NÄIN SUOMI PELASTI LENINGRADIN TOTAALISELTA TUHOLTA.
Totaalinen tuho olisi muutoin kohdannut tuota miljoonakaupunkia, ainut todellinen olemassa oleva este saksalaisille oli suomalaisten joukkojen SIJOITTUMINEN omine tavoitteineen, joka olikin ratkaisevan merkitsevä seikka kaiken kaikkijaan saksalaisten pyrkimyksille tällä suunnalla.
Näin Suomen erillissota strategia olikin SAKSALAISTEN strategiaa ajatellen kohtalokas. Suomi sijoitti omine tavoiteineen joukkonsa näin saksalaisten joukkojen eteen, niin Kannakselle Valkeasaaren puolustuslinjallemme, kuin myös valtaamalla Itä-Karjalan Aunuksen linjan ja rakentamalla sinne puolustuslinjan Bunkkereineen Syvärin Laatokan väliselle linjalle.
Näin Saksa ei pystynytkään hyödyntämään OLLENKAAN Kannaksen ja Itä-Karjalan geopoliittista asemaa Lenigradiin kohdistuneessa tuhoamisyritysstrategiassaan, koska vielä Mannerheim HENKILÖKOHTAISESTI, oli se viimeinen kieltävä tekijä saksalaisten pyrkimyksille.
Näin Saksalla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä tekemään Suomen kautta lopullista tuhoiskuaan Leninin mukaan nimettyyn kaupunkiin.
Näin samalla strategialla Suomi salli Leningradin huollon Laatokalta ns. elämäntietä pitkin, tämä oli ainut huoltoretti tuohon saksalaisten VAIN OSAKSI motittamaan kaupunkiin.
Näin tämän tie oli mahdollinen pitää auki VAIN, suomalaisten jääräpäisyyden vuoksi saksalaisiin nähden.
Näin Oranienbaumin motin huolto onnistui VAIN ja ainoastaa, koska Suomi salli huoltoliikenteen kyseiseen mottiin, aivan Suomen Pääpuolustusasemien edestä.
http://heninen.net/kollaa/kuvia/k-museo_f.htm
Totaalinen tuho olisi muutoin kohdannut tuota miljoonakaupunkia, ainut todellinen olemassa oleva este saksalaisille oli suomalaisten joukkojen SIJOITTUMINEN omine tavoitteineen, joka olikin ratkaisevan merkitsevä seikka kaiken kaikkijaan saksalaisten pyrkimyksille tällä suunnalla.
Näin Suomen erillissota strategia olikin SAKSALAISTEN strategiaa ajatellen kohtalokas. Suomi sijoitti omine tavoiteineen joukkonsa näin saksalaisten joukkojen eteen, niin Kannakselle Valkeasaaren puolustuslinjallemme, kuin myös valtaamalla Itä-Karjalan Aunuksen linjan ja rakentamalla sinne puolustuslinjan Bunkkereineen Syvärin Laatokan väliselle linjalle.
Näin Saksa ei pystynytkään hyödyntämään OLLENKAAN Kannaksen ja Itä-Karjalan geopoliittista asemaa Lenigradiin kohdistuneessa tuhoamisyritysstrategiassaan, koska vielä Mannerheim HENKILÖKOHTAISESTI, oli se viimeinen kieltävä tekijä saksalaisten pyrkimyksille.
Näin Saksalla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä tekemään Suomen kautta lopullista tuhoiskuaan Leninin mukaan nimettyyn kaupunkiin.
Näin samalla strategialla Suomi salli Leningradin huollon Laatokalta ns. elämäntietä pitkin, tämä oli ainut huoltoretti tuohon saksalaisten VAIN OSAKSI motittamaan kaupunkiin.
Näin tämän tie oli mahdollinen pitää auki VAIN, suomalaisten jääräpäisyyden vuoksi saksalaisiin nähden.
Näin Oranienbaumin motin huolto onnistui VAIN ja ainoastaa, koska Suomi salli huoltoliikenteen kyseiseen mottiin, aivan Suomen Pääpuolustusasemien edestä.
http://heninen.net/kollaa/kuvia/k-museo_f.htm
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mitä jos Suomi olisi keskittänyt kaikki irtisaatavat(5-8 Divisioonaa)syyskesällä/syksyllä 1941 Metsäpirtti-Rautu alueelle ja ihan aidosti painanut päälle. Mitä silloin olisi tapahtunut. Minun uskoakseni Leningrad olisi kaatunut. Entäs sitten. Mielelläni kuulen poleemisia näkemyksiä.
"..uskoakseni Leningrad olisi kaatunut"
Turistina alkoi Leningradiin päästä vasta vuonna
1958, ja silloinkin vain tarkan tullikontrollin läpi.
Olisivat varmasti ottaneet pyssyt pois.
...kevyellä tykistöllä katkaista huoltoa
Revonokalta Oraniebaumiin, eikä ollut
mahdollisuuksia sitten kesällä 1944 katkaista
kuljetuksia Oraniebaumista Revonnokalle.
http://libcom.org/files/images/library/kronstadt-map.jpg
Tunnet asiat näköjään.
"...kevyellä tykistöllä katkaista huoltoa
Revonokalta Oraniebaumiin, eikä ollut
mahdollisuuksia..."
Oraniebaumin mottiin menevää huoltolikennettä tarkastelemalla ja tarkastelemalla
erillissotaa käsitteenä, niin saa aina vaan uusia todistusvoimaisia detaljeita sen puolesta, että Suomi soti erillään niistä tavoitteista mitä Saksa oli asettanut itselleen Barbaroksen suhteen. Niitä pitää vaan viitsiä etsiä, kuten esimerkiksi minäkin tämän asian toin esille.
Historiankirjat pullotavat ainistoa, mutta tulkinnat niistä ovatkin se suola, joilla tällä palstalla nämä faktat vasta yritämmekkin imellöittää.
Leningradin pelasti Hitler kieltämällä hyökkäyksen kaupunkiin 6.9. 41.
Kaupunki käskettiin kenraalien ällistykseksi saartaa, tuhota pommituksin ja tykistötulella sekä näännyttää puolustajat ja väestö nälkään.
Suomen hyökkäys pysäytettiin samaan aikaan suurin piirtein vanhalle rajalle.
Vai ällistykseksi, kun he nimenomaan vaativat iskua Moskovaan ja joukkoja pois pohjoisesta. Ensin olivat viivytelleet etenemistä
kunhan vaan saan luvan siihen.
.....Näin Oranienbaumin motin huolto onnistui VAIN ja ainoastaa, koska Suomi salli huoltoliikenteen kyseiseen mottiin, aivan Suomen Pääpuolustusasemien edestä......
Täyttä hörinää. Oranienbaumin motti huollettiin suoraan Leningradista, ehkä Kronstadtia hyväksi käyttäen.
Miksei britti ollut yhtä sitkeä 1940 Dunkerquessa vaan suinpäin pakeni mereen ?
Briti eivät "paenneet mereen", vaan evakuoivat joukkonsa jatkamaan sotaa.
Dunkerquen puolustus oli mahdotonta.
Aloittivat sodan mutta aseensakin rannoille viskoivat kun saksalaisia näkivät.
Sodan aloitti Saksa.
Raskaan kaluston evakuointi Dunkerquesta ei ollut mahdollista,koska satamalaitteet oli tuhottu.
Mereen ja rannalle viskottiin kivääritkin. Kaikki jätettiin taisteluitta.
Hitlerin vaatimus Mannerheimille hyökätä kohti Leningradia.
Virallinen tiedote saksalaisille - Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin 27.8.1941
Saksalaisten vaatimusten seurauksena Mannerheim lupasi edetä (Rytin hyväksyessä) Mustalle purolle vanhan rajan taakse. Myönnytyksen hintana saksalaiset joutuivat maksamaan toimittamalla Suomeen 25 000 tonnin ruistoimituksen.
" Elokuun20.1941 Hitler määräsi Erfuthin Mikkelissä ottamaan esille suomalaisten mukaan saamiseksi Leningradin offensiiviin. Mannerheimille tähdennettiin ettei kaupunkia ollut suoralta kädellä valloittaa vaan saarrettava ja tuhota tykistöllä.
Saksa toivoi mahdollisimman vahvojen suomalaisvoimien osallistuvan pohjoisesta käsin Leningradin saartamiseen, minkä lisäksi suomalaisten ja saksalaisten iskujoukkojen oli pyrittävä saamaan yhteys toisiinsa Itä-Kannaksella Leningradin ja Laatokan välisellä Alueella.
Aunuksessa taas suomalaisten oli Syvärin saavuttamisen jälkeen muodostettava sillanpää virran etelärannalle voimalaitoksen ja Lotinanpellon luo sekä sieltä jatkaa hyökkäystään etelään yhtyäkseen saksalaisiin joukkoihin.
” Miten minun on se tehtävä? Mitä OKH luulee? Minulla ei ole uudenaikaisia aseita, ei lentäjiä ja tappiot ovat suuret. ” ( Kiihdyksissään marsalkka tuli sekoittaneeksi Saksan sotilaallisen hierarkian puhumalla OKH:stä OKW sijaan.
Tyynnyttyään marsalkka totesi saksalaisten ehdotuksellaan aiheuttaneen kokonaan uuden tilanteen, josta oli neuvoteltava presidentin ja hallituksen kanssa. Suomalaiset eivät halunneet olla missään tekemisissä Leningradin kanssa. Heille oli mieluisinta että saksalaiset valtaisivat sen ja pysyisivät siellä. Keskustelu päättyi Mannerheimin lupaukseen harkita asiaa.
Erfurthin poistuessa huoneesta vt. yleisesikunnan päälikkö , kenraali Hanell tuli eteishuoneessa onnittelemaan siitä että ” kaikki oli sujunut onnellisesti ”. Hän (Hanell) oli pelännyt ylipäällikkönsä räjähtävän. (viite – Erfurthin muistiinpanot)
23.8.1941 Mikkeliin saapui sotamarsalkka Keitelin virallinen kirje joka ei sisältänyt enää mitään uutta. Mannerheimin vastaus jätetiin Erfuthille 27.8.1941 jossa Mannerheim perusteli operaation olevan edullisempaa suorittaa etelästä käsin. Myös hallitus oli vastahakoinen ylittämään rajaa.
Hyökkäys Syvärille taas oli mahdollisuuksien rajoissa. Mannerheim muistutti OKW:tä vielä siitä että sekä Laatokan itä että länsipuolinen operaatio oli aloitettu saksalaisten omasta pyynnöstä. Niiden yhtäaikainen toteuttaminen ylitti suomalaisten voimavarat.
Kun Kantalahdenkin valtauskin ( AOK Norwegenin toimesta ) näytti viivästyvän ei sieltäkään ollut reservejä saatavissa. Näin Mannerheim erittäin taitavasti laittoi saksalaiset itsensä vastuuseen hänen HÄNEN VOIMIENSA heikkoudesta. "
VIRALLINEN TIEDOTE SAKSALAISILLE - KIELTÄYTYMINEN
HYÖKÄTÄ LENINGRADIA KOHTI.
Rytin saavuttua jo toisen kerran Mikkeliin viikon kuluessa, Mannerheim seuraavana päivänä yhdessä puolustusministeri Waldenin kanssa jätti henkilökohtaisesti KIELTEISEN vastauksen Erfuthille, toimitettavaksi edelleen OKH:lle.
Siinä Marsalkka toimitti samat näkökohdat, jotka jo oli aiemmin esittänyt Keitelille. Suomalaisten voimat eivät yksinkertaisesti riitä kyseiseen operaatioon.
Erfuth ei voinut kuin valittaa tehtyä päätöstä, mutta totesi kantanaan, ettei päätöksellä ole sotilaallisia perusteita koska Kannaksen venäläinen on jo lyöty, ja vain rippeiden olevan jäljellä. Nämä eivät voisi miehittää puolustuslinjaa kunnolla.
Mikäli nämä saavat aikaa tilanne muuttuu oleellisesti. Erfurt toteaa poliittisten motiivien vieneen voiton sotilaallisten sijaan. Mannerheimin ja Rytin harkinnassa.
Mikä vaikutus suomalaisten itsepäisyydellä oli. OKH:n operatiivisen osaston päällikkö eversti Heusinger oli ( tuleva NATO.n kenraali)on merkinnyt Erfurthin edellä mainittuun raportin reunaan huomautuksensa.” Vihdoinkin tulee esiin jo vapaussodasta tuttu Mannerheim, joka oli saksalaisille hyvä niin kauan kun hänelle oli siitä hyötyä.
Ja maavoimien komentaja Brauchitcsh kommentoi ” Tämä suomalaisten kiitos on sopimaton ”(unanständig )
Mihinkähän tässä viitataan kiitoksella?
Erfuth esittää Aunuksessa olleen saksalaisen divisioonan siirtoa Kannakselle yksin hyökkäämään tavoitteenaan Leningradia ja maanmiehiään kohti Ajatuksesta luovutaan OKH:ssa.
Erfurth raportoi kuitenkin seuraavana päivänä asiasta Mannerheimille, joka suhtautui ajatukseen täysin torjuvasti koska divisioonan kuljetukset vaatisivat liian paljon aikaa vallitsevissa olosuhteissa.
Mannerheimin perimmäinen motiivi on nytkin löydettävissä. Jos Leningradia vastaan ei Suomesta menty, eivät saksalaisetkaan saaneet sitä tehdä Suomen kautta. "
Lähde Tuomo Polvinen Suomi Suurvaltain Politiikassa 1941-1944.
Divarissa teoksia alkaen 4 €.
Sodan aloitti Saksa.
Ollaas tarkkoja. Yleisellä tasolla Saksa oli aloittaja mutta Britannian ja Saksan välisen sodan aloitti kiistatta Britannia 3.9.1939. Ei siinä asiassa ole mitään epäselvää.
Saksa aloitti sodan 1.9. 39. Britannia liittyi siihen 3.9. 39.
Keskinäiset sotatoimet alkoivat varsinaisesti 10.5. 40 Saksan hyökätessä Ranskaan.
Sodan aloitti Puola Britannian käskystä pakottamalla Saksan sotaan. Siis Britannia aloitti kaiken, koska määräsi asioista