Mitenhän Suomen sotilaallinen ja poliittinen ylijohto olisivat toimineet, jos neuvostoliittolaiset olisivatkin vain jatkaneet asemasotaa Suomen vastaisella rintamalla eikä kesän 1944 suurhyökkäystä olisi tullutkaan?
Syksyllä 1944 neuvostolittolaiset olisivat edenneet jo Puolan alueelle ja Romania ja Bulgaria olisivat joutuneet NL:n miehittämiksi kuten oikeastikin tapahtui. Samaan aikaan Suomen joukot olisivat vain jatkaneet puhdetöitänsä.
Keväällä 1945 tilanne olisi ollut jo varmasti omituinen. Mitä jos Suomi olisi yrittänyt diplamatian keinoin päästä rauhaan, mutta NL olisi vaatinut Suomen ehdotonta antautumista. Olisiko Suomi suostunut siihen?
Entä jos NL olisi pysynyt ehdottoman antautumisen kannassaan vielä toukokuun 8:nnen 1945 jälkeenkin, olisiko Suomen ylijohto edelleenkin laskenut Itä-Karjalan valloitusten varaan neuvotteluaseena.
Väitän, että Suomi olisi antautunut toukokuussa 1945 ehdoitta, vaikka NL:n joukot eivät olisi suorittanut minkäänlaisia hyökkäyksiä rintamillamme aikavälillä 9.6.1944 - 8.5.1945.
Syksyllä 1944 neuvostolittolaiset olisivat edenneet jo Puolan alueelle ja Romania ja Bulgaria olisivat joutuneet NL:n miehittämiksi kuten oikeastikin tapahtui. Samaan aikaan Suomen joukot olisivat vain jatkaneet puhdetöitänsä.
Keväällä 1945 tilanne olisi ollut jo varmasti omituinen. Mitä jos Suomi olisi yrittänyt diplamatian keinoin päästä rauhaan, mutta NL olisi vaatinut Suomen ehdotonta antautumista. Olisiko Suomi suostunut siihen?
Entä jos NL olisi pysynyt ehdottoman antautumisen kannassaan vielä toukokuun 8:nnen 1945 jälkeenkin, olisiko Suomen ylijohto edelleenkin laskenut Itä-Karjalan valloitusten varaan neuvotteluaseena.
Väitän, että Suomi olisi antautunut toukokuussa 1945 ehdoitta, vaikka NL:n joukot eivät olisi suorittanut minkäänlaisia hyökkäyksiä rintamillamme aikavälillä 9.6.1944 - 8.5.1945.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taistelutahto oli sen verran kova että ehdoitta-antautuminen ei olisi tullut kysymykseen.Tähän aikaan Stalinin ajatukset askaroivat sydän-Euroopan valtaamisessa,joten Suomi ei olisi kohdannut Puna-Armeijan täysimittaista offensiivia.
Oletetaan, että Suomi olisi alkuvuodesta 1945 ollut valmis palaamaan v.1940 rajoille sekä hyväksymään muut rauhanehdot. NL olisi kylmästi torjunut tämän ja vaatinut ehdotonta antautumista aselevon ehdoksi. Asiaa olisi ollut hyvin vaikeaa pimittää siviiliväestöltä. Suomalaiset olisivat varmasti hermostuneet asiasta ja viimeistään toukokuussa, kun Saksa oli lyöty, niin maassa olisi ollut lähes paniikki, kun Saksasta ei olisi enää saatu vilja-apua. Suomi olisi nääntynyt pian nälkään, eikä Saksan aseavustakaan olisi ollut suurta hyötyä. Suomi olisi joutunut keskittämään joukkoja myös rannikolle ja Norjan vastaiselle rajalle, joten tilanne olisi ollut hyvin vaikea ellei jopa kestämätön.
seuraavan talven leipäviljasta solmiessaan rauhan Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944. Ilman tätä tietoahan meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta edes kyseisenkaltaiseen osapuilleenkaan kunnialliseen rauhaan. Arvauksia.??
Suomi sai Saksalta viljaa kesällä 1944 niin paljon että selviäisi seuraavaan kevääseen ilman suoranaista nälänhätää.
Näin se vaan oli, sanokaa mitä sanotte. Lukekaahan Martti V Terän kirjasta Kesäkuun 1944 kriisi.
Ruotsi lainasi varmuusvarastoistaan tai lupasi näiden varassa lainata viljaa. Sodan jälkeen Ruotsi sai kohtuuttoman paljon Marshall (tai muuta) USAn apua, vaikka ei ollut sotimisesta suoranaisesti kärsinytkään.
Mikään lähde ei luonnollisesti kerro, että USA olisi takauksellaan vaikuttanut Suomen ja NL:n välisen sodan loppumiseen.