Millaista "työtä" tekivät neuvostobolshevikki sotilaat Suojärven, Impilahden, Salmin pitäjissä 30.11.1939 päivän aikana ?
30.11.1939 Laatokan Karjalassa
Kormilisto
17767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Millaista "työtä" tekivät neuvostobolshevikki sotilaat Suojärven, Impilahden, Salmin pitäjissä 30.11.1939 päivän aikana ? "
Sitä työtä mikä neuvostobolshevikki-sotilaille oli käsketty tehtäväksi.
En ole luulemasi henkilö Jyväskylästä mutta kysyn mitä tehtäviä neuvostobolshevikki sotilaille oli annettu ?
Ei täällä kukaan muu noin tyhmiä kysele :D
Ajankohta kuulostaa siltä, että olisivatko olleet hyökkäys tai ryhmitysvaiheessa, kuinka niin - miksi tätä kysyt ?
Ka tuot mie e tiiä, ku on nii montaa rehellist tietoo tottuudesta.
Isäni Simo, Etelä-pohjamaalta, juuri niinä päivinä ajoi hevosreellä eversti Laurilan mukana tutkimaan pataljoonan tulevia majoituspaikkoja Taipaleenjoen varteen.
Oli kuulemma harmaa pakkaspäivä ja "herroja" preheineen liikkeellä perkeleesti poispäin länteen. Rajavartioston miehet olivat vetäneet perässään kelkkoja, joissa huonekaluja ja muuta raskasta. Niitä miehiä olisi tarvittu torrakko kädessä ampumassa itäänpäin, eikä vetämässä kelkkoja vähälumisella tiellä!
Keski-suomalaisten komentaja oli seissyt ison , kaatuneen kuusenkannon kuopassa pitämässä päämajaansa. Edestä tuli vauhkona siviiliä ja rajasotilasta kilpaa, harvakseltaan tippuvien nelituumaisten kanssa. Soinin, Pihlajaveden, Myllymäen miehet makasivat kuuluisassa "mannerheiminlinjassa" Terenttilän aukealla pellon ojissa.
Everstit olivat sopineet, että Laurila tulee viimeistään 6. joulukuuta miehineen paikalle. Laurilalta laitettiin kylläkin täydennyksinä miestä jo 1. joulukuuta. Miestappiot kokemattomuudesta panssareita vastaan olivat olleet suuret. Lisäksi aukealla tuli joka aamu 3-4 pataljoonaa peräkkäin puna-armeijalaista marssien kohti. Ne ampuivat ihan tappaakseen.
Pärssisen metsässä alavutelaiset, kuortanelaiset ja lehtimäkiset tappelivat pelkillä kivääreillä tykistökeskityksien välissä 5-6 pataljoonaa vastaan.
Hyökkäys- ja miehistönkuljetusvaunuja tuhottiin alkeellisilla "omatekoisilla pommeilla". Patruunatäydennykset (7,62 mm) otettiin kaatuneilta venäläisiltä. Samoin toimivat aseet ja kranaatit. Ruokakin varastettiin puna-armeijan miesten taskuista.
Parikan elokuvassa Talvisota annettiin ymmärtää, että Laurila olisi pitänyt suurella peltolakeudella jumalanpalvelusta 6. joulukuuta, mutta se on valetta. Ensinnäkin punatähtiset lentokoneet olisivat niittäneet rykmentin kumumoon. Toisaalta sadat pojat olivat jo kylminä ruumiskasoissa.
Juuri tähän sanoisin kaikille niille kehnoille karjalaisille itkuvirsien vääntäjille, että kyllä sitä velkaa olisi joka suuntaan jos olisi sellainen luonne.
Et kai vihjaa, että me karjalaiset olisimme jotenkin velkaa teille pohjalaisille kaatuneistanne? He heeeeeeeeeeee haa ahaha
50-60 ja 70 luvulla syntyneiden evakkojen lapsenlapsien lastenkamari, jossa iteketään mukamuka karjalaa joka oli niin kaunis, rikas ja rakas. Voi vittu mitä kaksinaamaista paskapökälettä! Siellä on katsokaas muutkin käyneet ja silmät toimivat. Nyt muiden suomalisten pitäisi se taas tapella teille leikkikaluksi. Oli suuri erehdys vetää teidän kanta-Suomeen aikoinaan.
Mitäs kuuluu sille maatilalle, jonka sveitsiläinen postilaatikkotuomioistuin sinulle palautti. Jokos olet kutsunut Tuomiojan käymään?
Opettivat Juhalle yhdyssanasääntöjä? Kirjoittivat valituksia Sveitsin oikeudelle? Olivat ilkeitä lehmäasukkaille?
Ei paljoa naurattanut nämä Venäjän ystävien omaperäiset herjat. Näin talvisodan alkamispäivänä odotan innolla Venäjän ystävien kertomuksia että ei venäläiset hyökänneet Suomea vastaan. (Kyseessähän oli gruusialainen viiksiniekka, ei venäläinen!)
Ei se varmaankaan naurattanut, mutta eiköhän se hymy alkanut taas karehtia Juhankin huulilla, kun Sveitsin oikeus antoi hänelle puolet Karjalan kannaksesta ja Laatokan saaret hyvän miehen lisänä. Siellä on Juhan sitten lysti olla ja pitää seuraa lehmäasukkaille.
Kaatuilivat suomalaisten sotilaiden takia?
Ennen aamun sarastusta noin kello 6.00 motittivat Hyrsylän mutkan alueen sen kapeimmasta kohdasta, jolloin Ignoilan, Hyrsylän ja Hautavaaran kylien asukkaat jäivät loukkuun. Heidät vietiin myöhemmin virumaan Interposolskajan vankileirille.
Samaan aikaan pari muuta divisioonaa hyökkäsi Suojärven pohjoisoasassa rajan yli ja alkoi edetä kohti Varpakylän ja Moisionvaaran seutuja. Itäosan asukkaat jäivät mottiin jo aamupäivällä, osa Moisionvaarasta ja Varpakylästä vasta iltapäivällä karkuun lähteneistä siviileistä jäi mottiin muutamaa päivää myöhemmin majoituttuaan lännemmaksi lähelle Ägläjärveä. Heidät vietiin helmikuussa Kaimaojan vankileirille Äänisen rannalle. Kyseiset divisioonat ja muut avuksi lähetetyt joukot käytännössä tuhottiin suomalaisten vastarinnassa Tolvajärven taisteluissa. Joulun likellä suomalainen rintama eteni jopa itäänpäin vallaten takaisen osan Suojärveä. Että semmoista siellä silloin tapahtui - tänään 68 vuotta sitten.
Kyllä suomalaiset osasivat järjestä YH:n ja ryhmittää joukot hyökkäyksen varalle.
Ihmettelen, miksi Hyrsylän mutkan asukkaille ei valmisteltu evakuointia. Tai siis suurimmalle osalle kyllä, mutta nimenomaan rajaa lähellä olevien kylien asukkaille ei.
Sama toistui myös Ilomantsissa ja Lapissa jatkosodan aikaan. Asukkaat taisivat olla ns. "rajaryssiä", joita hallituksemme ei juuri arvostanut.
Olen tavannut työssäni näitä lapsena sotavangeiksi joutuneita. Olen kysellyt vankileirien oloista ja vangitsemistilanteesta. Interposjolkan kylä on Aunuksen pohjoispuolella. Tie kylään lähtee M-18 valtatieltä itään. Luostarikylä on merkitty tänäänkin selkeällä tienviitalla.
Voi olla kaksi syytä:
Joko asia on niin, että uskonnoltaan ortodoksiset karjalankieliset ihmiset todellakin luokiteltiin rajaryssiksi, koskapa he itsekin erottivat itsensä suomalaisista nimittäen luterilaisia "ruotsheiksi", taika sitten on niin, ettei Suomen hallitus todellakaan uskonut Neuvostoliiton hyökkäykseen. Mutta jälkimmäinen syy ei vaikuta kovin todennäköiseltä, sillä sotilasjohdon taholta oli jo lokakuun puolivälissä lähetetty nootti sisäasianministeriöön, jossa rajaseudun asukkaiden evakuointia vaadittiin toteutettavaksi. Silloinen sisäministeri Urho Kaleva Kekkonen ei pannut tikkua ristiin. Oli aika "onneton tunari"!
Partisaanit tappoivat siviilejä mm. Lapin rajaseuduilla, myös Ilomatsissa.
Miksi näitä ihmisiä ei evakuoitu pois rajaseudulta tiettömien taipaleiden takaa. Lähetettiin vain pari sotilasta vartiomiehiksi. Eihän tuossa ollut mitään järkeä. Olivatko nämä ihmiset niin vähäarvoisia, ettei heistä tarvinnut huolehtia?
Ymmärrän tosin senaikaiset lappilaiset, etteivät he juuri luottaneet Helsingin herroihin ja kruunun valtaan. Oma apu oli heistä paras apu.
Pari vartiomiestä vain huononsi heidän tilannettaan. Partisaanit saivat syyn pitää seutua sotilasalueena ja saivat aiheen kertoa poliittisille johtajilleen tuhonneensa sotilaallisia kohteita.