ja ystävät.
Raskaina makaavat marraskuun kalliot ja huokaa koko maa orutaan vajoavana näitten sielujen kohtaloa. Eivät he tienneet minne reppunsa pakkasivat viimeisen kerran.
Kotoa lähdettiin viimeisen kerran, sanottiinko mitä tai ei sanottu, katsottiinko lämpimästi vai kiireisesti sillä ei väliä. Reppu täynnä tulevaisuuden osotuksia ja valmiutta kohdata uusi elämä ja ponnistella kovassa todellisuudessa he lähtivät kukin viimeiselle matkalleen.
Emme koskaan tiedä jos näemme viimeistä kertaa koska tahansa lapsi, äiti isä ja sisko ja veli ja ystävä.
Koska tahansa on viimeinen metri, viimeinen ateria, viimeinen porukka ympärillä, viimeinen paikka.
Kaikki näyttää satunnaiselta ja surrealistiselta, kaoottiselta ja erittäin synkältä.
Meitä riisutaan kaikkia kohti viimeistä matkaa, samoin kuin nyt riisuttiin viimeisen kerran rakkaalta paita. Viimeisen kerran olemme Suomessa jossa tätä ei teille tapahtunut.
Jaamme tämän kaiken kanssanne. Totuus huutaa joka ovesta ja vaatii veroaan korvissa. Totuus on että se viimeinen matka on kaikille tuntematon.
Nyt se meni näin. On todettava. On kohdattava uusi päivä, uusi aamu, tavattava kaikki rakkaan tutut tavarat, ja paikat, sänky ja kuvatkin.
Melkein liikaa kaikki, se sattuu.
Sure, raivoa, vaadi, kerää ihmisiä, vaikka huuda , mutta tule ulos. Mene koululle, kosketa seiniä , hipaise ovea, kurkista luokkaan- SURE. Itke, ja jaa toisten kanssa jos voit.
SINÄ ELÄT! Olet sen velkaa sille tuntemattomalle voimalle että sait syntyä katselemaan tässä nahkapussissa silmienrei'istä maailmaa, katsella toisia, tutustua toisiin, neuvotella ja riidellä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa sanoi eräs toinen poika, nimeltään Matti. Hän sen tietää:)Kuuntele mitä kaunista on luotu. Lumoudu aina kauneudesta!
http://www.youtube.com/watch?v=2uYrmYXsujI&mode=related&search=
Raskaina makaavat marraskuun kalliot ja huokaa koko maa orutaan vajoavana näitten sielujen kohtaloa. Eivät he tienneet minne reppunsa pakkasivat viimeisen kerran.
Kotoa lähdettiin viimeisen kerran, sanottiinko mitä tai ei sanottu, katsottiinko lämpimästi vai kiireisesti sillä ei väliä. Reppu täynnä tulevaisuuden osotuksia ja valmiutta kohdata uusi elämä ja ponnistella kovassa todellisuudessa he lähtivät kukin viimeiselle matkalleen.
Emme koskaan tiedä jos näemme viimeistä kertaa koska tahansa lapsi, äiti isä ja sisko ja veli ja ystävä.
Koska tahansa on viimeinen metri, viimeinen ateria, viimeinen porukka ympärillä, viimeinen paikka.
Kaikki näyttää satunnaiselta ja surrealistiselta, kaoottiselta ja erittäin synkältä.
Meitä riisutaan kaikkia kohti viimeistä matkaa, samoin kuin nyt riisuttiin viimeisen kerran rakkaalta paita. Viimeisen kerran olemme Suomessa jossa tätä ei teille tapahtunut.
Jaamme tämän kaiken kanssanne. Totuus huutaa joka ovesta ja vaatii veroaan korvissa. Totuus on että se viimeinen matka on kaikille tuntematon.
Nyt se meni näin. On todettava. On kohdattava uusi päivä, uusi aamu, tavattava kaikki rakkaan tutut tavarat, ja paikat, sänky ja kuvatkin.
Melkein liikaa kaikki, se sattuu.
Sure, raivoa, vaadi, kerää ihmisiä, vaikka huuda , mutta tule ulos. Mene koululle, kosketa seiniä , hipaise ovea, kurkista luokkaan- SURE. Itke, ja jaa toisten kanssa jos voit.
SINÄ ELÄT! Olet sen velkaa sille tuntemattomalle voimalle että sait syntyä katselemaan tässä nahkapussissa silmienrei'istä maailmaa, katsella toisia, tutustua toisiin, neuvotella ja riidellä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa sanoi eräs toinen poika, nimeltään Matti. Hän sen tietää:)Kuuntele mitä kaunista on luotu. Lumoudu aina kauneudesta!
http://www.youtube.com/watch?v=2uYrmYXsujI&mode=related&search=
Vastaukset 3
Vanhimmat
Raskaina makaavat marraskuun kalliot ja huokaa koko maa ROUTAAN vajoavana näitten sielujen kohtaloa. Eivät he tienneet minne reppunsa pakkasivat viimeisen kerran.
Kotoa lähdettiin viimeisen kerran, sanottiinko mitä tai ei sanottu, katsottiinko lämpimästi vai kiireisesti sillä ei väliä. Reppu täynnä tulevaisuuden ODOTUKSIA ja valmiutta kohdata uusi elämä ja ponnistella kovassa todellisuudessa he lähtivät kukin viimeiselle matkalleen.
Emme koskaan tiedä jos näemme viimeistä kertaa koska tahansa lapsi, äiti isä ja sisko ja veli ja ystävä.
Koska tahansa on viimeinen metri, viimeinen ateria, viimeinen porukka ympärillä, viimeinen paikka.
Kaikki näyttää satunnaiselta ja surrealistiselta, kaoottiselta ja erittäin synkältä.
Meitä riisutaan kaikkia kohti viimeistä matkaa, samoin kuin nyt riisuttiin viimeisen kerran rakkaalta paita. Viimeisen kerran olemme Suomessa jossa tätä ei teille tapahtunut.
Jaamme tämän kaiken kanssanne. Totuus huutaa joka ovesta ja vaatii veroaan korvissa. Totuus on että se viimeinen matka on kaikille tuntematon.
Nyt se meni näin. On todettava. On kohdattava uusi päivä, uusi aamu, tavattava kaikki rakkaan tutut tavarat, ja paikat, sänky ja kuvatkin.
Melkein liikaa kaikki, se sattuu.
Sure, raivoa, vaadi, kerää ihmisiä, vaikka huuda , mutta tule ulos. Mene koululle, kosketa seiniä , hipaise ovea, kurkista luokkaan- SURE. Itke, ja jaa toisten kanssa jos voit.
SINÄ ELÄT! Olet sen velkaa sille tuntemattomalle voimalle että sait syntyä katselemaan tässä nahkapussissa silmienrei'istä maailmaa, katsella toisia, tutustua toisiin, neuvotella ja riidellä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa sanoi eräs toinen poika, nimeltään Matti. Hän sen tietää:)Kuuntele mitä kaunista on luotu. Lumoudu aina kauneudesta!
http://www.youtube.com/watch?v=2uYrmYXsujI&mode=related&search=
kun hän sitä vähiten ansaitsemalla ansaitsisi joku on myös sanonut.Rakkaus on sellaista jota voi vaan olla ja jakaa ilman maksuja.
Kuolema,
päivä päivältä kirkastuva
elämän peili.