Vieraile sivuillani: http://www.uusijerusalemi.tk
Ennen kuin alamme tarkastella ihmisen tiloja ruumiin kuoleman jäkeen, tuotakoon julki muutamia totuuksia siitä, mihin sielun kuolemattomuus perustuu. Ensinnäkin mikään ei voi syntyä tyhjästä, ja alussa oli tyhjyys luonnonmaailmaa vastaavalla paikalla. Jumala loi koko maailmankaikkeuden omasta Jumaluudestaan henkisestä tilasta käsin. Herran Jumaluus sai materian muodot epäjatkuvien asteiden välityksellä. Näin koko maailmankaikkeudesta tuli Jumalan kuva. Koska Jumala on ikuinen ja ääretön on Hänen syntymänsä myös ääretön, sillä henkisessä tilassa ei ole aikaa. Niin muodoin on ihminen Jumalan luomana osa tätä Jumalan ikuisuutta ja yhdistyneenä rakkauden ja uskon (totuuden ymmärrys) sitein Jumalaan. Tästä seuraa, että ihminen osana Jumalan ikuisuutta ei voi kuolla, vaan omistaa kuolemattoman sielun. Tarkennuksena mainittakoon, että uudestisyntymätön ihminen ei ole Jumalaan yhteydessä rakkauden hyvyyden ja uskon totuuden suhteen siten, että hän ottaisi vastaan Jumalallisen hyvyyden ja totuuden Jumalallisina . Uudestisyntymättömän luonnolliselle tasolle kuitenkin virtaa Jumalallista hyvyyttä ja totuutta, mutta uudestisyntymätön muuttaa ne pahuudeksi ja vääryydeksi. Eläimet saavat osakseen myös Jumaluuden yleisen virtauksen, mutta koska eläimiltä puuttuu korkeimmat asteet spirituaalinen ja coelestiaalinen aste, tästä johtuen ne eivät voi ajatella mitään ymmärryksellä ja siten ne eivät voi kehittyä henkisesti tästä seuraa, että eläimillä ei ole kuolematonta sielua.
Ihmisen fyysisen ruumin kuoleminen ei tarkoita varsinaisen ihmisen kuolemista, vaan elämän jatkumista toisessa ulottuvuudessa - henkisessätilassa. Hengellä on sisäinen yhteys keuhkojen ja sydämmen toimintaan, näiden lakattua toimimasta henki siis siirtyy henkimaailmaan. Herra itse (herättää) eli johtaa ihmisen henkimaailmaan, kun ihmisen fyysinen sydän on lakannut toimimasta.
Jumalan sanassa edelläkuvattua tapahtumaa kusutaan ylösnousemukseksi. Herätyksen jälkeen ihminen on ulkoiselta muodoltaan saman kaltainen kuin hän oli luonnonmaailmassa. Henki-ihmisellä on myös samanlaiset aistit kuin hänellä oli luonnonmaailmassa paitsi, että ne ovat henki-ihmisellä paljon tarkemmat. Henki-ihmisellä on myös sisäinen muisti, joka on paljon tarkempi kuin luonnonmaailmassa. Sisäiseen muistiin on tallentunut kaikki maanpäällä koetut tapahtumat, teot, ajatukset ja tuntemukset. Tätä sisäistä muistia kutsutaan Jumalan Sanassa elämänkirjaksi.
Ihminen käy yleisesti kolmen tilan läpi fyysisen kuoleman jälkeen, ennen kuin hän siirtyy taivaaseen tai helvettiin. Ensimmäin tila on ulkoisen mielen tila, toinen sisäisen mielen tila ja kolmas opetuksen tila, missä henki-ihmistä opetetaan taivasta varten. Poikkeuksena edellisestä ovat sellaiset henki-ihmiset, jotka joko pääsevät miltei suoraan taivaaseen tai helvettiin. Ne, jotka pääsevät suoraan taivaaseen ovat jo maanpäällisen vaelluksensa aikana uudestisyntyneet niin korkealle asteelle, että tulevat otetuksi hyvin lyhyen oleskelun jälkeen taivaaseen. Ne, jotka ovat sisäisesti pahoja näytellen ulkoisesti hyvää, ovat niin muodoin lisänneet petoksella pahuuttaan, siksipä heidät heitetään suoraan helvettiin (ikään kuin heitetään, tosiasiassa he heittäytyvät itse sinne pahojen himojensa vetäminä). Jumalan Sanassa kuvataan tämän kaltaisissa pahuuksissa olevia ihmisiä seuraavasti: "T e o l e t t e v a l k e i k s i k a l k i t t u j e n h a u t o j e n k a l t a i s i a: u l k o a n e k y l l ä
n ä y t t ä v ä t k a u n i i l t a, m u t t a o v a t s i s ä l t ä t ä y n n ä k u o l l e i d e n l u i t a j a k a i k k e a s a a s t a a !" (Matt. 23: 27).
Ensimmäinen mielen tila: Tämä tila on siis ulkoisen mielen tila, joka on samanlainen kuin hänen tilansa oli luonnonmaailmassa. Hänen kasvonsa, puheensa ja mielenlaatunsa ovat siis samankaltaiset kuin olivat luonnonmaailmassa. Tämä tila kestää muutamista päivistä kuukausiin riippuen ihmisen mielen laadusta
Toinen mielen tila: Ensimmäisen mielen tilan jäkeen ihminen vähitellen ohjataan toiseen mielen tilaansa. Tässä tilassa ihmisen ulkoinen mieli saatetaan vastaamaan hänen sisäisen mielensä tilaa, sillä henkisessä maailmassa tulee ulkoisen sisäisen mielen tilan vastata ulkoisen mielentilaa, ulkokultaisuus ei siis ole mahdollista kuten luonnon maailmassa. Oikeamielisiä ovat ne, joiden ulkoiset tilat vastasivat hänen sisäisiä tilojaan jo luonnonmaailmassa he ovat niitä, jotka rakastivat Jumalan Sanaa ja elivät Jumalallisten lakien mukaisesti niin sisäisessä mielensä kuin myös ulkoisesti. Toisessa mielen tilassa ihmisen ulkoinen tila saatetaan ikään kuin uneen, näin hänen mielen tilansa on sellainen kuin se oli luonnonmaailmassa sisäisesti (sisäinen mielen tila), joka paljastaa sen mitä ihminen oli todellisuudessa ajatellut ja tahtonut. Toisessa tilassa paljastuu siis ihmisen todellinen luonne jolloin ne, jotka elivät luonnonmaailmassa sisäisessä hyvyydessä ja totuudessa, ovat vieläkin ymmärtäväisempiä toisin sanoen heidän älykkyydensä kasvaa tavattomasti, sillä luonnollinen ruumis ei muodosta enää estettä tälle älykkyyden esiin tulolle. Toisin on sisäiseti pahojen kohdalla, sillä nyt heidän pahuuden ja valheen himonsa paljastuvat, jotka johtavat kaikenlaisiin mielettömyyksiin ja koska heidän ulkoiset tilansa ovat vaivutettu unenkaltaiseen tilaan he eivät voi teeskennellä eivätkä he voi käyttää ulkoista mieltään hyväksi, vaan heidän sisäinen mielensä, joka on pelkästään valhetta ja pahuuta johtaa heidät henkiseen tyhmyyteen. Toinen tila toimii siten hyvien ja pahojen henki-ihmisten eroitustiloina, jolloin hyvät henki-ihmiset alkavat kääntyä poispäin pahojen henki-ihmisten mielettömyyksistä ja pahat henki-ihmiset alkavat kulkea himojensa vetäminä, kukin omaa helvettiyhteiskuntaansa kohti.
Henkien kolmas tila henkimaailmassa on opetuksen tila, mutta yksistään hyviä henki-ihmisiä varten. Pahoja ei enää voi opettaa kuoleman jälkeen hyvyyksissä ja totuuksissa, sillä he eivät ole ottaneet tätä opetusta vastaan maailmassa eikä näin ollen heihin ole juurtunut yhtään totuutta ja hyvyyttä ja koska heiltä puuttuu luonnollisessa ruumiissa olevan mielen toimivuus he eivät voi ottaa vastaan hyvyyden ja pahuuden ja toisaalta totuuden ja valheen välistä kamppailua. Tämä kamppailu, joka on uudestisyntymistä voitetaan Jumalan avulla ja uudestisyntyminen mahdollistaa myös Jumalallisten totuuksien ja hyvyyksien opetuksen vastaan ottamisen, mutta kuten sanottu uudestisyntymiseen tulee käydä jo luonnonmaailmassa. Pahat joutuvatkin toisen tilansa jälkeen pahuuttaan vastaavaan helvettiin, koska heissä on toisessa tilassa pahuudet yhdistyneet sitä vastaaviin vääryyksiin.
Tiivistettynä voidaan siis sanoa, että yleisesti ihmisen henki käy kolmen tilan läpi henkimaailmassa: Henkien ensimmäinen tila on ulkoisen mielen tila. Tämä siirtyminen ulkoisesta kohti sisempää perustuu Jumalalliseen järjestykseen.
Ennen kuin alamme tarkastella ihmisen tiloja ruumiin kuoleman jäkeen, tuotakoon julki muutamia totuuksia siitä, mihin sielun kuolemattomuus perustuu. Ensinnäkin mikään ei voi syntyä tyhjästä, ja alussa oli tyhjyys luonnonmaailmaa vastaavalla paikalla. Jumala loi koko maailmankaikkeuden omasta Jumaluudestaan henkisestä tilasta käsin. Herran Jumaluus sai materian muodot epäjatkuvien asteiden välityksellä. Näin koko maailmankaikkeudesta tuli Jumalan kuva. Koska Jumala on ikuinen ja ääretön on Hänen syntymänsä myös ääretön, sillä henkisessä tilassa ei ole aikaa. Niin muodoin on ihminen Jumalan luomana osa tätä Jumalan ikuisuutta ja yhdistyneenä rakkauden ja uskon (totuuden ymmärrys) sitein Jumalaan. Tästä seuraa, että ihminen osana Jumalan ikuisuutta ei voi kuolla, vaan omistaa kuolemattoman sielun. Tarkennuksena mainittakoon, että uudestisyntymätön ihminen ei ole Jumalaan yhteydessä rakkauden hyvyyden ja uskon totuuden suhteen siten, että hän ottaisi vastaan Jumalallisen hyvyyden ja totuuden Jumalallisina . Uudestisyntymättömän luonnolliselle tasolle kuitenkin virtaa Jumalallista hyvyyttä ja totuutta, mutta uudestisyntymätön muuttaa ne pahuudeksi ja vääryydeksi. Eläimet saavat osakseen myös Jumaluuden yleisen virtauksen, mutta koska eläimiltä puuttuu korkeimmat asteet spirituaalinen ja coelestiaalinen aste, tästä johtuen ne eivät voi ajatella mitään ymmärryksellä ja siten ne eivät voi kehittyä henkisesti tästä seuraa, että eläimillä ei ole kuolematonta sielua.
Ihmisen fyysisen ruumin kuoleminen ei tarkoita varsinaisen ihmisen kuolemista, vaan elämän jatkumista toisessa ulottuvuudessa - henkisessätilassa. Hengellä on sisäinen yhteys keuhkojen ja sydämmen toimintaan, näiden lakattua toimimasta henki siis siirtyy henkimaailmaan. Herra itse (herättää) eli johtaa ihmisen henkimaailmaan, kun ihmisen fyysinen sydän on lakannut toimimasta.
Jumalan sanassa edelläkuvattua tapahtumaa kusutaan ylösnousemukseksi. Herätyksen jälkeen ihminen on ulkoiselta muodoltaan saman kaltainen kuin hän oli luonnonmaailmassa. Henki-ihmisellä on myös samanlaiset aistit kuin hänellä oli luonnonmaailmassa paitsi, että ne ovat henki-ihmisellä paljon tarkemmat. Henki-ihmisellä on myös sisäinen muisti, joka on paljon tarkempi kuin luonnonmaailmassa. Sisäiseen muistiin on tallentunut kaikki maanpäällä koetut tapahtumat, teot, ajatukset ja tuntemukset. Tätä sisäistä muistia kutsutaan Jumalan Sanassa elämänkirjaksi.
Ihminen käy yleisesti kolmen tilan läpi fyysisen kuoleman jälkeen, ennen kuin hän siirtyy taivaaseen tai helvettiin. Ensimmäin tila on ulkoisen mielen tila, toinen sisäisen mielen tila ja kolmas opetuksen tila, missä henki-ihmistä opetetaan taivasta varten. Poikkeuksena edellisestä ovat sellaiset henki-ihmiset, jotka joko pääsevät miltei suoraan taivaaseen tai helvettiin. Ne, jotka pääsevät suoraan taivaaseen ovat jo maanpäällisen vaelluksensa aikana uudestisyntyneet niin korkealle asteelle, että tulevat otetuksi hyvin lyhyen oleskelun jälkeen taivaaseen. Ne, jotka ovat sisäisesti pahoja näytellen ulkoisesti hyvää, ovat niin muodoin lisänneet petoksella pahuuttaan, siksipä heidät heitetään suoraan helvettiin (ikään kuin heitetään, tosiasiassa he heittäytyvät itse sinne pahojen himojensa vetäminä). Jumalan Sanassa kuvataan tämän kaltaisissa pahuuksissa olevia ihmisiä seuraavasti: "T e o l e t t e v a l k e i k s i k a l k i t t u j e n h a u t o j e n k a l t a i s i a: u l k o a n e k y l l ä
n ä y t t ä v ä t k a u n i i l t a, m u t t a o v a t s i s ä l t ä t ä y n n ä k u o l l e i d e n l u i t a j a k a i k k e a s a a s t a a !" (Matt. 23: 27).
Ensimmäinen mielen tila: Tämä tila on siis ulkoisen mielen tila, joka on samanlainen kuin hänen tilansa oli luonnonmaailmassa. Hänen kasvonsa, puheensa ja mielenlaatunsa ovat siis samankaltaiset kuin olivat luonnonmaailmassa. Tämä tila kestää muutamista päivistä kuukausiin riippuen ihmisen mielen laadusta
Toinen mielen tila: Ensimmäisen mielen tilan jäkeen ihminen vähitellen ohjataan toiseen mielen tilaansa. Tässä tilassa ihmisen ulkoinen mieli saatetaan vastaamaan hänen sisäisen mielensä tilaa, sillä henkisessä maailmassa tulee ulkoisen sisäisen mielen tilan vastata ulkoisen mielentilaa, ulkokultaisuus ei siis ole mahdollista kuten luonnon maailmassa. Oikeamielisiä ovat ne, joiden ulkoiset tilat vastasivat hänen sisäisiä tilojaan jo luonnonmaailmassa he ovat niitä, jotka rakastivat Jumalan Sanaa ja elivät Jumalallisten lakien mukaisesti niin sisäisessä mielensä kuin myös ulkoisesti. Toisessa mielen tilassa ihmisen ulkoinen tila saatetaan ikään kuin uneen, näin hänen mielen tilansa on sellainen kuin se oli luonnonmaailmassa sisäisesti (sisäinen mielen tila), joka paljastaa sen mitä ihminen oli todellisuudessa ajatellut ja tahtonut. Toisessa tilassa paljastuu siis ihmisen todellinen luonne jolloin ne, jotka elivät luonnonmaailmassa sisäisessä hyvyydessä ja totuudessa, ovat vieläkin ymmärtäväisempiä toisin sanoen heidän älykkyydensä kasvaa tavattomasti, sillä luonnollinen ruumis ei muodosta enää estettä tälle älykkyyden esiin tulolle. Toisin on sisäiseti pahojen kohdalla, sillä nyt heidän pahuuden ja valheen himonsa paljastuvat, jotka johtavat kaikenlaisiin mielettömyyksiin ja koska heidän ulkoiset tilansa ovat vaivutettu unenkaltaiseen tilaan he eivät voi teeskennellä eivätkä he voi käyttää ulkoista mieltään hyväksi, vaan heidän sisäinen mielensä, joka on pelkästään valhetta ja pahuuta johtaa heidät henkiseen tyhmyyteen. Toinen tila toimii siten hyvien ja pahojen henki-ihmisten eroitustiloina, jolloin hyvät henki-ihmiset alkavat kääntyä poispäin pahojen henki-ihmisten mielettömyyksistä ja pahat henki-ihmiset alkavat kulkea himojensa vetäminä, kukin omaa helvettiyhteiskuntaansa kohti.
Henkien kolmas tila henkimaailmassa on opetuksen tila, mutta yksistään hyviä henki-ihmisiä varten. Pahoja ei enää voi opettaa kuoleman jälkeen hyvyyksissä ja totuuksissa, sillä he eivät ole ottaneet tätä opetusta vastaan maailmassa eikä näin ollen heihin ole juurtunut yhtään totuutta ja hyvyyttä ja koska heiltä puuttuu luonnollisessa ruumiissa olevan mielen toimivuus he eivät voi ottaa vastaan hyvyyden ja pahuuden ja toisaalta totuuden ja valheen välistä kamppailua. Tämä kamppailu, joka on uudestisyntymistä voitetaan Jumalan avulla ja uudestisyntyminen mahdollistaa myös Jumalallisten totuuksien ja hyvyyksien opetuksen vastaan ottamisen, mutta kuten sanottu uudestisyntymiseen tulee käydä jo luonnonmaailmassa. Pahat joutuvatkin toisen tilansa jälkeen pahuuttaan vastaavaan helvettiin, koska heissä on toisessa tilassa pahuudet yhdistyneet sitä vastaaviin vääryyksiin.
Tiivistettynä voidaan siis sanoa, että yleisesti ihmisen henki käy kolmen tilan läpi henkimaailmassa: Henkien ensimmäinen tila on ulkoisen mielen tila. Tämä siirtyminen ulkoisesta kohti sisempää perustuu Jumalalliseen järjestykseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näistä:
http://www.koulukanava.fi/fysiikka/alkuaineet/ihminen/ihminen.htm
Ei siinä ollut hyvää eikä pahaa, nanokoneet jauhaa alkuaineita olioiksi. Ja oliot jauhavat mitä jauhavat, aikansa kuluksi, että muiden matkustajien suureksi ratoksi.
Tietosi on hyvin erikoista ja sisältää varmasti totuutta. Mistä olet tietosi saanut. Muista kuitenkin, että armosta me olemme pelastuneet, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Hän ainoastaan saa sisäisen vapauden ja hyvän kasvun meissä aikaan. Olen kokenut sen ja tiedän mistä puhun.
tuonpuoleisesta, että sitä ei ole. Kanssamatkustajien ratoksi juttuja kerrotaan. Avaruus on tyly paikka olla. Sisäinen vapaus on elämän kokijan silmässä, ainoastaan siinä. Kokemuksista ei voine kertoa kuin jakamalla itse kokemus.
Perustuu Jumalalta Emanuel Swedenborgin kautta ilmoitettuun Jumalan Sanan tulkintaan (Taivaallinen Oppi). Sanottakoon myös, että minun itse ei tarvitse uskoa Swedenborgin kautta tulleeseen ilmoitukseen, vaan omat kokemukseni ovat vahvistaneet ilmoituksen todeksi. Perustuu täysin Raamattuun, sen sisäiseen merkitykseen tämän teologian ohjenuorana on Herran Jeesuksen Kristuksen Jumaluus ja Kymmenen Käskyä.
Jumala tietenkin uudestisynnyttää ihmisen ja antaa vapauden helvetistä, mutta ihmisellä on tahdon vapaus valita, joka uudestisyntyminen tai elämä, joka johtaa helvettiin.
Eikö kuitenkin ole niin, että jokaiselle ihmisellä on tietosuus ja ymmärrys hyvästä ja pahasta.Jokainen "normaali" ja inhimillinen ihminen haluaa tehdä hyvää ja toimia sen mukaan.
Ei ne joiden persoonallisuus on "kasvanut" väärään, kenties kasvatuksen tai elämän kokemusten kautta.He tuntevat katkeruutta, vihaa, raakuutta ja pelkoa eli uhmaa.
Monesti tuollaisen persoonan omannut ihminen tullessaan uskoon, heittäytyy toiseen äärilaitaan; tekemään jatkuvasti hyvää. Mutta heillä on edelleen tuo persoonan häiriö, joka pakottaa heidät toimimaan suhteettomasti jopa hyvässäkin. Tuo suhteeton julmuus ja raakuus muuttuu suhteettomaksi rakkaudeksi ja hyviksi teoiksi. Heistä tulee helposti kaiken muun kuin Jumalan sanaan noudattavan ajattelutavan tuomitsijoita ja "yli-ihmisiä". Jos minäkin olen voittanut sen pahan , voitat sinäkin, ja tämän minun Jumalani avulla. Kaikki, jotka vähänkin epäilevät tuota "sanaa" ovat matkalla kadotukseen.
Sitten on ihmisiä, jotka niin sanotusti, "peloitellaan" uskoon. "Tee parannus, ota vastaan pelastus tai joudut kadotukseen"
He käyvät sisällään kokoajan kamppailua siitä onko uskoni aito ja oikea. Onko tämä tunne Jumalasta vai sielunvihollisesta. Heillä ei ole itsenäistä "ajattelukykyä" vaan he toimivat kuten oppi-isät ja näiden edustama uskonto käskee.
Varmuuden vuoksi he haluavat uskoa. He pakottavat itsensä uskomaan. Heidän vain on uskottava.
Sitten mennään siihen, että on ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä ns. normaaleja ja tasapainoisia.
He eivät tarvitse eivätkä koe "yliluonnolista" herätystä. Heille on vain sisään rakennettu moraali ja tietoisuus mikä on oikein ja väärin.
He ovat inhimillisiä ja haluavat toteuttaa hyvää.
Nämä ihmiset eivät aina edes tarvitse "Jumalaa", heillä on itsessään Jumala joka kertoo mikä on oikein ja väärin.
Sitten on ihmisiä, jotka ovat tietoisesti ja omasta tahdostaan halunneet etsiä totuutta ja tarkoitusta elämään. Jotkut ovat löytäneet tarkoituksen kristinuskosta, idän uskonnoista,filosofiasta tai mistä tahansa elämän opista.
Heillä tuo totuus ja usko ovat kenties juuri vahvin ja oikein.
Itse olen ajatellut, että nuo uskonnot/uskomistavat ovat se polku, jonka jokainen käy läpi, joko tässä elämässä tai monissa elämissä tai jossain muualla.
Ihminen kasvaa koko ajan ja kun tuo polku on käyty läpi on palkkiona iänkaikkinen lepo ja ehkä sielun kuolemattomuus ns. nirvana tila.
Emme voi hoputtaa suunnitelmaa, jonka Jumala kaiken Luoja on tehnyt meistä jokaiselle.
Kaikki nuo tasot on käytävä läpi. Vasta sen jälkeen tulee ymmärrys ja sielu eli ihmisen mieli saavuttaa täydellisyyden eli kaiken kattavan ymmärryksen, suvaitsevaisuuden, pitkämielisyyden, sopusoinnun, riidattomuuden, rauhan, tasapainon ja rakkauden.
Tuo on käsittämätön polku, mutta Jumalalle se on mahdollinen. Uskon , että Jumala on luonut tuon pelastussuunnitelmansa niin, ettei kukaan joutuisi kadoksiin eli kadotukseen.
Sillä kaikkien sielujen lopullinen tila on rauha.
Riittääkö siihen yksi elämä, monta elämää vai jatkuuko tuo kierto ikuisesti .
Se on kaiketi meidän itsemme päätettävissä eli se missä vaiheessa haluamme ja olemme valmiita kantamaan tuota täydellisyyden eli kaiken kattavan rakkauden kuvaa.
Ja tämä kaikki, mitä tässä ajattelin ja toin esille ei suinkaan poista sitä, että raamattu olisi väärässä. Ei raamattu on mielestäni täysin oikeassa ja se on erittäin hyvä "kirja" etsiä oppia oikeanlaisesta elämäntavasta.
Uskon vain, että kun ymmärrystä karttuu, karttuu samalla kykyä lukea ja tulkita raamatun sanomaa niin, että sieltä löytyy pelastus mahdollisimman monelle. Ei yhtä ainoaa tapaa pelastua.
Jumalan siunausta kaikille, millaisen Jumalanne sitten koettekaan tai näette ;)))))
Mieli, eli sielu on pelkkää aivokemiaa pääkopan sisällä, ei ole mitään henkistä. Materiaalisen käsityksen 'sielusta' voit saada miettimällä sitä kun syöt masennuslääkkeitä, jolloin mieliala kohenee.
Miksi jumaliin uskotaan? Miksi juuri se jumala? Onko jumalat pakotie todellisuudesta?
Se mihin uskot, on vain ympäristön muokkaamaa. Äiti ja isäni ovat ateisteja, minäkin olen ateisti. Naapurin pariskunta ovat uskovaisia, heidän pikku Liisakin on uskovainen. Onko muuta syytä uskoa, kuin se, että vanhemmat, tai jokin muu korkea auktoriteetti uskoo ko. asiaan myös?
En leimaa ketään tällä tekstillä, haluan vain vastauksia ja erilaisia käsityksiä :/
Ihmisen sielu ei voi olla aivojenkemiaa. Ihminen pystyy elämään vain Jumaluudesta tulevan viratuksen avulla - virtaus, joka tulee sieluun synnyttää aivotoiminnan rationaalisessa asteessa. Ihmisensielu on epäjatkuvissa asteissa suhteessa ihmisen luonolliseen mieleen. Jumalan olemassa olo ja sitä kautta sielun kuolemattomuus on perusteltu kirjoitukseni alussa "Ihmisen tilat fyysisen ruumiin kuoleman jälkeen". Ihmisen kuolemattomuus ja ymmärryksen laaja-alaisuus jne. perustuu juuri siihen, että ihmisellä on ns. sielun korkeammat asteet spirituaalinen ja caelestiaalinen aste. Eläimillä tämä korkeiampi aste puuttuu ja eron huomaa jokainen.
Todellinen Jumalallisten lainalaisuuksien seuraaminen ei ole pelkästään uskon asia, vaan perustuu siihen, että Jumaluus avaa ihmisen ymmärryksen näkemään asiat taivaan valossa. Tähän liittyy myös intuitiivinen havaitokyky.
Ihmiset omaksuvat kylläkin vanhemmiltaan pelkän uskon varassa olevia vakaumuksia, mutta minä en pidä niitä todellisina yhteytenä Jumaluuteen. Siis usko yksin vanhurskauttaa ei riitä.