On väitetty Valkeasaaren keskityksen olleen kovin toisessa maailmansodassa. Se ei pidä paikkaansa, on vain suomalaista itsekehua.
Joka epäilee niin sopii lukea Panssari-lehdestä 2/2007 kuvaus Viron Sinimäkien taisteluista heinäkuussa -44.
Kovimmassa vaiheessa mäkiä ampui Punatykistö, 300 putkea/kilometri. Ja ammusten kulutus oli normioitu 200 000 kpl/päivä !!!! Lisäksi olivat 60 ja 180 koneen parvissa hyökänneet maataistelukoneet !! Ihantalassa ampui punatykistö vain n. 20 000 kranua/päivä ja lentovoimia ei ollut nimeksikään.
Löytyy lisäksi muitakin eroja. Tälläkään keskityksellä eivät virolaiset ja saksalaiset puolustajat joutuneet pakokauhun valtaan ja lähteneet juoksemaan vaan tätä hirvittävää menoa kesti päiväkausia ja Puna-armeija pääsi eteenpäin vain äärimmäisen hitaasti ja suunnattomin tappioin.
Että kyllä vertailukohtia löytyy, sano.
Mitäs jos N-liitto olisi keskittänyt heinäkuussa -44 Ihantalaan samanlaisen tykistön samanlaisin ammusmäärin niin mitään Salpalinjan tai Kymijoen taisteluja ei olisi enää tullut. Ukot olisivat juosseet pysähtymättä Pohjanmaan lakeuksille asti.
Joka epäilee niin sopii lukea Panssari-lehdestä 2/2007 kuvaus Viron Sinimäkien taisteluista heinäkuussa -44.
Kovimmassa vaiheessa mäkiä ampui Punatykistö, 300 putkea/kilometri. Ja ammusten kulutus oli normioitu 200 000 kpl/päivä !!!! Lisäksi olivat 60 ja 180 koneen parvissa hyökänneet maataistelukoneet !! Ihantalassa ampui punatykistö vain n. 20 000 kranua/päivä ja lentovoimia ei ollut nimeksikään.
Löytyy lisäksi muitakin eroja. Tälläkään keskityksellä eivät virolaiset ja saksalaiset puolustajat joutuneet pakokauhun valtaan ja lähteneet juoksemaan vaan tätä hirvittävää menoa kesti päiväkausia ja Puna-armeija pääsi eteenpäin vain äärimmäisen hitaasti ja suunnattomin tappioin.
Että kyllä vertailukohtia löytyy, sano.
Mitäs jos N-liitto olisi keskittänyt heinäkuussa -44 Ihantalaan samanlaisen tykistön samanlaisin ammusmäärin niin mitään Salpalinjan tai Kymijoen taisteluja ei olisi enää tullut. Ukot olisivat juosseet pysähtymättä Pohjanmaan lakeuksille asti.
Vastaukset 23
Vanhimmat
venäläiset murtokohtaan vuorokaudessa enemmän kranaatteja kuin saksalaiset koko yhdeksän sadan piiritysvuorokauden aikana Leningradiin.
myös Kannaksellakin, 9.6.-aloittamansa suurhyökkäyksensä päättivät välitavoitteeseensa Viipuriin vasta 20.6.-44.
Eli matkaa olivat tehneet tuona ajanjaksona VAIN n.100 kilsaa. Hitaita olivat,kun noin kauan tulivat tuota matkaa. Miksi matkanteko oli noin hidasta?
Tässä tämä sinun arviosi.
" Löytyy lisäksi muitakin eroja. Tälläkään keskityksellä eivät virolaiset ja saksalaiset puolustajat joutuneet pakokauhun valtaan ja lähteneet juoksemaan vaan tätä hirvittävää menoa kesti päiväkausia ja Puna-armeija pääsi eteenpäin vain äärimmäisen hitaasti ja suunnattomin tappioin "
niin kuin olivat tavoitteen itselleen asettaneet.
Mutta lue se kertomus siitä Panssari-lehdestä ja känise vasta sitten lisää jos mielestäsi asiat paremmin tiedät kuin sen kirjoittaja.
Koeta päättää puhutko Valkeasaaresta vai Ihantalasta. Kova oli paikka Itä-Virossakin mutta saksalaisten pysyessä siellä paikoillaan mentiin vasemmalta ohi ja kauas. Leningradin rintaman päätehtävä oli pitää Schörnerin armeijakunta Virossa jottei sitä saatu siirrettyä etelämmäksi. Onnistui myös. 700 000 ukkoa vähemmän tiellä matkalla Berliiniin. Eikös Valkeasaarenkin tykistön määräksi muuten mainita tuo 300 putkea/km?
****Koeta päättää puhutko Valkeasaaresta vai Ihantalasta*****
Ei siinä ole mitään päättämistä sillä puhun molemmista ja vertaan !!!Etkö sitä tajuu??
Valkeasaaren murtokohdan tykistötiheydeksi on puhuttu 200 kpl/km. Puna-armeijalla ampui n. 5 km murtokohtaa n. 1000 tykkiä.
"virolaiset ja saksalaiset puolustajat joutuneet pakokauhun valtaan ja lähteneet
juoksemaan vaan"
Et nyt tunne oikein hyvin noita taisteluja heinäkuussa itärintamalla tai sitten
tunget vaan tuota vanhaa natsi-propagandaa?
Puna-armeijan Baltian vapauttaminen fasistimiehityksestä tapahtui Peips-järven
eteläpuolelta, ei varsinaisesti Narvan kautta.
Armeegruppe Mittenin tuho ja armeegruppe Nordin sekä Steinerin SS-joukkojen
motitus:
http://www.frikorps-danmark.dk/Danske/3PanzerKorpsKampudsnitNord.jpg
Ja kyllä siinä fasistit juoksivat karkuun ihan etulinjassa - ja mottiin Kuurinmaalle,
jossa isot kalat Riikanlahdella sitten pisteli niitä poskeensa kuin pakokauhun valtaan
joutuneita rottia, niitä joita Kriegsmarine ei ehtinyt onkimaan laivoihinsa.
Operaatio Bagration Valko-Venäjällä 22. kesäkuuta - 19. elokuuta 1944:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/44/BagrationMap2.jpg
motittanut divisiooniamme, eikä saanut näin ollen tuhottua motteihin lainkaan joukkojamme.
Jos siihen lisätään vielä järkyttävä yksisilmäisyys, niin sääliksi käy.
suunnalle, sadan kilometrin matkaa puna-armeijan panssarijoukot veivasivat Viipuriin yli kymmenen päivän ajan, eikös Sotkat kulkeneet aika lujaa tuolloin kuitenkin.
Mistä mahtoi johtua kun noin kauan kuluttivat matkalla aikaansa?
Ja toisekseen, miksi sitä demökratiaa ei tuotu PERILLE ASTI, nyt demokratian tuonti jäi Viipurin länsipuolelle, Kivisillansalmen vaiheille.
Olivatko Baltit muka niin paljon parempaa kansaa kuin me suomalaiset, kun meidät jätettiin kokonaan osattomaksi tuosta autuaasta teosta. Kyllä minä olen niin katkera tuosta NL puolueellisuudesta, mitä harrastivat Balttien hyväksi ja meidän kustannuksella.
Ja sitten vielä yritettiin tuoda demokratiaa vielä Ilomantsinkin suunnalta, syksy myöhällä vielä, eihän ne sielläpäin ymmärtäneet hyvän päälle mitään, olisihan heidän tuo pitänyt ainakin arvata.
"On väitetty Valkeasaaren keskityksen olleen kovin toisessa maailmansodassa."
Entäpä jos on kuvailtu tykistökeskityksen kokemista. Oliko tykistökeskityksen kokemaan jotuneille kovin toisessa maailmansodassa? Jos oli, niin kyseessä ei ole valheellinen maininta. Oliko se Sinimäkikään sitten kaikkein kovin. Älä pihtaa tietojasi, kun olet tietojasi tahtonut levittää.
...eli Leningradin rintaman komentaja Govorov.
Peips-järven pohjoispuoli oli soiden takia vain
kapea kannas; Hyökkääjälle vaikea, ja
puolustajalle edullinen, minkä johdosta hyökkäys
Baltiaan tapahtui Peips-järven eteläpuolitse.
PS. aloittelija on näissä asioissa pelkkä höpöttelijä
- ei se mitään ymmärrä!
****Älä pihtaa tietojasi, kun olet tietojasi tahtonut levittää.****
Elikkä, toisin sanoen, mitä ja minkälaista tietoa sinä nyt jäit kaipaamaan???
Govorov oli jo Talvisodassa tykistön komentajana Kannaksella.
perustua väittämä, jonka mukaan Valkeasaaressa oli 2. MS:n kovin keskitys?
Kuka on mukamas tilastoinut kaikki keskitykset, myös amerikkalaisten ja brittien materiaalitaistelut suunnattomine kranaatti- ja pommimäärineen. Ei kukaan.
On vain kehuttu. Siis ainakin Sinimäen taistelussa oli keskitys 50 - 100 % rajumpi kuin Valkeasaaressa. Mutta silti puolustajien linjat pitivät ilman pakokauhua !!
2MS kovimpia keskityksiä. NL sotahistorioitsija M. Frolof on todennut että Kannakselle keskitettiin 5 500 tykkiä ja kranaatinheitintä joiden kaliberi ylitti yli 75 mm, sekä lähes 900 raketinheitintä. Neuvostotykistö ampui tuona kesäkuun lauantaina 10.6.-44.- 354 000 kranaattia Rajajoen - Valkeasaaren maastoon.
Froolovin mukaan tämä oli suurin Leningradin rintamalla siihen mennessä.
Patteristojen ja pataljoonien suhde oli puna-armeijassa tuolloin 1,5:1 ja muilla suurvalloilla noin 0,8:1. Suomella suhde oli 0,6:1.
Toisen hyökkäyspäivän mentyä, puna-armeija oli raivannut yli 20 kilometriä leveän ja yli 15 kilometriä syvän aukon, josta hyökkäysjoukot tulvivat eteenpäin.
****Kannakselle keskitettiin 5 500 tykkiä ja kranaatinheitintä joiden kaliberi ylitti yli 75 mm, sekä lähes 900 raketinheitintä****
Noin valtavaa lukua kuin n. 6500 putkea ei ole taatusti julkaistu missään muualla. Paljon pienempiä lukuja olen nähnyt, kuten esim. 2000 putkea tms.
Joo, mutta hyökkäyskeskityksessä kaikki eivät koskaan ammu yhtäaikaa.
Illalla murtokohta oli ehkä 15 km leveä mutta ainakin suomalaisten historiain mukaan läpimurron tulivalmistelu keskittyi n. 5 km leveälle alueelle, jolla oli n. 1000 putkea.
Netti sotilas tietää näin.
NEUVOSTOLIITON SUURHYÖKKÄYS KARJALANKANNAKSELLA
" Venäläisten asevoimat olivat vahvuudeltaan Suomen rintamalla 24 divisioonaa; maajalkaväkeä yli 400 000 miestä/naista, laivaston jalkaväkeä 27 000 henkilöä, lentokoneita noin 1400, panssarivaunuja 700 ja tykkejä 6500-7000. Joukot kuuluivat lähinnä Kaartin 21., 23., 30. ja 109. armeijakuntiin eli valiojoukkoihin. "
http://www.suomensotilas.fi/nettisotilas/NS_Lempaala.html
Ja Syvärillä oli Krutikovin 7. A.- neljällä divisioonalla Koskimaan mukaan 1600 tykkiä ja heitintä.
Ilomantsia kohti pyrki.
32. Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Filipp D. Gorelenkon neljä divisioonaa. Kalusoa Kilin esittelee näin: " Kalustotappiot (suurin osa menetettiin mottitaisteluissa) olivat mm. 33 konekivääriä (63:sta), 36 kpl 120 ja 82 mm kranaatinheitintä (58:sta), 4 kpl 122 mm haupitsia (11:sta), 14 kpl 76 mm kanuunaa (30:sta). "
ilmoitettu Suomen rintamalla. Suomen rintama on aikalailla eri kuin pelkkä Valkeasaaren kohta. Lisäksi tuo määrä sisältää reservitykit yms. kok rintaman mitalta.
Edelleen, Valkeasaaressa ampui 1000 putkea 5 km matkalle eli 200 kpl/km.
Sinimäen taistelussa ampui 300 putkea/km. Lisäksi lentokoneet massoittain.
... ja perehtykää edes hieman Guderianin ja
von Mansteinin kuten myös Govorovin 'artillery
tactics'. Tärkeää siinä on muukin kuin keskitys,
kuten yhteistoiminta panssarien kanssa.
Valitettavasti Suomen populaari sotahistoriallinen
kirjallisuus EI TUNNE näitä asioita.
..nettisotilas on joidenkin kakaroiden
pyörittelemä sivusto joka - kuten tuo lyhyt
kopiosikin selvitti - ei tiedä hevonpaskaa
kannaksen suurhyökkäyksestä.
- Lapsellista ja typerää!
Sodastahan oli kysymys joten kaikki muut varmaan tietävät että aselajeja on silloin iso repertuaari. Laivatykit mm. jäi kokonaan pois samoin mm.lentoaseen vaikutuksen arviointi.
Kyllä putkien määrä on eräs kriteeri.
"On väitetty Valkeasaaren keskityksen olleen kovin toisessa maailmansodassa. Se ei pidä paikkaansa, on vain suomalaista itsekehua."
Tuosta huolimatta suomalaiset saavuttivat kovemman tulitiheyden paikallisesti. Siis nimenomaisesti keskittämällä useiden patteristojen, suurimmillan jopa lähes kahdenkymmenen (20) patteriston tulen samalle maalialueelle tehtävään iskuun. Tähän ei varmasti muualla kyetty, ei ainakaan sillä tykkimärällä ja isommilla määrilläkään se ei tainnut olla oikein mahdollista johtuen silloisesta tulenjohtotavasta.
Lisäksi suomalaistykkien tulta voitiin suunnata sinne minne tarvittiinkin ja vieläpä melkoisen joustavsti. Usean patteriston rojauttama tulipeite tai -isku yhteen maaliin takasi ettei sillä ollut mitään elävää sen jäljiltä ja sitten jo siirryttiinkin seuraavaan maaliin.
Millä muulla keinoin te kuvittelette noin 250 tykin pysäyttäneen venäläisten suurhyökkäyksen Ihantalassa ja Vuosalmella?
hyökkäysstrategia sopi meidän puolustusstategiaamme kuin panssarinyrkki suomipojan käteen.
Puna-armeija keskitti aina suuren massan yhteen pisteeseen ja hyökkäsivät siis voimalla. No vähän ennen hyökkäystä tuollainen joukkojen keskitys oli oikein lihava maali tykistöllemme ja syöksypommittajille. Se koitui puna-armeijan tuhoksi Kannaksella. Tosin sen verran täytyy todeta, että eipä puna-armeijalla ollut oikein muuta vaihtoehtoakaan, sillä kapea kannas kun ei tarjoa vaihtoehtoisia hyökkäysuria. Kyllähän tuotakin puna-armeija kokeili muun muassa salamasotaoppien mukaisesti hyökätä paksuna kiilana puolustuksen ohitse mutta ainakin Ilomantsissa tuo päättyi siihen kun venäläisjoukot olivat motissa.