Globalisaatio =

Kaksi x H, kaksi x U ja kaksi x A = HUUHAA !

Globalisaatio hyödyttää lopulta niin harvoja ihmisiä, että siihen on tultava loppu. Kaikki ei ole, eikä todellakaan voi olla kaupan.

200 maapallon rikkainta on niin rikasta, kuin 41% koko maapallon muusta väestöpopulaatiosta. Eiköhän tämä katastrofi, joka vie sivistynyttä maailmaa takaisin 1800 luvun alkuun, ole kohta tiensä päässä. Ehkä maailman laajuinen asuntokuplan räjähdys aloittaa tervehtymisen tältä hullutukselta. Mitä nopeammin, sen parempi!

Kehottaisin aina ensin oikeasti ottamaan selvää termistä "globalisaatio" enen kuin rupeaa sitä kritisoimaan tai kehumaan yli kaiken.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio

Oikein hyvän yleis kuvan aiheesta saa myös kirjasta "maailmankulttuurin synty"...

Globalisaatio on niin moni syinen käsite että sitä en menisi ensi kädestä tuomitsemaan tai kehumaan sen kummemmin. Sillä globalisaation vastustajissakin usein piilee pieni ristiriita. Sillä he kehottavat "kaikkia" ajattelemaan omaa nokkaa pidemmälle. Eikös sekin ole siis kehoitus ylikansalliseen järjestäytymiseen ja "globaaliin" aatteiden maailmaan?
En väitä että itse tuntisin täydellisesti käsitettä globalisaatio täydellisesti, mutta oman käsitykseni mukaan termin laajuus synnyttää monia eri katsonta kantoja.
Niinpä olisi kai parempi puhua että nykyinen "Globaali markkina talous" on vitsaus, enemminkin, kuin käyttää niinkin laajaa termiä kuin Globalisaatio...

ei ole ideologia. Globalisaatio perustuu ensisijaisesti kaupankäynnille ja osittain sen katalysoimana myös kulttuurien vaikuttamiseen toisiinsa, sekä moniin muihin ilmiöihin, minkä vuoksi pena_urkuri jo kehoittikin kirjoitustasi täsmennettäväksi.

Kaupankäyntiä ja kulttuurien sekoittumista on ollut kautta historian, näiden tehostuminen on vain saanut tässä viimeisen alle kahden vuosikymmenen aikana monet käyttämään termiä globalisaatio tästä ikivanhasta asiasta.

Globalisaation taloudellisen puolen (sikäli kuin siitä voi puhua erikseen) taustalla ei myöskään ole mitään valtavaa salaliittoa, vaan se, miksi tällainen kehitys on ollut mahdollista, on se, että tavallisia ihmisiä kiinnostaa ostaa muutakin kuin naapurikylässä tuotettuja hyödykkeitä, jos parempia on saatavilla halvemmalla muualta. Ja koska on olemassa kysyntää, syntyy tarjontaa. Ja kun on mahdollista, kiitos nykytekniikan, tulla kauempaakin tavaroita kauppaamaan, on syntynyt mannertenvälinen kauppa, jossa halvimmat ja parhaimmat tekijät jäävät henkiin ja naapurin jamppa joutuu lopettavan paskan firmansa ja siirtymään muulle alalle, esim. valtavasti kasvavalle palvelualalle.

Tämä kehitys on sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä edullista käytännössä kaikille muille paitsi maanviljelijöille (edellyttäen, että tukijärjestelmiä puretaan) ja muille esiteollisen ajan jäänneammatteja harjoittaville.

muuten jokin muu yhteiskuntajärjestelmä onnistuu tässä paremmin? Ja ei ole aivan kiistatonta, että pitkät kuljetukset olisivat aina luonnolle haitallisimpia, ja ainakaan merkityksellisesti haitallisempia ne eivät ole. Lisäksi monessa asiassa kuljetuskustannukset ovat todella pieni osa koko tuotteen kustannuksia (kustannukset täytyy käsittää tällä kertaa myös ympäristömielessä). Esim. maanviljelys Suomessa kuluttaa energiaa paljon enemmän lämmityskustannuksineen kuin esim. kääntöpiirien välissä harjoitettu maatalous. Siksi kannattaa tuoda niitä tavaroita tänne.

Täytyy myös ottaa huomioon, että ilmaston lämpeneminen on ainoa suuri ympäristöasia viime aikoina, jonka kehitys on edennyt huolestuttavampaan suuntaan. Ja asialle tehdään jotain, ja tietoisuus asiasta on maailmanlaajuista, thanks to globalisation.

Päästöt kaikessa teollisuudessa ovat sekä suhteellisesti että määrällisesti vähentyneet melkeinpä kaikkien haitallisten aineiden kohdalla, kiitos ympäristölainsäädännön, jonka yhtenäistyminen myös by the way on globaali trendi. Kiina ja Intia muuten ottavat nopeasti meidät kiinni ympäristönsuojelun kehityksessä, kun voi suoraan siirtyä hyvään (ja myös tehokkuutensa takia pitkällä aikavälillä edullisempaan) teknologiaan.