vastakkain, johtavat biologit katsoivat, että uskonto ja evoluutio eivät tavallaan ole vastakkaisia asioita, vaan uskonto on itsessään esteettisesti säälimättömän evoluution tuote siinä kuin ihmisen tötterönenä ja kömpelöt varpaatkin"



Erkki Kauhanen valtiotieteen tohtori / Tekniikan Maailma 16/2007 s.80-81

////Lisäksi: mitä sitten tapahtuu, kun miljardit ihmiset lakkaavat uskomasta yliluonnolliseen.////

Ateistithan yliluonnollisesta puhuvat!
Uskovillehan Jumala on yhtä luomakuntansa kanssa eikä siitä erillinen.

tuleeko meistä kaikista murhaajia kun elämämme tarkoitus yhtäkkiä katoaa.

"- antimaterian olemassaolo todistetaan"

Ei toimi. Antimateriaa valmistetaan nykyisinkin pieniä määriä hiukkaskiihdyttimissä. Ei näytä vaikuttavan.

"- puuttuva rengas löytyy"

Renkaita ei nykyisin puutu kuin autoista. Kun ihmisen ja ihmisapinan välisestä fossiilisarjasta kertoo kreationistille, se tunkee sormet korviin. Eli ei auta.


"- viesti ulkoavaruudesta"

Se viestihän ei tietenkään tule avaruusolioilta vaan se on saatanan eksytystä. Eri asia, jos niitä avaruuden outoja ilmaantuisi Maapallolle palloilemaan (tosin sitten joku keksisi alkaa palvoa niitä.)


"- da vinci -koodi toteutuu, eli Jeesuksella on jälkeläisiä maapallolla"

Tämä ei vaikuta mihinkään uskontoon joka ei pyöri Jeesuksen seksuaalisen koskemattomuuden ja jumaluuden ympärillä.


Eli: uskonnollisuus ei katoa mihinkään vaikka tiedettäissiin mitä, sillä se on ihmisille ominainen ajattelun korvike. Ihmiset joiden aivokapasiteetille tämä maailma on liikaa hurahtavat uskontoihin, jotka vakuuttavat että totuus on yksinkertainen ja lohdullinen. Toisin sanoen, vain geneettinen pullonkaula josta selviäisivät vain huippuälykkäimmät ja henkisesti vahvimmat saattaisi toimia. Valitettavasti sellaista pullonkaulaa on melko mahdotonta saada aikaan (ainoat jotka ovat yrittäneet tehdä sellaista keinotekoisesti eivät ole sen enempää huippuälykkäitä kuin henkisesti vahvojakaan.)