http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vanhanen Tuulivoimaa tarvitaan parituhatta megawattia/1135232284271
Tuulivoimaa
vesivoiman verran.
191019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Idästä saa halvalla toimimattomia wanhoja tuulivoimaloita. Ovat valmiiksi umpiruosteessa ja täynnä ydinsäteilyä. Näkyvät kivasti pimeässä, niin linnutkaan ei törmää myllyihin.
Tuulivoima/vesivoima on surkeimmat energiantuotanto tavat tässä tasaisten tuntureiden maassa. Vesivoimasta on se etu, että sillä voi huuhdellä JÄTEVESI päästöjä, mitä tässä maassa on alkanut sattumaan. Tekojärvi on ikäänkuin ISO vessan säiliö ja se voimala vastaa sitä vessan vetonuppia. Entinen kosti toimii ikäänkuin vahana pyttynä, jonne voi nakata kaikki paskat ja roskat. Tuulivoimalasta saa helposti suuren PUHALTIMEN jolla sen löyhkän voi puhaltaa naapuri kuntaan.
Energiaa pitää SÄÄSTÄÄ ei tuhla kaikenmailman uusiin turhakkeisiin, kuten plasma töllöt ja hikiboxit. SInne se sähö hävii, mitä tehtailta jää yli.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article50541.ece
Joo rakennetaan bisnes laitettaan kuluttajat ja valtio maksamaan...
"”Jos tavoite saavutetaan, Suomi voi saada 1,4 miljardin euron vientitulot tuulivoimalaviennistä ja ala työllistää 18 000 ihmistä”, sanoo Timo Suistio tuulivoimakomponentteja valmistavasta Hollming Worksistä. Nyt alalla on 3 000 henkeä.
Tuulisähkön tuotanto on siirtymässä pienistä kilowattiluokan voimaloista kolmen–viiden megawatin myllyihin. Alan mukaan teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5-kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna."
Ja toisaalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000030597946
Jos homma on niin hyvää bisnestä niin siitä vaan myllyä pystyyn ihan omilla tai lainatuilla rahoilla. Mitä siihen tukia itkemään? Halutaanko maahan telakkateollisuuden korvaavaa tukien käyttäjää? Samoja alihankkijoita käyttävät yhtiöt joutuvat ostamaan komponenttinsa tuotteisiinsa ihan ilman tukia. Maksavat vielä veroakin pikkasen josta tuet maksetaan.
Jos esitän vaikkapa maatalouteen jotain muutosta, niin te kehoitatte ryhtymään maanviljelijäksi?
:D
Energiapolitiikasta hevon v:tä.
Ainoa vaihtoehto nyt,vetytalous 100 v kuluttua(?)
Ydinvoimaa,joa heti!!!Ettei luonto kärsi
sitä on rajallisesti ja ottajia on.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000026646518#22000000026646518
Tuolta lisäinfoa
Nykyiset n. 500 voimalaa 5000 voimalaksi - 50000 voimalaksi? Missä on yläraja?
Ydinvoimaloiden määrä voi kasvaa huomattavasti,, kun pieniä ja huoltovapaita voimaloita otetaan käyttöön. suurien voimaloiden määrä tuskin tulee radikaalisti nousemaan. vanhoja voimaloita kun käyttöiän päättyessä ajetaan alas lähes yhtä nopeaan tahtiin, kuin uusia otetaan käyttöön. Mm. Ranskan seuraavat viisi EPR hanketta ovat alku suuremmalle hankkeelle, jonka tarkoitus on korvata puolet vanhoista ydinvoimaloista EPR -pohjaisilla voimaloilla.
”Tämä on erittäin voimakas vetoomus lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö, jolloin ainoaksi reaaliseksi mahdollisuudeksi jää atomivoiman lisääminen.”
”MITENKÄ SINÄ RATKAISISIT ILMANSAASTEONGELMAT JA MILLÄ AIKATAULULLA???
Älä suotta tarjoa tuulivoimaa, biopolttoaineitaja energiansäästöä. Ne eivät ole REAALINEN ratkaisu pelkästään jo aikataulullisesti.”
” Ydinvoiman lisärakentaminen on ainoa realistinen vaihtoehto hillitä kasvihuoneilmiötä, kun Kiinan, Intian ja muiden nousevien maiden energiantarve kasvaa kasvamistaan, sanoo professori Esko Valtaoja, vuoden 2002 Tieto-Finlandia-palkinnon voittaja.”
” Ydinvoima on ainoa päästötön energiavaihtoehto. Lisäksi lisäydinvoiman rakentaminen nostaa Suomen energiaomavaraisuutta.”
” Siksi ydinvoimaa pitäisi rakentaa myös korvaamaan nykyisiä fossiilisia voimaloita”
” Ydinvoima ainoa keino ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi”
Tällaisia harhaväitteitä löytyy jopa täältä tiede-lehden keskustelupalstalta. Ihmisillä, jotka eivät ole perillä riittävän syvällisesti energia-asioista tuntuu olevan kuitenkin aina olemassa AINOA ratkaisu. Tämä koskee eritoten ydinvoimalobbareita, joiden ilman perustuksia rakennetut mielipiteet murenevat viimeistään tämän viestin lukemisen jälkeen.
Todellakin kummalista on se, että ydinvoiman lisärakentamisella luullaan sekä korvattavan fossiiliset polttoaineet, että pysäytettävän ilmastonmuutos.
Lähdetäänpä tutkimaan kuinka vuoteen 2050 mennessä ydinvoiman avulla pystyttäisiin toteuttamaan nämä ydinvoiman kannattajien luulot.
http://www.smts.fi/tieteenpaivat/aro.pdf
Täältä nähdään, että ylimääräinen tarve vuoteen 2050 mennessä olisi 50 TW/vuosi. Olisiko ydinvoiman kannattajien mielestä tämä järkevä määrä lisäenergiaa, jolla pysähtyy sekä ilmastonmuutos, että korvataan fossiiliset?
No, se vaatisi yhteensä noin 16 000 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2050 mennessä. Vaikka ne kaikki olisivat Olkiluoto-3:n kokoisia, niin niitä tarvittaisiin 12 000 kpl. No rakennetaan niitä 16 000 kappaletta. Tämä tarkoittaisi sitä, että joka päivä vuoteen 2050 mennessä tulisi valmistua yksi uusi ydinvoimala.
http://janina.vuodatus.net/blog/384403
Joku voisi kysyä tässä vaiheessa, että mistä saadaan polttoaine tällaiselle määrälle ydinvoimaa?
No, teoriassa se on mahdollista, mutta vain muutamaksi vuodeksi. Vuonna 2003 maailman tunnetut uraanivarat olivat noin 3,3 milj.tonnia uraania. Tässä luvussa on mukana myös kaikki Suomen varat.
Maailmassa on noin 430 ydinreaktoria, joissa kuluu uraania vuodessa 68 000 tonnia. Eli Olkiluoto-3:nen kuluttaa noin 300 tonnia uraania vuodessa. Rakennetaan tällaisia OL-3:sia vuodessa 240 kpl, jolloin lasku vuodesta 2001 lähtien näyttää tältä:
Koodi:
Vuosi Uraanivarat kg Käyttö
2006 3261400000 70000000
2007 3191400000 70000000
2008 3121400000 142000000
2009 2979400000 214000000
2010 2765400000 286000000
2011 2479400000 358000000
2012 2121400000 430000000
2013 1691400000 502000000
2014 1189400000 574000000
2015 615400000 646000000
2016 -30600000 718000000
Toisinsanoen vuonna 2015 eli 8 vuodessa kaikki taloudellisesti hyödynnettävät uraanivarat on loppu, sillä kaikki uraanivarat on käytetty vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi tähän vuoteen mennessä ehdittiin rakentamaan vasta 1920 uutta reaktoria, rakentamatta jäi noin 10 000 reaktoria!
Seuraavaksi voitaisiin kysyä, että kuinka tuo polttoainemäärä voimaloihin voidaan tuottaa?
No, eipä se onnistu nytkään, sillä 49 % kaikesta vuotuisesta uraanitarpeesta on tällakin hetkellä mahdotonta tuottaa louhinnalla:
http://www.uraniumresources.com/
Onko tämä ydinvoiman kannattajan mielestä ainoa mahdollisuus korvata fossiilisia polttoaineita ja pysäyttää ilmastonmuutos? Sitten ydinvoiman kannattajalta voidaan kysyä, että vaikka 8 vuotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, niin saatiinko se pysäytetyksi? Entäs seuraavina vuosina?
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15779
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=17134
Ydinvoiman energiatase, malmista sähköksi
Uraani on metalli, mikä on kemiallisesti eroitettava uraanimalmista. Uraanimalmi on rikottava hienoksi pölyksi ja käsiteltävä kemikaaleilla kuten rikkihapolla. Tämän jälkeen käsitelty uraani viedään keltakakun valmistukseen.
Tyypillisesti ydinvoiman CO2-päästöiksi ilmoitetaan joku karkea luku perustuen yhteen malmipitoisuuteen eikä riippuvuutta malmin rikkaudesta anneta. Tämähän on selvää sillä 0,1 %:n malmimaita on louhittava kymmenkertaisesti vastaavan U3O8 määrän aikaansaamiseksi kuin 1 %:n malmimailla. Energiankulutus on vahvasti riippuvaista malmipitoisuudesta ja siksi tämä tekijä rajoittaa järkevästi hyödynnettävien uraanivarojen määrää oleellisesti.
Kaivostoiminnan louhinta ja louhitun aineen murskaus ja hienonnus pölyksi vaatii pienillä malmipitoisuuksilla valtavasti energiaa, jolloin koko ydinvoiman elinkaaren aikana tullaan sille malmin pitoisuusrajalle, jossa ydinvoima tuottaa lopulta vähemmän energiaa kuin se kuluttaa. Storm ja Smith osoittavat tämän malmipitoisuuden olevan 0,01 %.
Kuva 3: 0,01 %
Ydinvoiman uraanilouhokset ovat typillisesti avolouhoksia kun esiintymien syvyys maan pinnalta on alle 200 metriä. Esiintymiin käsiksipääseminen vaatii paljon ylimääräisen maan siirtelyä. 0,1 %:n malmipitoisuuksilla saavutetaan tyypillisesti yli 90 %:n saanti (erotetun uraanin osuus). Kuitenkin malmipitoisuuden tästä heiketessä saanti romahtaa nopeasti.
Kuva 4: Yield –romahdus
Ydinvoiman energiatase, uraaniesiintymät
Rikkaiden uraaniesiintymien kehittyminen maapallolla on vaatinut poikkeuksellisia oloja. Suuri joukko riippumattomia, satunnaisia esiintymiä muodostavat suurten lukujen lain mukaan todennäköisyysjakauman, jonka huippu kertoo sen, minkäpitoisten malmivarantojen määrä on suurin maapallolla.
Maapallon uraaniesiintymien lukumäärä on suurimmillaan noin 0,0003 pitoisilla mailla (malmipitoisuus 0,0003 % eli 3 ppm U). Taloudellisesti hyödynnettävien uraanivarojen malmipitoisuusraja-arvo on Storm ja Smith:n mukaan 0,01 %. Näitä esiintymiä on maapallolla erittäin harvassa ja yli 99 % maapallon uraaniesiintymistä on tätä heikkopitoisimmilla mailla.
Kuva 5: jakauma.
Uraani esiintyy myös merivedessä ja makeissa vesissä, mutta pitoisuus on tällöin alle 0,001 ppm U (eli 0,000 0001 –m-%).
Kopioidaanpas suoraan yksi vanhoista viesteistä.
"Olenkin toistuvasti sanonut, ettei mikään yksittäinen energianlähde ole ratkaisu. Kuten lainaamassasi tekstissäkin jo mainitaan:
"Eikä maapallolla yksinkertaisesti ole sellaista fossiilista tai uusiutuvaa energiavarantoa, millä tuotettaisiin tuo määrä energiaa".
Panostusta tarvitaan kaikkialla, eikä kokonaisuudesta sovi unohtaa yhtä suurta tekijää, eli ydinvoimaa. Edes ydinvoimaa ei voida rakentaa tarpeeksi vauhdilla, vaan lisäksi tarvitaan nimenomaan uusiutuvia energianlähteitä (kaikkia niitä). Minulla ei ole mitään vaikeuksia nähdä näiden kahden olemassaoloa rinnakkain, koska ne kilpailevat sähköntuotannon aivan eri osa-alueilla."
"Maailmassa on noin 430 ydinreaktoria, joissa kuluu uraania vuodessa 68 000 tonnia."
Maailmassa on 439 toiminnassa olevaa reaktoria ja niiden polttoainetarve on ensi vuonna 64 615 tonnia. Laskusi kusee muutenkin. Uudet reaktorit ovat hyötysuhteeltaan vanhoja parempia ja kolmannen sukupolven reaktorit voivat kyetä jopa 80% hyötysuhteisiin. Et ilmeisesti myöskään lukenut aikaisempaa viestiäni liittyen uraanin riittävyyteen, vaan päätit vaan kopioida vanhan viestin muualta. Myös Thoriumin käyttöä voidaan yleistää suunnittelemalla sen käyttöön soveltuvia reaktoreita.
Thoriumin käyttö ydinvoimalan muodossa on vielä kauempana kuin fuusio.
Ei ole olemassa thoriumia käyttävää voimalaa, josta saisi edes 200 MW sähköä, toisaalta enempää ei voikkaan saada, sillä teknologian taso ei 50 vuodessa parempaan riitä.
Hyötysuhde uusissa reaktoreissa on hyvin heikko 25 % energiasta loppukäyttäjän päässä sähkönä.
III-reaktorisukupolvi on 40 vuoden päässä, 80 %:n hyötysuhde on täysin mahdoton jo carnot-hyötysuhteen nojalla.
laske itse millaisia lämpötiloja tällainen lämpövoimakone vaatii ja kerro sitten vielä mikä on se turbiinin siiven metalli, joka kestää sitä käyttöä kymmeniä vuosia. Keraamisen turbiinin hinnalla pääseekin jo kuuhun.
Mutta haaveilla saat toki vailla taloudellisia ja teknillisä realiteetteja
"Thoriumin käyttö ydinvoimalan muodossa on vielä kauempana kuin fuusio.
Ei ole olemassa thoriumia käyttävää voimalaa, josta saisi edes 200 MW sähköä, toisaalta enempää ei voikkaan saada, sillä teknologian taso ei 50 vuodessa parempaan riitä."
Thoriumia voidaan käyttää lähes kaikissa tuotannossa olevissa ydinvoimaloissa pienillä muutoksilla. Vuosien saatossa sitä on käytettykkin useissa pienemmissä (300MWe ja alle) ydinvoimaloissa koetarkoituksessa. Venäjällä suunnitellaan thoriumin käyttöä mm. 1000MWe:n (VVER-1000) voimalaitoksissa.
"Hyötysuhde uusissa reaktoreissa on hyvin heikko 25 % energiasta loppukäyttäjän päässä sähkönä.
III-reaktorisukupolvi on 40 vuoden päässä, 80 %:n hyötysuhde on täysin mahdoton jo carnot-hyötysuhteen nojalla."
Väität että tarkoituksella tehtäisiin huonompaan hyötysuhteeseen pystyviä turbiineita uusiin ydinvoimaloihin?
IV sukupolven reaktoreiden on tarkoitus olla valmis rakennettavaksi vuosien 2020 ja 2030 välillä. Sitähän ei tiedä, koska ne tulevat, ennen kuin ne tulevat.
Tuo 80% hyötysuhde ei perustukkaan yksistään energian talteenottoon turbiineilla, vaan tämän lisäksi nykyisiä reaktoreita paljon kuumempana käytettävä reaktori mahdollistaa myös vedyn suurimittaisen tuotannon.
"laske itse millaisia lämpötiloja tällainen lämpövoimakone vaatii ja kerro sitten vielä mikä on se turbiinin siiven metalli, joka kestää sitä käyttöä kymmeniä vuosia."
Kyseisen reaktorin on tarkoitus tuottaa n. 1000 celsiusasteen ulostulon, jota lauhduttimien kautta käytetään vedyn tuotantoon ja lopulta normaaliin tapaan sähkön tuotantoon. Vaihtoehtoisesti sitä voidaan käyttää suoraan korkean hyötysuhteen kaasuturbiinien pyörittämiseen.
tosiasiaan miten yhteiskunta kuluttaa energiaa seuraavien kymmenien vuosien aikana ja ketkä kaikki saavat rakentaa ydinvoimaa ja ..
:D
"Thoriumin käyttö ydinvoimalan muodossa on vielä kauempana kuin fuusio.
Ei ole olemassa thoriumia käyttävää voimalaa, josta saisi edes 200 MW sähköä, toisaalta enempää ei voikkaan saada, sillä teknologian taso ei 50 vuodessa parempaan riitä."
Thoriumia voidaan käyttää lähes kaikissa tuotannossa olevissa ydinvoimaloissa pienillä muutoksilla. Vuosien saatossa sitä on käytettykkin useissa pienemmissä (300MWe ja alle) ydinvoimaloissa koetarkoituksessa. Venäjällä suunnitellaan thoriumin käyttöä mm. 1000MWe:n (VVER-1000) voimalaitoksissa.
>Höpö höpö, Venäjän VVER-1000 kokeilu koskee ainoastaan Plutoniumin polttoa thorium matriisilla :)
Ainoa toimiva reaktori maailmassa on ollut teholtaan 110 MW ja sekin käytti yhdessä rikastettua uraania...
Syklissä on pakko kierrättää U-233, jotta edes koko homma on järkevää (vs nyt koko ydinjätteen kierrätys on ollut ja on jatkossa täysin taloudellisesti kannattamatonta).
Haaveissa olevat reaktorit tarvitsevat Pu-alkulatauksen, joka on tunnetusti ydinpommien vaarallisita ja halutuinta ainetta, sitä, jota et osta ydinasemailta. Lisäksi taritse jatkuvaa U-232 polttoainetta, jotta reaktori pysyy käynnissä. Tämä vaatii oman polttoaineverkoston thoriumin lisäksi.
LWR-reaktorissa on positiivinen aukko-kerroin eli kuten Tsernobyl-tyyppisessä reaktorissa.
Polttoainesykli on huomattavasti MOX-sykliä kalliimpi eli 50 vuoteen täysi mahdottomuus taloudelllisesti.
Lisäksi rikastetun U-233-polttoaineen valmistus reaktorin yhteydessä tekee siitä terroristimaille sopimattoman energiantuotantomuodon ainakin lännen silmissä
"Hyötysuhde uusissa reaktoreissa on hyvin heikko 25 % energiasta loppukäyttäjän päässä sähkönä.
III-reaktorisukupolvi on 40 vuoden päässä, 80 %:n hyötysuhde on täysin mahdoton jo carnot-hyötysuhteen nojalla."
Väität että tarkoituksella tehtäisiin huonompaan hyötysuhteeseen pystyviä turbiineita uusiin ydinvoimaloihin?
IV sukupolven reaktoreiden on tarkoitus olla valmis rakennettavaksi vuosien 2020 ja 2030 välillä. Sitähän ei tiedä, koska ne tulevat, ennen kuin ne tulevat.
>Ne ovat koereaktoreita, eivät vapaille markkinoille tulevia sähköntuotantomalleja :)
Tuo 80% hyötysuhde ei perustukkaan yksistään energian talteenottoon turbiineilla, vaan tämän lisäksi nykyisiä reaktoreita paljon kuumempana käytettävä reaktori mahdollistaa myös vedyn suurimittaisen tuotannon.
>Ei taloudellisia edellytyksiä vedyn tuotantoon, kerro heti polttokennomalli, joka tuottaa megawatteja sähköä yli 90 %:n hyötysuhteella (ydinreaktori ei tule ikinä tuottamaan edes 70 %:n hyötysuhteella vetyä...). Laskepa kokonaishyötysuhdetta sen jälkeen (kerro osaprosessien hyötysuhteet keskenään...)
"laske itse millaisia lämpötiloja tällainen lämpövoimakone vaatii ja kerro sitten vielä mikä on se turbiinin siiven metalli, joka kestää sitä käyttöä kymmeniä vuosia."
Kyseisen reaktorin on tarkoitus tuottaa n. 1000 celsiusasteen ulostulon, jota lauhduttimien kautta käytetään vedyn tuotantoon ja lopulta normaaliin tapaan sähkön tuotantoon. Vaihtoehtoisesti sitä voidaan käyttää suoraan korkean hyötysuhteen kaasuturbiinien pyörittämiseen.
>Carnot HS=(1-293/1273=0,77.. =77 %) eli vaikka olisi ideaalinen turbiini ja täysin häviötön generaattori niin noilla höyryillä 80 % sähköntuotannon hyötysuhde on fysikaalisesti jo mahdoton.
Kerro heti kuinka luulet saavasi vetyä 1000-asteen höyryllä, ja siitä sähköä yli 80 %:n hyötysuhteella, odotan :)
">Höpö höpö, Venäjän VVER-1000 kokeilu koskee ainoastaan Plutoniumin polttoa thorium matriisilla :)
Ainoa toimiva reaktori maailmassa on ollut teholtaan 110 MW ja sekin käytti yhdessä rikastettua uraania..."
Hyvä, että alkaa valkenemaan. Thoriumia voidaan käyttää lähes kaikissa tuotannossa olevissa ydinreaktoreissa. Thorium itsessään ei ole fissiili, vaan ydinreaktoria käyttäessä uraanilla, se absorboi hitaita neutroneita tuottaen hajoamisketjun tuotteena fissiiliä uraanin isotooppia 233, joka taasen toimii polttoaineena.
"Haaveissa olevat reaktorit tarvitsevat Pu-alkulatauksen, joka on tunnetusti ydinpommien vaarallisita ja halutuinta ainetta, sitä, jota et osta ydinasemailta. Lisäksi taritse jatkuvaa U-232 polttoainetta, jotta reaktori pysyy käynnissä."
Pääasiallisena suunnitelmana on käyttää seedinä U-235:sta, ei plutoniumia, toisin kuin tuossa VVER -kokeilussa. U-232 taasen on yksi Thoriumvaipan polttoaineen lopputuotteista, eikä sen toimintaa vaativa osa.
"Polttoainesykli on huomattavasti MOX-sykliä kalliimpi eli 50 vuoteen täysi mahdottomuus taloudelllisesti."
Mutta mahdotonta se ei ole. Uraanin edullisuus kyllä hidastaa Thoriumin käyttöä, mutta pointtina olikin, että sen käyttömahdollisuus lisää ydinvoiman polttoaineen riittävyyttä.
"III-reaktorisukupolvi on 40 vuoden päässä...
...IV sukupolven reaktoreiden on tarkoitus olla valmis rakennettavaksi vuosien 2020 ja 2030 välillä...
>Ne ovat koereaktoreita, eivät vapaille markkinoille tulevia sähköntuotantomalleja :)"
Pahoittelen. Puhuit 3 sukupolven reaktoreista ja minä erehdyksessä 4 sukupolven reaktoreista. Ensimmäinen kolmannen sukupolven reaktori on ollut kaupallisessa käytössä japanissa jo vuodesta 1996 ja useita on tällä hetkellä rakenteilla, mm. Suomeen rakennettava EPR (Olkiluoto 3) on kolmannen sukupolven reaktori. IV -sukupolven reaktoreita on tarkoitus rakentaa nimenomaan tuotantokäyttöön vuosien 2020-2030 välillä.
">Ei taloudellisia edellytyksiä vedyn tuotantoon, kerro heti polttokennomalli, joka tuottaa megawatteja sähköä yli 90 %:n hyötysuhteella (ydinreaktori ei tule ikinä tuottamaan edes 70 %:n hyötysuhteella vetyä...)."
Tarkoitus reaktorilla on tuottaa vetyä suoraan lämpökemiallisella menetelmällä. Kokonaistehokkuudeksi on arvioitu vedyntuotannon osalta yli 50%. OL3 kokoinen reaktori tuottaisi vuorokaudessa n. 400 tonnia vetyä vuorokaudessa. "Hukkalämpöä" käytettäisiin sähkön tuotantoon. Alkuun arvioidut hyötysuhteet on 60% luokkaa, mutta mahdollisuuksia on saavuttaa jopa 80%.
"Carnot HS=(1-293/1273=0,77.. =77 %) eli vaikka olisi ideaalinen turbiini ja täysin häviötön generaattori niin noilla höyryillä 80 % sähköntuotannon hyötysuhde on fysikaalisesti jo mahdoton."
80% on yhteenlaskettu hyötysuhde sekä sähköntuotannosta, että vedyntuotannosta.
"Kerro heti kuinka luulet saavasi vetyä 1000-asteen höyryllä, ja siitä sähköä yli 80 %:n hyötysuhteella, odotan :)"
Lainaus:
"In each of the leading thermochemical processes the high-temperature (800-1000°C), low-pressure endothermic (heat absorbing) decomposition of sulfuric acid produces oxygen and sulfur dioxide:
H2SO4 ==> H2O + SO2 + 1/2O2
There are then several possibilities. In the iodine-sulfur (IS) process iodine combines with the SO2 and water to produce hydrogen iodide which then dissociates to hydrogen and iodine. This is the Bunsen reaction and is exothermic, occurring at low temperature (120°C):
I2 + SO2 + 2H2O ==> 2HI + H2SO4
The HI then dissociates to hydrogen and iodine at about 350°C, endothermically:
2HI ==> H2 + I2
This can deliver hydrogen at high pressure.
The net reaction is then:
H2O ==> H2 + 1/2O2"
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/7308-britanniassa-suunnitellaan-tuulivoimavallankumousta