Mitä jäljelle jää
jos kaikki tää
katoaa?
Ja on haihtuvaa
toiseksi vaihtuvaa
katoavaa
Vaikka tarinan lopetus
sen ois ainoa opetus
Siltikin
mun sydän lyö
vuoksesi jokainen yö
sua kaivaten
lyöntinsä sen
kuin viimeisen
lyöntinsä jokaisen
koska...
Tahdon,
mä tahdon
mä tahdon vain sut
Tahdon enemmän kuin koskaan olen
ketään tahtonut
Mä tahdon,
mä tahdon
mä tahdon sut
koska olen rakastunut
jos kaikki tää
katoaa?
Ja on haihtuvaa
toiseksi vaihtuvaa
katoavaa
Vaikka tarinan lopetus
sen ois ainoa opetus
Siltikin
mun sydän lyö
vuoksesi jokainen yö
sua kaivaten
lyöntinsä sen
kuin viimeisen
lyöntinsä jokaisen
koska...
Tahdon,
mä tahdon
mä tahdon vain sut
Tahdon enemmän kuin koskaan olen
ketään tahtonut
Mä tahdon,
mä tahdon
mä tahdon sut
koska olen rakastunut
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kuka esittää kyseisen kappaleen? Ja missä tämä mies yöpyi kanssasi?
mutta biisi ei tavallaan liity tähän mieheen,mutta nää sanat kolahti niin,että "omistin" nämä sille ihanalle.:)
Ja yövyimme minun luona...
kyseessä?
Kuulostaa aika tutulta mikähän kaupunki?:D
mä epäilen suuresti,että onko tällä palstalla häntä ja jos olisikin,niin ei välttämättä tahdo mua nähdä enään ikinä.
olen toivoni menettänyt jo.:)
Suomi on pieni maa, toivottavasti löydät mitä etsit.
Liekköhän Kuopio Kyseessä?:D
mutta luulenpa,että tämä mies olisi löytänyt jo minut jos vaan olisi tahtonut.
oikeastaan jos olisi ollut kiinnostusta enenmänkin,olisi kysynyt puhelinnumeroni...:)
Joten ei toivoa.;D
hämeessä tämä paikkakunta.
mistähän päin suomea tytteli on?
tapasin tämän miehen,mutta en viitsi tarkempaa laittaa.:)
Kerro itse tuntomerkkejä?
...maksullinen yöpaikka? ;)
tiedän toisen teistä luultavasti ;)
Työn puolesta vai mistä? :O
Juttelin hänen kanssaan asiasta...tai siis kertoi minulle.
...kyseessä sama henkilö? Itsellä vähän epäilyksiä siitä...:D
Sillä saatan pystyä auttamaan sinua.
...sinä missä tämä oletettavasti tapahtui?
The Business city
...på finska? Eikö kaikki cityt ole enemmän tai vähemmän business? ;)
No eikös se business city ole alkujaan Lahti?
...valitettavasti :)
vai kaipasiko lahdessa jotakin?menin jo tippumaan rattailta?!
Vantaata...eiku anteeks fanttaa. Harjoittelen vasta näitä näppäimien käyttöä, joten sori ku lipsuu vähä...
kunhan tuos utelin vaan.:D
Mikäs susta niin uteliaan tekee?
omet intressit meinas sekottuu mukaan, ei ollu tarkotus, mut tulipa sanottua.
tarkkaan näitä.Miten sä pystyt sitten auttamaan? jollei toinen näistä kaipaavista halua enää nähdäkkään?onko silloin enää tarvetta edes auttajalle?Tosi hienoa silti,et joku toimii "amorina".Pisteet sulle.:)
enkä ketäään parittaisi, enkä apuakaan antaisi jollei toinen lupaa siihen antaisi. Ilmeisen tarkkaan olit kuitenkin lukenut viestit, kommenteista päätellen. Niin kuin jo tiesitkin, ettei sellainen voi toimia "amorina" jolla on omat asiat päin per----ä tai oma lehmä ojassa. Mut ei se mitää tää lähti jo nostaan sitä lehmää ja kovaa, koska heräs taas unestaa. Et kyl ne pojot kuuluu ihan sulle itelles!
mutta sen verran vielä jäi vajaaks nuo tiedot,että sinä siis hait jotakin ihmistä lahdesta?vai asutko itse lahdessa?
Itseasiassa tää juttu alkaa kiinnostaa mua kovasti,hieman tässä taitaa itselläkin olla oma lehmä ojassa,myönnän.;)
no,tsemppiä...:)
ja oman lehmänkin veto ojasta alko...joten en tosiaankaan eti ketään mitään kestään kustaan mistään. sen verra voin vastata et en oo ite sielt--> joskus tullu kyl käytyy
hyvää jatkoa vaan.:) alkoi kuullostamaan vaan niin tutulta,niin oli pakko udella...ehkä sitten minunkin kannattaa unohtaa tämä haikailemani mies,vaikka vaikeata se on tehnyt nämä pari viikkoa.
heippa.hyvää yötä.
syömässä heses.:P
Niin minäkin. Viimeksi, kun mua pyydettiin Hesee, ni mussa ei ollu naista tarpeeksi lähteä. Katos, kun se Hese voi olla paha paikka...;)Iski ihan los panikos! En voinu muuta sanoa, ku et pidä ittes miehenä. Ja vastaus oli et: Samoin! Lupasin pitää itteni miehenä, vaikka se näin naisena on joskus pikkusen haasteellista. Onnistuneesti ainakin omaksuin metsästäjän roolin. Nyt ei auta, kun heittää fanta jäillä niskaan, kyllä se kummasti viilentää. Eihän naisen kuulu metsästää, pitäisi pysyä omassa roolissa ja olla vaikeasti tavoitettava. Se ei ole kylläkään istunut mun kuosiin koskaan. Olen melko suora toiminnassani. Kyse ei ole kuitenkaan epätoivoisuudesta, vaan en jaksa leikkiä mitää kissa-hiirileikkiä. Eikä tälläseen tulisi alettua, jos olisi kaikki ihan okei omassa elämässä, mutta mitä sitä puolustelemaan. Mä ainakin ihastuin. Mutta se siitä, sillä ei se toinen varmaan pitänyt, kuin hetken huvinaan, tuskin tunsi mitään erityistä. Osaan vaan niin p----leen hyvin pienessä päässäni tehdä tulkintoja toisen käytöksestä, etenkin, jos en saa selkeitä vastauksia. Mun oli ihan hyvä olla, toisesta en tiedä ja tuskin saan koskaan tietää. Ainoa, mikä jäi vaivaamaan oli se, että toinen tuntui niin riivatun tutulta...ja kaiken lisäksi luulen toisen huomanneen saman, mutta arvoitukseksi jää, kenties ikuiseksi. Joten solong! Olen hieman hassu kuvitellessani jotakin, tai niin hassu on liian lievä ilmaus, sana hullu kuvastaa ehkä paremmin. Pitää vissiin vetää fantaa lääkkeeksi ja jos se ei auta niin sitte täytyy pistää koko pää vaihtoo, siihen kun ei toimi enää mikään muu, jos sekään. Eiku fantaa nassuun ja menoksi.
kaikkeen.:D pitänee itsekkin heittää jäät niskaan,kun ei sitä mun miestä vaan enää löydy.;) Ja mä olin viimeks sen verran rohkea,et menin miehen kanssa sinne heseen,ihan itse taisin vielä ehdottaa tätä...:P Jos tapaa jonkun ihanan miehen,pakkohan se on jatkoille pyytää,vaikka menisikin nuo roolit hieman sekaisin..oon sit se metsästäjä,kuten sanoit.:D
Juodaan fantaa helpotukseksi ikäviimme.:)
poika,joka kävi lahdessa ap:n osoittamana päivänä?teille oli joku peli?jammailtiin ja tulit mun sekaiseen asuntoon yökylään.
Tuli vaan jotenkin sellain olo,et voisin jopa tietää sinut.:)
Jos arvasin oikein,olis kiva nähdä joskus toistekkin?
Näin se menee... joko on tuottanut etsinnät sulla tulosta? Vai joko säkin luovutit? Mihin ikähaarukkaan osuu tuo sun kaipaamasi henkilö? Ja tiedätkö tarpeeksi, jotta voisit ottaa häneen yhteyttä? Taitaa olla sellasii nuo miehet, et katoavat jälkiä jättämättä yksi, jos toinenkin...:/ tai jälkiä ne jättää, mutta vain naisten sydämiin :) Itse oon alistunut kohtaloon ja jättänyt etsimisen sikseen. Tuntuu ihan mukavalta, kun jaksaa taas keskittyä vähän muuhunkin sen vuoksi. Mutta se paha tässä on ettei se yksi Mies tuolta muistista tahdo kadota, ehkei sen tarkoitus olekkaan kokonaan hävitä sieltä, mutta tekee vaan välillä niin levottoman olon. Eikä sille vahvalle tunteelle, että sekin tunsi jotakin voi mitään. Ehkä olen kuvitellut sittenkin kaiken...
ja alan tyytyä siihen,ettei nähdä tämän miehen kanssa enää.Tosiasiahan on,että tämä mies voi olla vaikka varattu eikä silloin tosiaankaan halua pitää yhteyttä yhden illan juttuunsa tai sitten hän ei ollut niin kiinnostunut minusta,kuin minä hänestä.
Mistä näitä tietää?!
Tämä minun etsimäni mies on 24 v ja se on ainoa tieto,mitä tiedän hänestä. Jotakin harrastuksista ja opiskelusta tiedän toki,mutta nepä ei paljon auta kun nimeä ei tiedä.Asuinpaikkakunnan tiedän myös.
Mites sun etsinnät?
Tuosta, että on varattu on vaikea sanoa ennen, kun toinen sen itse rehellisesti kertoo. Eikä se aina tarkota ettei toisella olisi kiinnostusta, mutta se tekee asioista tosi paljon mutkikkaampia. Toiset tykkää pelata ja pitää niitä "salarakkaita" ja jotkut on suhteensa käännekohdassa ja siksi ottavat kontaktia toisiin, mene ja tiedä. Kesken olevaan välien selvittelyyn on paha mennä, koska silloin joutuu helposti ns. "laastariksi" tai sitten voi asiat toisella selvitä siihen suuntaan, että päättääkin jäädä omansa luo. Tietysti silloin kohtaamisella on ollut, joku tarkotus, kuten toisinkin ratketessaan.
Välillä mä huutelen perään vielä, mutta harvemmin, ei jaksa enää. Aattelen vaan, että kyllä se kohdalle osuu, jos niin on tarkotus. Toisaalta on typerää uskoa niin, koska ei asiat aina etene, jollei joku vähän tönäse niitä. Kai sitä on vähän "tyttö" siinä mielessä, että odottaa siltä miespuoliselta, sitä oikeata yhteydenottoa, vaikka kuinka eletään tasa-arvon aikaa. Täältähän ei muuta saa kuin levottoman ja sekavan pääkopan, sen jokainen huomaa jossain vaiheessa, jos jotain tosissaan etsii. Kyllä ne "löydöt" tapahtuu ihan tuolla oikeassa maailmassa. Haaveilla täällä on helppoa, kun muistaa vain haaveilla ja olla "leikkimielellä" liikkeellä, eikä ota kaikkea niin vakavasti.
Mä tiedän kohteestani etunimen, iän, ammatin, asuinpaikkakunnan, harrastuksen ja paljon muuta. Sukunimen ja muut etunimet sain tietooni myös, mutten onneton muista niitä, kun tuli oltua aika vahvassa kunnossa tavatessamme. Hänelle kerroin paljon itsestäni, mutta luulen, oikeastaan tiedän, että hän oli vielä vahvemmassa kunnossa, joten epäilen hänen muistavan vielä vähemmän, tuskin muistaa edes etunimeäni. Sen verran kuitenkin kerkesimme viettää aikaa yhdessä, että tapahtui kaikenlaista, jonka avulla voisi vinkata toiselle, että ikävöi tai kaipailee tai on ehkäpä ihastuksissaan, muttei se täällä toimi, kuten tuossa aiemmin jo mainitsinkin. Hänellä on mahdollisuus saada minuun yhteys, jos niin haluaa. Sen kaverin puhelimessa on mun numero ja yhteystiedot saa helposti sieltä missä suurin osa ajasta vietettiin yhdessä. Voihan olla ettei hän tiedä sitä, mutta jos jotakin kolahti, niin kyllä selvittelisi. Ehkei kolahtanut tarpeeksi tai olin hetken huvi (ja se sitten siitä), että jaksaisi nähdä vaivaa. Ja voi olla ettei katso asioita samalla tavalla kuin mä, joten toimii eri tavalla tilanteissa, vaikka olisikin jotain tuntenut. Haaveeksi ja muistoksi taitaa jäädä tämä tapaus. Ainakin jää mukava ja miellyttävä muisto. Se saa aika usein hymyn nousemaan kasvoille. Sekin on jo paljon se, kun ei ole oikein viimeaikoina jaksanut hymyilyttää elämäntilanteiden ja tapahtumien vuoksi. Joten ehkä meidän kohtaamisen tarkoitus on juuri tässä, hymyssä. Siinä, että tuntee välillä vielä sellaista, mitä ei uskonut helpolla tuntevansa enää. =)
Onko sulla mitään uutta sillä rintamalla tullut esille? Miten muuten jakselet?