Kuukuvia tarkkaan tutkiessa voi varjoista todeta jopa auringon liikkeen kuussaolon aikana.
Silti kuusalkkarit esittävät jatkuvasti aivan lapsenomaisia väitteitä, että kuvassa olisi jotenkin ollut varjot väärin. Mikäli näin olisi, voisi salkkari vallan hyvin itse ottaa esimerkkikuvan, jolla todistaa väitteensä?
Olen tullut siihen tulokseen, että kaikki kuusalkkarit ovat köyhistä perheistä olevia ala-astelaisia, joilla ei ole omaa kameraa, jolla kokeilla asiaa :-)
Sanokoon HEP, jos paikalla on joku lukion fysiikan suorittanut kuusalkkari :-)
Silti kuusalkkarit esittävät jatkuvasti aivan lapsenomaisia väitteitä, että kuvassa olisi jotenkin ollut varjot väärin. Mikäli näin olisi, voisi salkkari vallan hyvin itse ottaa esimerkkikuvan, jolla todistaa väitteensä?
Olen tullut siihen tulokseen, että kaikki kuusalkkarit ovat köyhistä perheistä olevia ala-astelaisia, joilla ei ole omaa kameraa, jolla kokeilla asiaa :-)
Sanokoon HEP, jos paikalla on joku lukion fysiikan suorittanut kuusalkkari :-)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nasan kuukuvat todistaa parhaiten väärennetyksi se että kukaan ei ole pystynyt selittämään miten Kuun pintastruktuuri olisi voinut syntyä sellaiseksi Kuun oloissa kuin se on kuvattuna Nasan Kuukuvissa, hehän (nasa) ei sen tarkemmin asiaa ajatelleet koska Kuussa piti käydä ja ajaa vieläpä autoa.
-Mikä fysikaalinen tekijä muodostaa kiviä Kuussa?( Maassa se tiedetään)
-Kuinka kivet ovat joutuneet pinnalle päälimmäiseksi, (vastaus riippuu miten vastaa ensimmäiseen kysymykseen)
- ja näiden edellisten vastauksien perusteella pitää pystyä päättelemään miksi kivien ilmalennoissa purkautunut potentiaalienergia ei ole jättänyt jälkiä Kuun pintapölyyn, jos joku ei ymmärrä mitä tarkoitan voi tehdä testin ja heitellä nyrkinkokoisia kiviä hietikolla, tähänkin olisi sitten mukavaa saada selitys ; millä nopeudella Nasan pintakivet oletettavasti ovat iskeytyneet Kuun pinnalle ja olisivatko ne edes teoriassa voineet tulla niin hiljaisella etteivät olisi kaivautuneet syvempään???
Mene vaikka kirjastoon ja kerää muutamia kirjoja tähtitieteestä (ja valokuvauksesta). Lue ne. Tule sitten takaisin.
"kukaan ei ole pystynyt selittämään miten Kuun pintastruktuuri olisi voinut syntyä sellaiseksi Kuun oloissa kuin se on kuvattuna Nasan Kuukuvissa"
Hieman aiemmin olleessa keskstelussa tänne lähetettiin linkkejä, joissa kaikki oli selitetty. On sinun ongelmasi, ettet niitä lue.
"jos joku ei ymmärrä mitä tarkoitan voi tehdä testin ja heitellä nyrkinkokoisia kiviä hietikolla"
Et ole ilmeisesti edes itse tätä kokeillut?
Testiasettelusi on jo muutenkin väärä oikeastaan sinun pitäisi nakata sankollinen hiekkaa, jossa on seassa isompiakin kiviä.
Kovin kaukaa eivät isommat kivet ole lennähtäneet:
"North of the Apollo 11 Landing Site
This photograph was taken from a lunar module window and shows a boulder field to the north of the landing site. The boulders were ejected from West Crater, which is about 400 meters east of the landing site. During Apollo 11's lunar landing, Neil Armstrong had to manually fly the lunar module over West Crater and portions of the boulder field to locate a safe landing site. Most of the rocks collected on Apollo 11 are believed to be material that was ejected when West Crater formed about 100 million years ago. (Apollo 11 photograph AS11-37-5467.)"
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_11/images/n_boulders_lg.gif
Oikeastaan ei ole väliä uskotko huijaukseen vai et. Väliä on sillä, että valehtelet mukamas tiedon puuttesta vaikka sinulle on lähetetty runsaasti linkkejä:
http://www.agu.org/pubs/crossref/2007/2007GL029306.shtml
Nasan kraateri vain siinä kuvassa, sanopa mistä ovat peräisin nuo isommat järkäleet montun laidoilla, ovatko ne mielestäsi pudonneesta meteorista tai ovatko peräti osia aiemmein pudonneista meteorieista, siis miten voi jäätä noin isoja ehjiä kappaleita jäljelle niissä energioissa ja nopeuksissa mitä meteorit käyttävät Kuun pintaan iskeytyessä, Maahan on pudonnut useita meteoria ja osa pienemmistä säilyy ehjänä vain samasta syystä kuin avaruuskapselikin.
Isoimmat jätti meteorin jotaka säilyttävt saman nopeuden kuin jokainen Kuuhun iskeytyvä aiheuttaa valtavia räjähdyksiä joista jää jälkeen vain mikroskooppista lasittunutta pölyä, miten selitän nuo järkäleet tuon nasan kusetusmontun laidalla!!!
Nasan kuumatkoihin ja siihen että yksikään laite ei ole koskaan tehnyt pehmeää laskua Kuun pinnalle niin tulee ajatelleksi loogisesti että minkälainen Kuu on oikeasti, ja kuten Japanin tähänastisista tarkimmat Kuuukuvat viestii niin Kuu on paksun homogeenisen pölyn peitossa aivan kuten sen kaiken logiikan mukaan tulee ollakin noin 5 miljardin vuoden kestoisen meteorisade pöllytyksen jäljiltä.
Ei vesi huuhdo, tuuli tuiverra eikä hento painivoima tiivistä, Kuupölypalloa!
Selitän tämän sinulle noin kuudennenkymmenenneseitsemännen kerran:
Keskikokoinen meteori törmää Kuuhun noin muutaman kilometrin sekuntinopeudella. Se menee ihan paskaksi ja syntyy kraateri. Törmäys lennättää Kuun pintamateriaalia eli kiviä ja hiekkaa ja pölyä ylös. Hetken päästä nämä roiskeet putoilevat takaisin kuun pinnalle, huomattavasti pienemmällä nopeudella kuin alkuperäinen meteori. Nämä roiskeet aiheuttavat uusia pienempiä törmäyksiä ja kraatereita. Ne taas lennättävät vähän uutta pintamateriaalia ylös. Hetken päästä nekin putoilevat alas, vielä pienemmällä nopeudella. Jne.
Mieti retard mieti, mistä ihmeestä niitä kiviä on tullut Kuun pinnalle.
Tiedoksesi vielä, että vain se alkuperäinen meteori putoaa yli Kuun pakonopeudella. Kaikki roiskeet putoavat alle pakonopeudella, koska yli pakonopeuden saaneet roiskeet eivät putoa takaisin ollenkaan.
Minkäkokoisen meteorin kuvittelisit saavan aikaan tuon pienen Nasa montun luodinkokoisen, pähkinänkokoisen, appelsiinninkokoisen, jalkapallonkokoisen, rantapallonkokoisen, riittää jo tiedät ettei yksikään saa aikaan tuollaisia roiskeita jos tulisivat Maan pintaan useiden kilometrien sekuntinopeudella, oli sitten kysymyksessä vulkaaninen peruskallio, tai soramaa, oletko muuten pannut merkille sitä seikkaa että nasan Kuukuvissa on hyvin vähän graatereita, eivät ole siis helppoja jäljennettäviä.
Miten lukiossasi selitetään kuva, jonka oikeanreunan varjot menevät vasempaan ja vasemmanpuolen varjot oikeaan. Ja Huom! valonlähde on takana. Etsi kiireesti joku nasa-linkki tueksesi. Tai kipaise kysymään vaikka isältäsi.
http://www.frc.ri.cmu.edu/sunsync/data/experimentImages/Select/18Jul01.myShadow1.jpg
No tuon selittämiseen ei lukiokäyntiä tai nasalinkkejä tarvita sillä se on ihan normaali perspektiivi-ilmiö.
Kuusalkkareille homma kuitenkin pitää vääntää rautalangasta:
http://www.clavius.org/shad15.html
Kuusalkkari olisi voinut ottaa tietysti itsekin kuvan ja katsoa miten varjot menevät, mutta kun he ovat köyhiä ala-astelaisia niin ei ole kameraa :-)
löytänyt isääsi, hän olisi ymmärtänyt. Kaiva se nasan kuva vaan esiin ja ihmettele itsekin miten varjot menevät...herää kyllä epäilys, ymmärrätkö sen kuvan päälle yhtään mitään?? Ethän vaan työhaastattelussa möläytä että jenkit kävi kuussa. Muuten et työllisty ikinä.
No tuo varjohomma on itse asiassa mielenkiintoinen. Se ei riipu ollenkaan pinnan kaltevuudesta tai kiven etäisyydestä kamerasta. Se riippuu vain kiven, kameran ja auringon suhteellisesta asemasta.
1. Ajatellaan asia ensin perspektiivin kannalta, kivien varjot näyttävät menevän horisontissa olevaa katoamispistettä konti.
2. Ajatellaan mitä taphtuu kun kameraa siirretään ylöspäin, silloin kuvassa kiven varjon kärki nousee kiveen nähden.
3 Ajatellaan mitä tapahtuu kun kameraa siisrretään alaspäin, silloin kuvassa kiven varjon kärki laskee kiven kärkeen nähden.
4 Mitä tapahtuu kun auringon keskusta, kamera ja kivi ovat samalla tasolla(kivestä katsottaessa kivi ja aurinko ovat yhtä korkealla horisontista).
Silloin kiven ja sen varjon korkeudet ovat kuvassa samat. Perspektiivi ei kuitenkaan häviä ja sen takia varjo on sillä kiven puolella, jossa katoamispiste oli. Tällöin KUUSALKKARI alkaa itkemään, että varjo sojottaa sivulle.
Mitä sivumpana kivi on kameran kuvatessa poispäin auringosta sitä pidemmältä suoraan sivulle osoittava kiven varjo näyttää.
Äärimmillään ilmiö näkyy panoraamakuvissa.
tähän, puhutaan valoista ja varjoista. Kerro nyt kaikille miten kivenvarjo on samassa kuvassa oikella ja vasemmalla puolella?? Lue seuraava viestiketju hitaasti ja mietiskellen: http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=9798&postdays=0&postorder=asc&start=0
Vaikuttaa varjoihinkin. Varjo on musta kohta kuun pinnassa, joka vääristyy perspektiivin takia. Mitä muuta väität?
Kun kuvataan oman varjon suuntaan selkä aurinkoa kohti:
KUVASSA PERSPEKTIIVIVÄÄRISTYMÄN TAKIA OIKEALLA PUOLELLA OSOITTAVAT KIVEN VARJOT VASEMMALLE JA VASEMMALLA PUOLELLA OIKEALLE.
KAMERAN TASOLLA KUVASSA OVAT VARJOT YHTÄ KORKEAT KUIN ITSE KIVI, VARJO EI KUITENKAAN TODELLISUUDESSA OSOITA SIVULLE VAAN EDELLEEN KATOAMISPISTETTÄ KOHTI! Jos pistät kiven tilalle pitkän tikun ymmärrät asian paremmin. Melkein pyöreän kappaleen varjon suunta on vaikea hahmottaa.
Katso tuo edellinen viestini ja tämä selitys ajatuksen kanssa ja kokeile. NÄIN ON ASIANLAITA.
Tuota tiedelehden ketjua en jaksa kahlata, se on sellaista soopaa täynnä.
Laaja- ja panoraamakuvissa asiaan liittyy seuraava kysymys: Jos otat New Yorkissa (USA on salkkareiden suosikkipaikka) kompassisuunnan itään, pistät kompassin taskuun ja kävelet suoraan valitsemaasi suuntaan. Missä kohtaat seuraavan kerran mantereen?
sixpäkki on niin kipeä, vai niin ne varjot käyttäytyy kuussa. Perspektiivi muka kääntää 90 astetta varjoa? Ei prkl! Kas kun et selitä että aika-avaruus kaareutuu kuussa ja siksi varjot on vinksin vonksin.
Huomaat, että näin on. Kuusalkkari tekee helposti ainakin nämä kolme virhettä kuvaa katsoessaan:
1. Tasaisella maalla kiven varjo osoittaa vieläkin katoamispisteeseen vaikka se on vääristynyt. Kepillä suunta on helpompi arvioida kuin kivellä (Vihje: Varjon suunta ei ole kiven alareunan keskipisteestä varjon yläreunan keskipisteeseen).
2. Montussa kiven varjon "katoamispiste" on lähempänä, ylämäessä kauempana.
3. Avaruus todellakin kaareutuu panoraamakuvissa. Kuva on aina projektio ja projektioissa suorat viivat eivät ole aina suoria. Kokeile sitä New York juttua karttapallolla. (Vihje: panoraamakuva on yleensä lieriöprojektio, tavallinen kuva on jonkunlainen tasoprojektio).
"Perspektiivi muka kääntää 90 astetta varjoa?"
Ei käännä. Sinä vain hörhöilet, etkä ymmärrä mitä perspektiivi edes tarkoittaa, ainakaan Kuussa.
Oletetaan, että aurinko on takanasi etelässä ja edessäsi on tolppa. Mihin suuntaan tolpan varjo menee? Niin, se menee sinusta katsoen eteenpäin, pohjoiseen.
Oikealla sivullasi on myös tolppa. Käännät katseesi sinne päin. Mihin päin sen varjo menee? Niin, se menee sinusta katsoen vasemmalle, pohjoiseen.
Huomaatko hörhö, yksi varjo menee eteenpäin, pohjoiseen, ja toinen varjo vasemmalle, mutta silti myös pohjoiseen. Nämä kaksi varjoa näyttävät olevan ovat paikaltasi katsoen "90 asteen kulmassa" toisiinsa nähden, vaikka ovatkin tasan samansuuntaisia.
Nuo kaksi varjoa saa kuvattua laajakulmaobjektiivilla samaan valokuvaan. Jos kuva on otettu Kuussa, tulee tämän palstan ääliöhörhö ihmettelemään, että miten varjot siinä kuvassa voivat olla erisuuntaisia. Jos sama kuva on otettu Maassa, niin sitten hän ei ihmettele yhtään. Voi saatana.