Mitä mieltä katolisesta näkökulmasta voi olla tilanteeseen, jossa vapaa ihminen on rakastunut varattuun (tietääkseni avoliitossa elävään) henkilöön. Mun pitää joka tapauksessa tukahduttaa ajatukseni, mutta onko jo ajatus sinänsä syntiä? Mitä voin tehdä tällaisessa tilanteessa? Tuntuu siltä, etten enää pysty hallitsemaan ajatuksiani, vaan uneksin hänestä jatkuvasti....haluaisin hänelle vain parasta. Tuntuu siltäkin, että ihastuminen on jossain määrin molemminpuolista. Minulle kävisi hyvin sekin että olisimme ystäviä (eikä mitään sen aistillisempaa), sillä hän on erittäin fiksu ja mielenkiintoinen ihminen. Itse ihastun erittäin harvoin keneenkään ja tuntuukin nyt erittäin ihanalta, kun on kohdannut hänen kaltaisensa ihmisen (työn puitteissa). Mitä olisi siis tehtävissä ja mikä olisi järkevintä? Mikä olisi oikea katolinen/kristitty ratkaisu asiassa?
Onko syntiä rakastua varattuun?
rakastunut nainen
8959
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
naimisissa, hän ei ole varattu. Tuollainen ihminen, joka elää avoliitossa on kuitenkin moraaliltaan niin arveluttava, että ei kannata pyrkiä mihinkään suhteisiin hänen kanssaan. Sellaisesta saa vain sydän suruja itselleen.
Avoliitto on vahvempi kuin avioliitto, koska sen liiton pitää kasassa aidot tunteet, eikä lakipykälät. Ja koska avioliiton pystyy purkamaan, niin mitä sillä tekee. Miksi pitää vannoa ikuista rakkautta, kun sen pystyy kuitenkin purkamaan? Helpompi on mennä yhteen ilman mitään turhia virallistuksia ja jos juttu ei toimi, niin ei myöskään tarvitse läpikäydä raskaita eroprosesseja. Ja sen takia kenenkään ei tarvitse elää onnettomassa liitossa, ettei viitsi ruveta siihen erorumbaan. Eli jos jotkut pysyvät toistensa seurassa ilman virallisia liittoja ja koska he voisivat halutessaan lähteä helposti kävelemään, mutteivät kumminkaan sitä tee, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että koko homma toimii aidoilla tunteilla ja luottamuksella, eikä lupauksen pakosta.
Millainen on oma moraalisi? Tuomitset ennakkoluuloisesti ihmisiä vain sen takia, että nämä elävät avoliitossa ja tämäkin vain sen takia, että raamattu puhuu avioliiton puolesta. Ja sinun täytyy noudattaa raamatun sanaa siksi, että olisit jumalallesi mieliksi. Ja jumalallehan täytyy olla mieliksi sen takia, ettei joudu kadotukseen. Eli syrjit ihmisiä raamatun sanaa noudattaen jumalan mieliksi omaa etuasi ajatellen. Mitä tämä todellakin kertoo omasta moraalistasi?
Minusta on aivan selvästi syntiä rakastua naimisissa olevaan ihmiseen. Avioliitto on meille katolilaisille sakramentti ja "minkä Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen ei saa erottaa".
Nyt en muista missä kohdassa, mutta joka tapauksessa Raamatussa Jeesus varoittaa meitä ajatuksistamme tyyliin "joka himoitsee toista, on tehnyt jo syntiä hänen kanssaan". Meidän tulee on varovaisia ajatuksiemme kanssa, koska ensimmäinen askel syntiin on ajatus siitä.
Meillä kaikilla on lapsellisia ajatuksia ja haaveita, jotka meidän tulisi kypsyä voittamaan. Jumalan armosta se on mahdollista. Mitä tulee toisen miehen himoitsemiseen, ajattele asiaa kyseisen miehen aviovaimon kannalta. Mitä itse ajattelisit, jos joku toinen himoitsisi sinun miestäsi ja lastesi isää, haavelisi hänestä ja jopa suunnittelisi hänen valloittamistaan?
"Minkä tahdotte muiden tekevän teille, tehkää se myös heille."
kiitos, kauniisti sanottu! olen samaa mieltä. Kokemuksen kautta koettu. Lapsiltani vietiin isä ja minulta puoliso, läheinen naisystäväni.
Minusta suomalaisille on aina opetettu, että mikä on toisen omaa, siihen ei kosketa. Varattuun rakastuminen on minusta arveluttavaa ja väärin. Mutta onko avioliitossa eläminen sitten oikeastaan varattuna olemista? Siitähän puuttuu julkinen sitoutuminen.
Ihmiset viihtyvät toisensa kanssa ja ihastumista tapahtuu erilaisin perustein niin työssä kuin vapaa-ajalla. Mikäli joudutte tekemisiin toistenne kanssa paljon, on luonnollista, että puhe kääntyy joskus myös perheonneen tai voithan joskus kysyä vain toiselta, että oletko onnellinen elämässäsi.
Mikäli toinen henkilö purkaa huoliaan ja pettymyksiään perhe-elämäänsä, voisit ainakin kertoa tunteesi. Rehellisyys maan perii. Huono suhde loppuisi kuitenkin aikanaan ja silloin toinen osapuoli joutuu miettimään, mitä todella elämältään haluaa ja kumppaniltaan. Tämän pohdiskelun jälkeen ovi voi olla sinulle auki.
Suoraselkäinen mies myös sanoisi suoraan oleansa varattu, jos siltä hänestä tuntuu. Mikäli toinen olisi avioliitossa, sinun pitäisi minusta hyväksyä tilanne. Kenenlläkään ei minusta ole oikeutta rikkoa toisen ihmissuhteita ainakaan avioliitossa. Toinen asia on, jos toinen sanoo, että avioliitto on ohi. Onni ei aina kestä. Näin voi käydä myös sinulle, vaikka tuo toinen osapuoli tuntuu nyt ihanalta.
On hienoa, että ihmiset jaksavat elää yhdessä ja rakastaa arjessa selä pysyä yhdessä olipa tilanne mikä hyvänäs. Uskollisia miehiä ja naisia on aivan liian vähän tässä maailmassa tänä päivänä. Kun kulkee toisen rinnalla loppuun asti, huomaa elämän ehtoopuolella, kuinka hienoa ja arvokasta on elämässään saanut aikaan. Parinvaihtajat eivät ehkä koskaan löydä riittävästi onnea, vaan tuntevat ehkä katkerutta sirpaleimaista elämäänsä kohtaan vanhuksena.
Nuoret eivät enää tervettä ihmissuhdeopetusta riittävästi. Arvomaailma on kaikki mulle ja heti ja hetken nautinto sekä luopuminen pienissäkin vaikeuksissa. Lainsäädäntömmekin suosii yksinasumista tai irrallisia suhteita toimeentulon ongelmissa.
Olipas tekstissäni selkeä virhe. Korjasin pois.
Minusta suomalaisille on aina opetettu, että mikä on toisen omaa, siihen ei kosketa. Varattuun rakastuminen on minusta arveluttavaa ja väärin. Mutta onko avoliitossa eläminen sitten oikeastaan varattuna olemista? Siitähän puuttuu julkinen sitoutuminen.
Ihmiset viihtyvät toisensa kanssa ja ihastumista tapahtuu erilaisin perustein niin työssä kuin vapaa-ajalla. Mikäli joudutte tekemisiin toistenne kanssa paljon, on luonnollista, että puhe kääntyy joskus myös perheonneen tai voithan joskus kysyä vain toiselta, että oletko onnellinen elämässäsi.
Mikäli toinen henkilö purkaa huoliaan ja pettymyksiään perhe-elämäänsä, voisit ainakin kertoa tunteesi. Rehellisyys maan perii. Huono suhde loppuisi kuitenkin aikanaan ja silloin toinen osapuoli joutuu miettimään, mitä todella elämältään haluaa ja kumppaniltaan. Tämän pohdiskelun jälkeen ovi voi olla sinulle auki.
Suoraselkäinen mies myös sanoisi suoraan olevansa varattu, jos siltä hänestä tuntuu. Mikäli toinen olisi avioliitossa, sinun pitäisi minusta hyväksyä tilanne. Kenelläkään ei minusta ole oikeutta rikkoa toisen ihmissuhteita ainakaan avioliitossa. Toinen asia on, jos toinen sanoo, että avioliitto on ohi. Onni ei aina kestä. Näin voi käydä myös sinulle, vaikka tuo toinen osapuoli tuntuu nyt ihanalta.
On hienoa, että ihmiset jaksavat elää yhdessä ja rakastaa arjessa sekä pysyä yhdessä olipa tilanne mikä hyvänsä. Uskollisia miehiä ja naisia on aivan liian vähän tässä maailmassa tänä päivänä. Kun kulkee toisen rinnalla loppuun asti, huomaa elämän ehtoopuolella, kuinka hienoa ja arvokasta on elämässään saanut aikaan. Parinvaihtajat eivät ehkä koskaan löydä riittävästi onnea, vaan tuntevat ehkä katkeruutta sirpaleimaista elämäänsä kohtaan vanhuksena.
Nuoret eivät saa enää tervettä ihmissuhdeopetusta riittävästi. Arvomaailma on kaikki mulle ja heti ja hetken nautinto sekä luopuminen pienissäkin vaikeuksissa. Lainsäädäntömmekin suosii yksinasumista tai irrallisia suhteita toimeentulon ongelmissa.
Raamatussa kuolemantuomio kivittämällä tai jotain.
Tosin Johanneksen evankeliumissa Jeesus toimii vastoin säätämäänsä lakia, ja armahtaa fariseuksille pottuillakseen naisen, joka oli tehnyt aviorikoksen. Soittaa siinä sivussa muutenkin kirjanoppineille poskeaan sillä tavoin, että ihmetellä sopii, etteivät kivittäneet molempia siihen paikkaan.
http://ftp.funet.fi/index/bible/fi/1933,38/Joh.8.html