Miksi kiusaamisen vaikutusta

Ihmisen surmaaminen on aina väärin, mutta niin on kiusaaminenkin. Pekka-Eric halutaan leimata pelkäksi hulluksi ja nollata kiusaamisen vaikutus, mikä kertoo todella valitettavaa kieltään kiusaamisen yleisyydestä.

Vastaava ei voisi olettaa esimerkiksi brutaalisti ja monta kertaa raiskatun naisen kostoaessa raiskaajilleen ampumalla heidät. Ihan yhtä väärin olisi silloinkin surmata, mutta raiskauksen vaikutuksia julkisesti vähättelevien lukumäärä olisi oleellisesti pienempi.

Tuomitsisitteko murhaajaksi ryhtyneen raiskauksen uhrin pelkästään mielenvikaiseksi hulluksi, jolla poksahti päässä ihan omia aikojaan???
5319
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

mahtavat olla...

Äänestä
  • Runsaasti niitä täälläkin tuntuu kirjoittelevan. Mutta myös monilla muilla frameilla.

    Äänestä

  • Jos tiedät... kirjoitti:

    Runsaasti niitä täälläkin tuntuu kirjoittelevan. Mutta myös monilla muilla frameilla.

    nyt yleensäkin mistä tahansa asiasta kirjoittavat ensimmäisen älynväläyksen, mikä sattuu päähän pälkähtämään. Todennäköisesti sellaisia ihmisiä, joilta puuttuu alkeellisinkin psykologinen ymmärrys ihmisen psyyken toiminnasta. Tai sitten se rajoittuu vain oman navan ympärillä pyörimiseen, tyyliin 'on minuakin kiusattu, enkä silti ole tappanut', niin kuin se todistaisi tämän yleispäteväksi säännöksi kaikkien ihmisten kohdalla. Siis hän on niin mahtava ihminen, että hänen kokemuksensa tästä asiasta on kaikki, mitään muuta ei ole koko maapallolla olemassakaan.

    Ja sitten osa on niitä kiusaaja-syyllisiä tavalla tai toisella, jotka ovat niin heikkoja, että eivät ikinä selviäisi siitä ajatuksesta, että heidän käytöksensä olisi johtanut monen ihmisen tuhoutumiseen joko suoraan tai epäsuorasti. Joko hyvin nuoren lapsellisen ihmisen ajattelua tai luonnevammaisen aikuisen narsistin tapa käsitellä asioita.

    Ajatellaanpa sitä isää, joka surmasi kunnallispoliitikkovaimonsa pienen lapsen silmien edessä ja esitti oikeudessakin fläppitaululla teorioita, jotka muka oikeuttivat hänet tekemään rikoksensa. Ja silti hänellä riitti kanttia neuvoa toisia ihmisiä heidän parisuhteessaan! Yleensä tuolla tavalla sairas ihminen ei tapa itseään, koska hän uskoo muidenkin ymmärtävän tekonsa oikeutuksen.

    Mutta esim. Pekka-Eric katsoi kärsineensä jo tuomionsa kiusattuna ollessaan, hänen ei tarvinnut jäädä kärsimään enää tämän maan oikeuslaitoksen langettamaa tuomiota, se oli kärsitty jo. Hänen kirjoituksensa todistavat, että hän ei itse ajatellut kiusaajia yksittäisinä ajattelemattomina lapsina tai nuorina, vaan hän puhui poliittisesta teosta. Se laajentaa kiusaamisen taustalla olleen myös aikuisia ihmisiä joko suoraan tai epäsuorasti. Kuuluiko siihen kiusaajien vanhempia, sen tietävät vain asianosaiset sisimmässään. Jollain tavalla siihen kuuluu myös viime vuosien poliittinen ajattelu Suomessa, jolloin yksilö ihminen saa jäädä yhteiskunnan avun ulkopuolelle yksin ongelmineen. Tämän hän sai nähdä toimimattomassa mielenterveyshuollossa, mutta näki asian myös laajemmin poliitiseen päätöksentekoon asti.

    Kiusaamisen kieltäjät ovat kyvyttömiä näkemään näitä asiayhteyksiä tai se kuuluu heidän tapaansa suojella itseään, koska ovat liian heikkoja kantamaan mitään vastuuta tästä tapauksesta tai mistään muustakaan katastrofista, johon kiusaamisen seurauksena päädytään.

    Äänestä

  • ihmisiä, jotka kirjoitti:

    nyt yleensäkin mistä tahansa asiasta kirjoittavat ensimmäisen älynväläyksen, mikä sattuu päähän pälkähtämään. Todennäköisesti sellaisia ihmisiä, joilta puuttuu alkeellisinkin psykologinen ymmärrys ihmisen psyyken toiminnasta. Tai sitten se rajoittuu vain oman navan ympärillä pyörimiseen, tyyliin 'on minuakin kiusattu, enkä silti ole tappanut', niin kuin se todistaisi tämän yleispäteväksi säännöksi kaikkien ihmisten kohdalla. Siis hän on niin mahtava ihminen, että hänen kokemuksensa tästä asiasta on kaikki, mitään muuta ei ole koko maapallolla olemassakaan.

    Ja sitten osa on niitä kiusaaja-syyllisiä tavalla tai toisella, jotka ovat niin heikkoja, että eivät ikinä selviäisi siitä ajatuksesta, että heidän käytöksensä olisi johtanut monen ihmisen tuhoutumiseen joko suoraan tai epäsuorasti. Joko hyvin nuoren lapsellisen ihmisen ajattelua tai luonnevammaisen aikuisen narsistin tapa käsitellä asioita.

    Ajatellaanpa sitä isää, joka surmasi kunnallispoliitikkovaimonsa pienen lapsen silmien edessä ja esitti oikeudessakin fläppitaululla teorioita, jotka muka oikeuttivat hänet tekemään rikoksensa. Ja silti hänellä riitti kanttia neuvoa toisia ihmisiä heidän parisuhteessaan! Yleensä tuolla tavalla sairas ihminen ei tapa itseään, koska hän uskoo muidenkin ymmärtävän tekonsa oikeutuksen.

    Mutta esim. Pekka-Eric katsoi kärsineensä jo tuomionsa kiusattuna ollessaan, hänen ei tarvinnut jäädä kärsimään enää tämän maan oikeuslaitoksen langettamaa tuomiota, se oli kärsitty jo. Hänen kirjoituksensa todistavat, että hän ei itse ajatellut kiusaajia yksittäisinä ajattelemattomina lapsina tai nuorina, vaan hän puhui poliittisesta teosta. Se laajentaa kiusaamisen taustalla olleen myös aikuisia ihmisiä joko suoraan tai epäsuorasti. Kuuluiko siihen kiusaajien vanhempia, sen tietävät vain asianosaiset sisimmässään. Jollain tavalla siihen kuuluu myös viime vuosien poliittinen ajattelu Suomessa, jolloin yksilö ihminen saa jäädä yhteiskunnan avun ulkopuolelle yksin ongelmineen. Tämän hän sai nähdä toimimattomassa mielenterveyshuollossa, mutta näki asian myös laajemmin poliitiseen päätöksentekoon asti.

    Kiusaamisen kieltäjät ovat kyvyttömiä näkemään näitä asiayhteyksiä tai se kuuluu heidän tapaansa suojella itseään, koska ovat liian heikkoja kantamaan mitään vastuuta tästä tapauksesta tai mistään muustakaan katastrofista, johon kiusaamisen seurauksena päädytään.

    ja valitettavasti tuo narsismi tyyppinen käytös on lisääntynyt, ymmärrys ei riitä kuin omakohtaisiin asioihin. Kiusatulla saattaa olla olo kuin Vietnamin sodasta aikoinaan palanneilla ja elää vielä sodan tunnelmissa ja niiden kauheuksien jyllätessä pään sisällä, muiden eläessä ns. normaalia elämää, eivätkä millään pysty samaistumaan toisen kokemuksiin, jos eivät pysty empatiaa tuntemaan, niin pitäisi edes suu pitää supussa, eikä vähätellä.

    Monella sodan kokeneilla pääkopan rauhoittaminen ja arkeen palaaminen vie aikaa, se auttaa jos heillä on perhe joka tukee ja osoittaa ymmärrystä.

    Monet eivät ymmärrä, että kiusattu on vedetty väkivaltaiseen tilanteeseen ja häntä kohtaan on hyökätty ja usein sekä henkinen että fyysinen koskemattomuus on rikottu, jolloin toinen kokee kaikenlaisia asioita, joita toinen ja kiusaajat ei koe, koska he pystyvät elämään normaalia suojattua ja turvallista elämään.

    Tilanne on vähän saman kuin joku moottoripyöräjengi uhkailisi ja käyttäytyisi väkivaltaisesti sinua kohtaan, etkä kuitenkaan pystyisi esittämään todisteita tästä, ja he taas tietävät, että sinä kunnon kansalaisena et ota oikeutta omiin käsiin ja naureskelevat kuinka välinpitämätön yhteiskunta ei näe näiden tilanteiden kerrannaisvaikutuksia, eikä saa heitä kovinkaan helposti vastuuseen. Siis mitä tekisit tässä tilanteessa? olisit kuin ei mitään, elämääsi olisi vain hivenen järkytetty, huutaisit raivoasi asiaankuulumattomille, vai menisitkö tekemään tilit tasan? jotta pääsisit jatkamaan elämääsi. Vaikeita asioita, joita ei sovi vähätellä, sen huomaa sitten jos omalle kohdalle osuu, sitä ennen pitäisi edes ymmärtäväinen olla.

    Äänestä

  • ihmisiä, jotka kirjoitti:

    nyt yleensäkin mistä tahansa asiasta kirjoittavat ensimmäisen älynväläyksen, mikä sattuu päähän pälkähtämään. Todennäköisesti sellaisia ihmisiä, joilta puuttuu alkeellisinkin psykologinen ymmärrys ihmisen psyyken toiminnasta. Tai sitten se rajoittuu vain oman navan ympärillä pyörimiseen, tyyliin 'on minuakin kiusattu, enkä silti ole tappanut', niin kuin se todistaisi tämän yleispäteväksi säännöksi kaikkien ihmisten kohdalla. Siis hän on niin mahtava ihminen, että hänen kokemuksensa tästä asiasta on kaikki, mitään muuta ei ole koko maapallolla olemassakaan.

    Ja sitten osa on niitä kiusaaja-syyllisiä tavalla tai toisella, jotka ovat niin heikkoja, että eivät ikinä selviäisi siitä ajatuksesta, että heidän käytöksensä olisi johtanut monen ihmisen tuhoutumiseen joko suoraan tai epäsuorasti. Joko hyvin nuoren lapsellisen ihmisen ajattelua tai luonnevammaisen aikuisen narsistin tapa käsitellä asioita.

    Ajatellaanpa sitä isää, joka surmasi kunnallispoliitikkovaimonsa pienen lapsen silmien edessä ja esitti oikeudessakin fläppitaululla teorioita, jotka muka oikeuttivat hänet tekemään rikoksensa. Ja silti hänellä riitti kanttia neuvoa toisia ihmisiä heidän parisuhteessaan! Yleensä tuolla tavalla sairas ihminen ei tapa itseään, koska hän uskoo muidenkin ymmärtävän tekonsa oikeutuksen.

    Mutta esim. Pekka-Eric katsoi kärsineensä jo tuomionsa kiusattuna ollessaan, hänen ei tarvinnut jäädä kärsimään enää tämän maan oikeuslaitoksen langettamaa tuomiota, se oli kärsitty jo. Hänen kirjoituksensa todistavat, että hän ei itse ajatellut kiusaajia yksittäisinä ajattelemattomina lapsina tai nuorina, vaan hän puhui poliittisesta teosta. Se laajentaa kiusaamisen taustalla olleen myös aikuisia ihmisiä joko suoraan tai epäsuorasti. Kuuluiko siihen kiusaajien vanhempia, sen tietävät vain asianosaiset sisimmässään. Jollain tavalla siihen kuuluu myös viime vuosien poliittinen ajattelu Suomessa, jolloin yksilö ihminen saa jäädä yhteiskunnan avun ulkopuolelle yksin ongelmineen. Tämän hän sai nähdä toimimattomassa mielenterveyshuollossa, mutta näki asian myös laajemmin poliitiseen päätöksentekoon asti.

    Kiusaamisen kieltäjät ovat kyvyttömiä näkemään näitä asiayhteyksiä tai se kuuluu heidän tapaansa suojella itseään, koska ovat liian heikkoja kantamaan mitään vastuuta tästä tapauksesta tai mistään muustakaan katastrofista, johon kiusaamisen seurauksena päädytään.

    yksin omat ongelmansa ja tilanteensa
    sekä itse hoitaa asiansa ja vaikeutensa.

    koulumaailmaan vietäessä tämä hyvin
    yksilökeskeinen oman onnensa nojassa ja seppänä -ajatusmaailma
    on saanut hyvin pahaa jälkeä aikaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vähätellään???? kirjoitti:

Ihmisen surmaaminen on aina väärin, mutta niin on kiusaaminenkin. Pekka-Eric halutaan leimata pelkäksi hulluksi ja nollata kiusaamisen vaikutus, mikä kertoo todella valitettavaa kieltään kiusaamisen yleisyydestä.

Vastaava ei voisi olettaa esimerkiksi brutaalisti ja monta kertaa raiskatun naisen kostoaessa raiskaajilleen ampumalla heidät. Ihan yhtä väärin olisi silloinkin surmata, mutta raiskauksen vaikutuksia julkisesti vähättelevien lukumäärä olisi oleellisesti pienempi.

Tuomitsisitteko murhaajaksi ryhtyneen raiskauksen uhrin pelkästään mielenvikaiseksi hulluksi, jolla poksahti päässä ihan omia aikojaan???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu