Katselin tässä huvikseni BMP-1 artikkelia wikipediassa ja huomasin ilokseni sitä jonkun laajentaneen.
Tämä osa kyllä ihmetytti hieman artikkelissa:
"Läntiselle sotilastiedustelulle vaunu tuli tutuksi marraskuun 1967 Punaisen torin paraatissa. Vaunu edusti aivan uudenlaista ajattelutapaa mekanisoidussa sodankäynnissä aiheuttaen jopa hätäännystä länsimaiden puolustustahoilla."
Eivätkö länsimaat todellakaan nähneet tuommoisten ajoneuvojen potentiaalia? melko kummallinen väite minusta...pitääkö se paikkansa?
M113 tuli noin 7 vuotta aikaisemmin käyttöön kuitenkin...
Tämä osa kyllä ihmetytti hieman artikkelissa:
"Läntiselle sotilastiedustelulle vaunu tuli tutuksi marraskuun 1967 Punaisen torin paraatissa. Vaunu edusti aivan uudenlaista ajattelutapaa mekanisoidussa sodankäynnissä aiheuttaen jopa hätäännystä länsimaiden puolustustahoilla."
Eivätkö länsimaat todellakaan nähneet tuommoisten ajoneuvojen potentiaalia? melko kummallinen väite minusta...pitääkö se paikkansa?
M113 tuli noin 7 vuotta aikaisemmin käyttöön kuitenkin...
Vastaukset 2
Vanhimmat
M113 oli panssaroitu miehistönkuljetusvaunu joka konseptina oli keksitty jo toisessa maailmansodassa (Sdkfz250 ja M3 halftrack). Tehtävänä joukkojen kuljetus taistelukentälle suojassa sirpaleilta sekä käsiaseiden tulelta. Aseistus kevyt (omasuojakonekivääri). Venäläisillä tällaisia vaunuja olivat BTR-perhe sekä MT-LBV.
BMP-1 taas oli ensimmäinen rynnäkköpanssarivaunu eli englanniksi infantry fighting vehicle. Vaunu oli paremmin suojattu ja aseistettu kuin pelkkä miehistönkuljetusvaunu. Se kykeni kuljettamaan jalkaväkiryhmän ja taistelemaan myös itse etulinjassa sen jälkeen kun jalkaväki oli noussut kyydistä. Aseistuksena oli 73mm tykki, KK sekä ainakin myöhemmin myös pst-ohjus.
Kyseessä siis erilaiset vaunut ja erilaiset roolit.
Hieman tässä taistelulaatikon historiaa. Idea M113-tyylisestä taistelukenttien taksista syntyi jo marraskuussa 1944. Ensimmäisiä ideoita oli iso T13 Utility Vehicle, johon olisi mahtunut 18-22 miestä. Siinä oli jo myöhemmille vaunuille tyypillinen laatikkomainen runko. Aseistuksena olisi ollut joko .50 kaliiperinen konekivääri tai 20mm pikatykki. Tämä laitos ei kuitenkaan kelvannut, koska siinä oli liian vähän tilaa. T13 terminoitiin maaliskuun lopulla 1945.
Seuraava idea oli massiivinen T16 miehistönkuljetusvaunu. Tämä uusi vaunu rakentui T70 GMC:n pohjalle. Siinä oli kolmen hengen miehistön lisäksi tilaa 24:lle jalkaväkimiehelle. Aseistuksena oli .50 kaliiperinen kk katolla ja .30 kaliiperinen kk rungossa. Sodan loppuessa vaunu standardisoitiin ja nimeksi tuli M44 APC. Armeija ei kuitenkaan ollut tähän tyytyväinen, vaan he vaativat 27 miehen kuljetuskapasiteettia. Tämän hirvityksen jälkeen päästiin useiden välivaiheiden kautta kuitenkin vaunuun T18, josta vähitellen kasvoi lopullinen T113 (M113).