Enervent

Ulkolämpö -5.5
Jäteilma katolle 4.6
Jälkilämmityspatterin vesikierto meno 28, paluu 13
Ensimmäinen tuloilmakanava 11,2

Ilmavirta pienennetty noin 35l/s, jottei jäätymissuoja katkaise ( 10 asteessa) koko konetta.

Kaikki suodattimet vaihdettu ja jälkilämmityskenno imuroitu.

Saa nähdä kuinka toimii kun TALVI tulee.

P.S Ja tämä ei valitettavasti ole provo

arvot! kirjoitti:

Ulkolämpö -5.5
Jäteilma katolle 4.6
Jälkilämmityspatterin vesikierto meno 28, paluu 13
Ensimmäinen tuloilmakanava 11,2

Ilmavirta pienennetty noin 35l/s, jottei jäätymissuoja katkaise ( 10 asteessa) koko konetta.

Kaikki suodattimet vaihdettu ja jälkilämmityskenno imuroitu.

Saa nähdä kuinka toimii kun TALVI tulee.

P.S Ja tämä ei valitettavasti ole provo

Lue lisää

Oletko tarkistanut kesäpellin asennon. Minä mittailin edellisen asunnon kuutiokoneen(ilto 300) lämpötiloja ja ilman jälkilämmitystä oli tuloilma jossain 10 asteen tienoilla noilla arvoilla. Jotain oleellista täytyy olla pielessä.

Sulla on kaikki lukemat juuri samat kuin mulla. Aamulla ulkoilma kävi -6 ja jäteilma pakkasella. Eilen oli poistoilma-vilpetötterö kuurassa.

kieroliero kirjoitti:

Oletko tarkistanut kesäpellin asennon. Minä mittailin edellisen asunnon kuutiokoneen(ilto 300) lämpötiloja ja ilman jälkilämmitystä oli tuloilma jossain 10 asteen tienoilla noilla arvoilla. Jotain oleellista täytyy olla pielessä.

Lue lisää

Tässä on kesäpellit irralliset rimpulat ja ne eivät ole paikoillaan. Voisin kuvitella että pieni tuloilman lämpötila ja suuri lämpötilaero jälkilämmityspatterin vesissä kielisivät huonosta vedenkierrosta tuossa patterissa.

En tiedä noista pyöriväkennoisista (enkä tosin muutenkaan LTO laitteista) paljoa. Saako esim. Pelicanista tai noiden LTR-sarjalaisten jäteilmasta niin paljon lämpöä talteen että jäteilma menee alle 0C asteen? Vai käykö siinä sitten niin että kenno jäätyy ja menettää toimintakyvyn kunnes taas sulaa?
Jos noin on niin sitten esim. -20C asteisessa ulkolämpötilassa sisään tuleva ilma lämpenisi vain noin 0C asteeseen (ilman jälkilämmitysvastusta ja moottorin hukkalämpöä).

ihan aloittelija kirjoitti:

En tiedä noista pyöriväkennoisista (enkä tosin muutenkaan LTO laitteista) paljoa. Saako esim. Pelicanista tai noiden LTR-sarjalaisten jäteilmasta niin paljon lämpöä talteen että jäteilma menee alle 0C asteen? Vai käykö siinä sitten niin että kenno jäätyy ja menettää toimintakyvyn kunnes taas sulaa?
Jos noin on niin sitten esim. -20C asteisessa ulkolämpötilassa sisään tuleva ilma lämpenisi vain noin 0C asteeseen (ilman jälkilämmitysvastusta ja moottorin hukkalämpöä).

Lue lisää

ei LTO:n sisällä. No, leikki leikkinä, meillä ei ole Pelican jäätynyt kertaakaan kolmen vuoden aikana. Käytössä on ihan kohtuu ilmavirrat, toi 100 sisään / 110 ulos ympärivuoden eli ei mitään nuhapumppu asetuksia.

Pakkasella mennään alle nollan ja reippaasti jäteilman lämmöissä, esim. -23 asteen pakkasella jäteilman lämpö kennon jälkeen on -13.
Näyttäisi siltä että "pakkasrajan" rikkominen jäteilmassa on jossain -6 .. -7 asteen tienoilla ulkolämpötilaan verraten.
Eli eristäkää kiekkokoneissa se jätekanavakin huolellisesti.

pakastelokerossa kirjoitti:

ei LTO:n sisällä. No, leikki leikkinä, meillä ei ole Pelican jäätynyt kertaakaan kolmen vuoden aikana. Käytössä on ihan kohtuu ilmavirrat, toi 100 sisään / 110 ulos ympärivuoden eli ei mitään nuhapumppu asetuksia.

Pakkasella mennään alle nollan ja reippaasti jäteilman lämmöissä, esim. -23 asteen pakkasella jäteilman lämpö kennon jälkeen on -13.
Näyttäisi siltä että "pakkasrajan" rikkominen jäteilmassa on jossain -6 .. -7 asteen tienoilla ulkolämpötilaan verraten.
Eli eristäkää kiekkokoneissa se jätekanavakin huolellisesti.

Lue lisää

Tuossa -23C esimerkkilämpötilassa 20C sisäilmasta otetaan lämpöä 33C talteen ja siirretään se ulkoa tulevaan ilmaan, eli karkeasti ottaen sisälle -23C lämpötilassa tulee noin 10C ilmaa.
Hyötysuhdetta laskematta näkee että laite kyllä säästää paljon.

Tietystikään moottorien käyttöenergiaa ei ollut mukana mutta eipä sitä muillakaan koneilla ole.
Meillä tuo kone saavuttaa viittä vaille normin mukaisen virtauksen tehoasetuksella 2(4) joten tehoa ei 120W maksimittehoiset puhaltimet kovin paljon kuluta.

Jos mielestäsi koneen lämpöhyötysuhden on 55% kieppeillä kertomistasi syistä johtuen, kuutiokoneella vastaava arvo olisi jossain 20-30% välissä.
Huomaathan, että arvoissani oli mukana pitkä matka kylmässä tilassa kulkevaa putkea joka varmasti viilentää sisään tulevaa ilmaa useilla asteilla, erityisesti kun kyse on 160mm putkista jolloin virtausnopeus on pieni ja jäähtymisvaikutus näin olle suuri.

Tähän ketjuun lisätyistä kuutiokoneen arvoista varmasti voi päätellä kuinka mikä on koneiden todellinen kyky.

Palataan arvoihin kun pakkasta on 20 kieppeillä ja laskeslellaan lisää hyötysuhteita :-)

moosestelua kirjoitti:

Tietystikään moottorien käyttöenergiaa ei ollut mukana mutta eipä sitä muillakaan koneilla ole.
Meillä tuo kone saavuttaa viittä vaille normin mukaisen virtauksen tehoasetuksella 2(4) joten tehoa ei 120W maksimittehoiset puhaltimet kovin paljon kuluta.

Jos mielestäsi koneen lämpöhyötysuhden on 55% kieppeillä kertomistasi syistä johtuen, kuutiokoneella vastaava arvo olisi jossain 20-30% välissä.
Huomaathan, että arvoissani oli mukana pitkä matka kylmässä tilassa kulkevaa putkea joka varmasti viilentää sisään tulevaa ilmaa useilla asteilla, erityisesti kun kyse on 160mm putkista jolloin virtausnopeus on pieni ja jäähtymisvaikutus näin olle suuri.

Tähän ketjuun lisätyistä kuutiokoneen arvoista varmasti voi päätellä kuinka mikä on koneiden todellinen kyky.

Palataan arvoihin kun pakkasta on 20 kieppeillä ja laskeslellaan lisää hyötysuhteita :-)

Lue lisää

ei suomen oloissa juuri ole merkitystä. Okkei lapissa ehkä, mutta ei siellä massat asuu.

Etelä- ja lounais-suomessa talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila on noin -4...-5. Kovia pakkasia on vain muutama prosentti ajasta, joten niiden vaikutus vuosihyötysuhteeseen, eli lompakon näkemään hyötyyn on mitätön.

Itseasiassa suodatin kulut ovat niin kovat enimmälle osalle koneita, että sinne hukkuu kiusallisen suuri osa rahallisesta säästöstä.

Arvaan että koneesi on Pingviini? Sekin on oikein hyväkone, mutta ei kuitenkaan ihan niin hyvä kuin kovimmat kiihkoilijat ja uskovaiset usein luulevat. Huom: en tällä viittaa sinun avaukseesi, joka oli erittäin asiallinen. Halusin vain tuoda esille sen, että todellinen hyötysuhde selviää vain kun tiedetään ilmamäärät ja poistoilman lämpötila ja tietty ulko- ja sisälämpötila. Tuloilman lämpötilasta saa vain hyvin karkean arvion jos sitäkään.

Itselläni on asennettuna viikko-ohjelma, joka arkisin pudotaa virtaukset päiväksi minimiin, jos ulkona ollaan pakkasen puolella. Öisin sitten puhaltimet ovat säätöarvoissa. Tällä säästää riihikuivaa muutaman prosenttiyksikön ehkä jopa yli 10.

Rahassa puhuttuna se ei kyllä ole yhtään mitään. Kunhan hifistelin.

pakkasella kirjoitti:

ei suomen oloissa juuri ole merkitystä. Okkei lapissa ehkä, mutta ei siellä massat asuu.

Etelä- ja lounais-suomessa talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila on noin -4...-5. Kovia pakkasia on vain muutama prosentti ajasta, joten niiden vaikutus vuosihyötysuhteeseen, eli lompakon näkemään hyötyyn on mitätön.

Itseasiassa suodatin kulut ovat niin kovat enimmälle osalle koneita, että sinne hukkuu kiusallisen suuri osa rahallisesta säästöstä.

Arvaan että koneesi on Pingviini? Sekin on oikein hyväkone, mutta ei kuitenkaan ihan niin hyvä kuin kovimmat kiihkoilijat ja uskovaiset usein luulevat. Huom: en tällä viittaa sinun avaukseesi, joka oli erittäin asiallinen. Halusin vain tuoda esille sen, että todellinen hyötysuhde selviää vain kun tiedetään ilmamäärät ja poistoilman lämpötila ja tietty ulko- ja sisälämpötila. Tuloilman lämpötilasta saa vain hyvin karkean arvion jos sitäkään.

Itselläni on asennettuna viikko-ohjelma, joka arkisin pudotaa virtaukset päiväksi minimiin, jos ulkona ollaan pakkasen puolella. Öisin sitten puhaltimet ovat säätöarvoissa. Tällä säästää riihikuivaa muutaman prosenttiyksikön ehkä jopa yli 10.

Rahassa puhuttuna se ei kyllä ole yhtään mitään. Kunhan hifistelin.

Lue lisää

Koneeni on LTR-3 ja erillisellä EU7 suodattimella.
Eikä ne suodattimet niin kalliita ole. Minä ostin suoraan suodatinvalmistajalta 10v suodattimet kerralla kuten täyden rullan EU5 rättiä ja kasan hienosuodattimia.

Kylä viime talvenakin oli -30 pakkasta parikin viikkoa ja yli -10 pakkasiakin pari kuukautta. Katsos minä en asu etelärannikolla kuten ei moni muukaan.

Mutta kukin tyylillään.
Voisitko pistää oman koneesi mittaustietoja näytille, vaikka mitaten kuten minä, eli makuuhuoneen tuloputkesta (tunge mittari ainakin 10cm putken sisään). Teoreettinen läpätys mottoritehoista ym. ei johda mihinkään mutta todelliset lämpötilat normin mukaisella ilmanvaihdolla kertoo paljon enemmän.

pakkasella kirjoitti:

ei suomen oloissa juuri ole merkitystä. Okkei lapissa ehkä, mutta ei siellä massat asuu.

Etelä- ja lounais-suomessa talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila on noin -4...-5. Kovia pakkasia on vain muutama prosentti ajasta, joten niiden vaikutus vuosihyötysuhteeseen, eli lompakon näkemään hyötyyn on mitätön.

Itseasiassa suodatin kulut ovat niin kovat enimmälle osalle koneita, että sinne hukkuu kiusallisen suuri osa rahallisesta säästöstä.

Arvaan että koneesi on Pingviini? Sekin on oikein hyväkone, mutta ei kuitenkaan ihan niin hyvä kuin kovimmat kiihkoilijat ja uskovaiset usein luulevat. Huom: en tällä viittaa sinun avaukseesi, joka oli erittäin asiallinen. Halusin vain tuoda esille sen, että todellinen hyötysuhde selviää vain kun tiedetään ilmamäärät ja poistoilman lämpötila ja tietty ulko- ja sisälämpötila. Tuloilman lämpötilasta saa vain hyvin karkean arvion jos sitäkään.

Itselläni on asennettuna viikko-ohjelma, joka arkisin pudotaa virtaukset päiväksi minimiin, jos ulkona ollaan pakkasen puolella. Öisin sitten puhaltimet ovat säätöarvoissa. Tällä säästää riihikuivaa muutaman prosenttiyksikön ehkä jopa yli 10.

Rahassa puhuttuna se ei kyllä ole yhtään mitään. Kunhan hifistelin.

Lue lisää

Eniten merkitystä on sillä miten homma toimii kun pyöritään välillä -10 astetta. Tuolla lämpötilavälillä pyöritään 80% lämmityskaudesta. Tämä otettuna Jyväskylän lämpötilan pysyvyyskäyrästä.

Liian usein jauhetaan vain koneiden välisistä eroista. Minusta pitäisi puhua enemmän koko järjestelmän hyötysuhteesta. Tämä mitataan vain jäteilman lämmön perusteella. Eli siitä mikä menee harakoille. Tuloilman lämpötilalla ei ole asiassa kuin pieni rooli.

Juuri napatut lukemat koko järjestelmän hyötysuhteesta: jäte 6 ulkona 1 ja sisällä 22 (huom. tässä ei pidä mitata mitään koneelta) hyötysuhteeksi tulee 76%. Lukema on hieman virheellinen kun jäteilman lämpötila mitataan ennen puhallinta(lämpötila anturointi vähän kesken). Oikea jäteilma katolla lienee 7 - 8 jolloin hyötysuhde on n.70% tai alle.

Pelkkä koneen hyötysuhde samalla hetkellä laskettuna koneen putkiliitäntöjen lämpötiloista menee näin:
Tulo 20, poisto 22, ulko 2 jäte 6(todellisuudessa ehkä 7 kun anturin pitäisi olla puhaltimen jälkeen)
Hetkellinen tuloilman lämpötilahyötysuhde(mainoshyötysuhde) = lähes 85%(lämpötilaa nostaa lisäksi tuloilmapuhallin). Jos ihan tarkkoja ollaan niin mainoshyötysuhteissa ei oteta puhaltimia huomion vaan kyse on pelkän kennon hyötysuhteesta(joka olisi vielä kauempana totuudesta).

Koneen hetkellinen poistoilman lämpötilahyötysuhde on
80% ja oikesta kohtaa mitattuna olisi 75%. Tämä olisi sellainen lukema jota mielestäni voisi markkinoinnissa käyttää. Jos asia ilmoitetaan vielä vuosihyötysuhteena niin saisi jo todellisen kuvan koneen kyvyistä.

Kannattaa siis kiinnittää huomiota koko järjestelmän hyötysuhteeseen. Kanavien eristys ei todellakaan ole riittävä jos ympärillä on 10cm eristettä kun putki kulkee kylmässä tilassa. Eristys on riittävä siinä mielessä ettei aiheudu ongelmia, mutta energiataloudellisesti tuo syö helposti 20-30% kokonaishyötysuhteesta. Kuten yllä olevissa lukemissa näkyy niin minullakin häviöt vievät 5-10% vaikka kaikki putket ovat ainakin vähintään 20cm villan alla yläpohjaeristyksissä. Suurin osa putkistosta on lämpimässä tilassa.

Ja lopuksi kaikesta huolimatta suodatinkulut voivat syödä säästöt täysin. Toisaalta suodatinkulut eivät ole pelkästään osa energiansäästöä vaan ne kuuluvat paremminkin mukavuuden ja hyvän sisäilman kustannuksiin. Kannattaisiko niitä siis miettiä tässä yhteydessä... Koneiden vakiosuodattimissa voi olla suuria hintaeroja mutta uskoisin että lähes jokaiseen koneeseen saa suodattimen muualtkin kuin koneenvalmistajalta.

kieroliero kirjoitti:

Eniten merkitystä on sillä miten homma toimii kun pyöritään välillä -10 astetta. Tuolla lämpötilavälillä pyöritään 80% lämmityskaudesta. Tämä otettuna Jyväskylän lämpötilan pysyvyyskäyrästä.

Liian usein jauhetaan vain koneiden välisistä eroista. Minusta pitäisi puhua enemmän koko järjestelmän hyötysuhteesta. Tämä mitataan vain jäteilman lämmön perusteella. Eli siitä mikä menee harakoille. Tuloilman lämpötilalla ei ole asiassa kuin pieni rooli.

Juuri napatut lukemat koko järjestelmän hyötysuhteesta: jäte 6 ulkona 1 ja sisällä 22 (huom. tässä ei pidä mitata mitään koneelta) hyötysuhteeksi tulee 76%. Lukema on hieman virheellinen kun jäteilman lämpötila mitataan ennen puhallinta(lämpötila anturointi vähän kesken). Oikea jäteilma katolla lienee 7 - 8 jolloin hyötysuhde on n.70% tai alle.

Pelkkä koneen hyötysuhde samalla hetkellä laskettuna koneen putkiliitäntöjen lämpötiloista menee näin:
Tulo 20, poisto 22, ulko 2 jäte 6(todellisuudessa ehkä 7 kun anturin pitäisi olla puhaltimen jälkeen)
Hetkellinen tuloilman lämpötilahyötysuhde(mainoshyötysuhde) = lähes 85%(lämpötilaa nostaa lisäksi tuloilmapuhallin). Jos ihan tarkkoja ollaan niin mainoshyötysuhteissa ei oteta puhaltimia huomion vaan kyse on pelkän kennon hyötysuhteesta(joka olisi vielä kauempana totuudesta).

Koneen hetkellinen poistoilman lämpötilahyötysuhde on
80% ja oikesta kohtaa mitattuna olisi 75%. Tämä olisi sellainen lukema jota mielestäni voisi markkinoinnissa käyttää. Jos asia ilmoitetaan vielä vuosihyötysuhteena niin saisi jo todellisen kuvan koneen kyvyistä.

Kannattaa siis kiinnittää huomiota koko järjestelmän hyötysuhteeseen. Kanavien eristys ei todellakaan ole riittävä jos ympärillä on 10cm eristettä kun putki kulkee kylmässä tilassa. Eristys on riittävä siinä mielessä ettei aiheudu ongelmia, mutta energiataloudellisesti tuo syö helposti 20-30% kokonaishyötysuhteesta. Kuten yllä olevissa lukemissa näkyy niin minullakin häviöt vievät 5-10% vaikka kaikki putket ovat ainakin vähintään 20cm villan alla yläpohjaeristyksissä. Suurin osa putkistosta on lämpimässä tilassa.

Ja lopuksi kaikesta huolimatta suodatinkulut voivat syödä säästöt täysin. Toisaalta suodatinkulut eivät ole pelkästään osa energiansäästöä vaan ne kuuluvat paremminkin mukavuuden ja hyvän sisäilman kustannuksiin. Kannattaisiko niitä siis miettiä tässä yhteydessä... Koneiden vakiosuodattimissa voi olla suuria hintaeroja mutta uskoisin että lähes jokaiseen koneeseen saa suodattimen muualtkin kuin koneenvalmistajalta.

Lue lisää

En oikein sulata tuota järjestelmähyötysuhdeajattelua. Milloin järjestelmän hyötysuhteet on 100% ja 0%?
Jos kojeessa ei ole lämmöntalteenottoa ollenkaan, ainoastaan lämmityspatteri ja kuvailemallasi tavalla tuloilma jäähtyy kanavistossa ja vertailukojeessa on lto, eikö nämä tilanteet ole ne joita verrataan? Tällöin tuloilman sisääntuonti ja poisto ovat järjestetyt yhtä tasokkaasti. Suodattimien sotkeminen hyötysuhdeasiaan sekoittaa vielä pahemmin, hyvä suodatinko on se joka ei suodata hyvin vai joka on halpa vai jonka virtausvastus on pieni?
Peruslähtökohtana tulee siis olla ilmanvaihto, ei lämmöntalteenotto. Tämän mukaanhan kojekin mitoitetaan.
Kojetoimittajan näkökulmasta voi antaa todellisia arvoja vain kojeen eri osien hyötysuhteista, ei järjestelmistä.

R_oi kirjoitti:

En oikein sulata tuota järjestelmähyötysuhdeajattelua. Milloin järjestelmän hyötysuhteet on 100% ja 0%?
Jos kojeessa ei ole lämmöntalteenottoa ollenkaan, ainoastaan lämmityspatteri ja kuvailemallasi tavalla tuloilma jäähtyy kanavistossa ja vertailukojeessa on lto, eikö nämä tilanteet ole ne joita verrataan? Tällöin tuloilman sisääntuonti ja poisto ovat järjestetyt yhtä tasokkaasti. Suodattimien sotkeminen hyötysuhdeasiaan sekoittaa vielä pahemmin, hyvä suodatinko on se joka ei suodata hyvin vai joka on halpa vai jonka virtausvastus on pieni?
Peruslähtökohtana tulee siis olla ilmanvaihto, ei lämmöntalteenotto. Tämän mukaanhan kojekin mitoitetaan.
Kojetoimittajan näkökulmasta voi antaa todellisia arvoja vain kojeen eri osien hyötysuhteista, ei järjestelmistä.

Lue lisää

Ehkä olisin voinut hieman eritellä tekstiä niin olisi punainen lanka säilynyt. Kun tänne kuitenkin tulee kirjoitettua jossain välissä ja aika nopeasti ja viimeistelemättä niin se näkyy...

Katsot asiaa hieman eri kantilta kuin mitä tämän palstan jutteluissa on tapana. Minä en ole iv-asiantuntija joten katsantoni voi olla hieman erikoinen makuusi :)

Ajatelmani mukaan järjestelmähyötysuhde ei voi olla 100%. Parhaimmillaan se voisi olla sama kuin koneen hyötysuhde. Huonoimmillaan se voisi olla kun ei ole lto:ta. Monessakaan pientaloissa ei taida olla koneellista tuloa ja poistoa ilman talteenottoa. Koneellinen poisto varmaankin olisi 0%(Ilman tuloilmaikkunoita ja huomioimatta vuotoilmanvaihtoa)

"Peruslähtökohtana tulee siis olla ilmanvaihto, ei lämmöntalteenotto. Tämän mukaanhan kojekin mitoitetaan. "
Tuohan olisi täällä hyötysuhteiden kolmannendesimaalinvertailukeskusteluissa aivan ennenkuulumatonta :)
Lyhyt oppimäärä maallikoiden "kaikessa pitää yrittää säästää" -ajattelutapaan....

"hyvä suodatinko on se joka ei suodata hyvin vai joka on halpa vai jonka virtausvastus on pieni? "

Suodatinasiat nousevat aina välillä pinnalle noissa loputtoman pitkissä ketjuissa, joita varmaan sinäkään et jaksa kahlata vastaamisesta puhumattakaan. Monet tuntuvat vertailevan suodatinkulujakin iv-konetta valitessaan.

Samaa minäkin tarkoitin kun mainitsin että suodattimia saa myös muualta, jos koneen valmistajalla on hinnat huipussaan. Hinta kai lopulta määräytyy laadun mukaan. Suodatinkulut kuuluvat hyvän sisäilman piikkiin. Minulla on pussisuodattimet ja ne kyllä maksavat saman verran kuin kone säästää energiaa. Jonkun mielestä sekin on säästöä jos koneessa on halvat(ja huonot) suodattimet.

Samaan asiaan liittyy myös sellainen havainto kun pari tuttavaa on uusinut iv-laitteiston. Koneellisen poiston tilalle on vaihdettu lto-laite. Myöhemmin on huomattu että energiaa ei säästynyt yhtään vaan kulutus on saattanut jopa kasvaa. Tämä johtuu vain siitä että ilmanvaihto(ja "laatu") on ollut olematonta ennen remppaa.

"Kojetoimittajan näkökulmasta voi antaa todellisia arvoja vain kojeen eri osien hyötysuhteista, ei järjestelmistä."

Koneen toimittaja ei voi vaikkuttaa kokonaisuuteen, mutta voisi ilmoittaa koneen todellisen hyötysuhteen. Tällä hetkellä toimittajat ilmoittavat pelkän hetkellisen tuloilmahyötysuhteen. Vain joillakin on vtt:n sertifikaatti joka kertoo vähän enemmän.

kieroliero kirjoitti:

Ehkä olisin voinut hieman eritellä tekstiä niin olisi punainen lanka säilynyt. Kun tänne kuitenkin tulee kirjoitettua jossain välissä ja aika nopeasti ja viimeistelemättä niin se näkyy...

Katsot asiaa hieman eri kantilta kuin mitä tämän palstan jutteluissa on tapana. Minä en ole iv-asiantuntija joten katsantoni voi olla hieman erikoinen makuusi :)

Ajatelmani mukaan järjestelmähyötysuhde ei voi olla 100%. Parhaimmillaan se voisi olla sama kuin koneen hyötysuhde. Huonoimmillaan se voisi olla kun ei ole lto:ta. Monessakaan pientaloissa ei taida olla koneellista tuloa ja poistoa ilman talteenottoa. Koneellinen poisto varmaankin olisi 0%(Ilman tuloilmaikkunoita ja huomioimatta vuotoilmanvaihtoa)

"Peruslähtökohtana tulee siis olla ilmanvaihto, ei lämmöntalteenotto. Tämän mukaanhan kojekin mitoitetaan. "
Tuohan olisi täällä hyötysuhteiden kolmannendesimaalinvertailukeskusteluissa aivan ennenkuulumatonta :)
Lyhyt oppimäärä maallikoiden "kaikessa pitää yrittää säästää" -ajattelutapaan....

"hyvä suodatinko on se joka ei suodata hyvin vai joka on halpa vai jonka virtausvastus on pieni? "

Suodatinasiat nousevat aina välillä pinnalle noissa loputtoman pitkissä ketjuissa, joita varmaan sinäkään et jaksa kahlata vastaamisesta puhumattakaan. Monet tuntuvat vertailevan suodatinkulujakin iv-konetta valitessaan.

Samaa minäkin tarkoitin kun mainitsin että suodattimia saa myös muualta, jos koneen valmistajalla on hinnat huipussaan. Hinta kai lopulta määräytyy laadun mukaan. Suodatinkulut kuuluvat hyvän sisäilman piikkiin. Minulla on pussisuodattimet ja ne kyllä maksavat saman verran kuin kone säästää energiaa. Jonkun mielestä sekin on säästöä jos koneessa on halvat(ja huonot) suodattimet.

Samaan asiaan liittyy myös sellainen havainto kun pari tuttavaa on uusinut iv-laitteiston. Koneellisen poiston tilalle on vaihdettu lto-laite. Myöhemmin on huomattu että energiaa ei säästynyt yhtään vaan kulutus on saattanut jopa kasvaa. Tämä johtuu vain siitä että ilmanvaihto(ja "laatu") on ollut olematonta ennen remppaa.

"Kojetoimittajan näkökulmasta voi antaa todellisia arvoja vain kojeen eri osien hyötysuhteista, ei järjestelmistä."

Koneen toimittaja ei voi vaikkuttaa kokonaisuuteen, mutta voisi ilmoittaa koneen todellisen hyötysuhteen. Tällä hetkellä toimittajat ilmoittavat pelkän hetkellisen tuloilmahyötysuhteen. Vain joillakin on vtt:n sertifikaatti joka kertoo vähän enemmän.

Lue lisää

Hain vertailuarvoa sille, mistä hyötysuhde lasketaan järjestelmähyötysuhteessa. Jos meillä on koneellinen tulo, on se lämpötilahyötysuhde miinusmerkkinen, koska lämmitetty tuloilma jäähtyy uudelleen tuloilmakanavassa. Kuitenkin tällöinkin lisäämällä väliin lto saadaan sen osuus järjellisesti määritetyksi.
Järjestelmälle en ymmärrä miten sille lasketaan jokin hyötysuhde siten kuin hyötysuhde ymmärretään eli mikä on se suhde.

Järjestelmiä voidaan verrata vuosikustannuksilla m3:iä tms kohden, ei energiamäärillä vaan rahalla, mm investointi- ja huolto( esim suodatin)kustannukset tulevat silloin oikein, mutta vertailu on suoritettava siten, että laaatuvastaavuus säilyy.

arvattu_ kirjoitti:

Koneeni on LTR-3 ja erillisellä EU7 suodattimella.
Eikä ne suodattimet niin kalliita ole. Minä ostin suoraan suodatinvalmistajalta 10v suodattimet kerralla kuten täyden rullan EU5 rättiä ja kasan hienosuodattimia.

Kylä viime talvenakin oli -30 pakkasta parikin viikkoa ja yli -10 pakkasiakin pari kuukautta. Katsos minä en asu etelärannikolla kuten ei moni muukaan.

Mutta kukin tyylillään.
Voisitko pistää oman koneesi mittaustietoja näytille, vaikka mitaten kuten minä, eli makuuhuoneen tuloputkesta (tunge mittari ainakin 10cm putken sisään). Teoreettinen läpätys mottoritehoista ym. ei johda mihinkään mutta todelliset lämpötilat normin mukaisella ilmanvaihdolla kertoo paljon enemmän.

Lue lisää

Paljonko maksoi suodattimet ja mistä ostit?

R_oi kirjoitti:

Hain vertailuarvoa sille, mistä hyötysuhde lasketaan järjestelmähyötysuhteessa. Jos meillä on koneellinen tulo, on se lämpötilahyötysuhde miinusmerkkinen, koska lämmitetty tuloilma jäähtyy uudelleen tuloilmakanavassa. Kuitenkin tällöinkin lisäämällä väliin lto saadaan sen osuus järjellisesti määritetyksi.
Järjestelmälle en ymmärrä miten sille lasketaan jokin hyötysuhde siten kuin hyötysuhde ymmärretään eli mikä on se suhde.

Järjestelmiä voidaan verrata vuosikustannuksilla m3:iä tms kohden, ei energiamäärillä vaan rahalla, mm investointi- ja huolto( esim suodatin)kustannukset tulevat silloin oikein, mutta vertailu on suoritettava siten, että laaatuvastaavuus säilyy.

Lue lisää

Minun mielestä kierolieron ajattelu on täysin oikea koska se antaa todellisen kuvan miten rahat virtaavat ulos. Ongelmana vaan on että putkitukset ovat erilaisia eri kohteissa ja valmiskohteissa lasketut hyötysuhteet eivät ole vertailukelpoisia.
Niinpä pitäisikin olla joku standardi mittaustapa tuolle "jäteilma-hyötysuhteelle" jossa mittausympäristö olisi määritelty ja kone vaan vaihtuisi.

ihan aloittelija kirjoitti:

Minun mielestä kierolieron ajattelu on täysin oikea koska se antaa todellisen kuvan miten rahat virtaavat ulos. Ongelmana vaan on että putkitukset ovat erilaisia eri kohteissa ja valmiskohteissa lasketut hyötysuhteet eivät ole vertailukelpoisia.
Niinpä pitäisikin olla joku standardi mittaustapa tuolle "jäteilma-hyötysuhteelle" jossa mittausympäristö olisi määritelty ja kone vaan vaihtuisi.

Lue lisää

Mutta itsekin toteat:
"Ongelmana vaan on että putkitukset ovat erilaisia eri kohteissa ja valmiskohteissa lasketut hyötysuhteet eivät ole vertailukelpoisia."

Järjestelmähyötysuhde on sinänsä kaunis ajatus , mutta ainakin minulle epämääräinen mössö, jonka sisältö on täysin epäselvä.

Kaivatut Standardi mittaustavat kaatuvat juuri tuohon laitosten moninaisuuteen ja jokainen valittu mittaustilanne sorsii jotakuta ja suosii toista, koska komponenttivalinnat ovat tietylle ilmavirralle.

Ja kun viime kädessä kyse on kustannuksista eikä jostain puhaltimentai lto:n tekniikasta, ollaan järjestelmähyötysuhdesuossa.