Minusta ateisimiin kääntyvillä on kysymys siitä ettei haluta minkään muun kuin itsensä päättää mm. mikä on oikein ja mikä väärin, ollaan siis aktoriteetti kapinallisia.
Uskovaisilla taas melkeinpä toisin päin.
Uskovaisilla taas melkeinpä toisin päin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
????
mitä semmoiset ovat, panteistit, agnostikot, budhhalaiset,intiaanit...?????????:-)
Uskovat ovat nimenomaan "auktoriteettihakuisia".
Eivät ressukat voi elää ilman isähahmoa.
Outo, etten sanoisi alkeellinen asetelma. Sinä se jaksat uskoa pelkkää negatiivista vääräuskoista. Ajattele positiiviisesti. Se on hyväksi terveydellekin.
Ei halu tajuta oikeata ja väärää ole ollenkaan sama asia, kuin päättää, mikä on oikein ja mikä väärin. Eiköhän oleellista ole ymmärryksen kehittyminen ja toisten huomioon ottamisen oppiminen, eikä päätösvallan tavoittelu. Ja onhan meillä laaja lakikokoelma yhteiselon rajosta.
koen vain ateisteilta ja muilta ääriliikkeiltä. Kerro matelija yksi hyvä syy olla ateisti, syy, joka ei kohdistu oman negaatiosi pönkittämiseen.
Kyllä te auktoriteetti kapinallisia olette! Se ei ole lainkaan alkeellista silloin, kun keskenänne touhuatte, vai niinkö itsestänne sanotte? Eikös juuri silloin olla niin minä-itse keskeisiä?
Mitä on "päätösvallan tavoittelu"? Kuka sellaiseen pyrkii tässä niin tavallisessa elämässä. Eikö pelkästään itsestään hyvää huolta pitäminen ja muiden huomioiminen sinulle riitä.
Pitäisikö jonkun muun "päättää asioista puolestani", tai ainakin itseni "tavoitella päätösten tekoja". Mitä höyryät?
Minkä hemmetin negaation ja pönkittämisen? Nyt ei tajua laisinkaan. Siis eihän minun tarvitse perustella sitä, että olen jo lapsesta asti pikkuhiljaa omine ajatuksineni kasvanut maailmankuvaani, johon en pysty jumalaa tai kristinuskoa liittämään. Se on vain minulle luonnollinen olotila, eikä sitä voi määritellä riippuvuussuhteessa kenenkään muun maailmankuvaan. Tässä ei nyt ole tarjottavana yhtään sen enempää.
Keskenänne touhuatte? Ei taaskaan ymmärrä. Lonely rider nääs.
Joo, en minä auktoriteettejä diggaa. Pitäisikö?
Aloittaja sanoi jotain sen suuntaista, että ateisti haluaa päättää itse mikä on oikein tai väärin. Korostin, että ei ole kysymys päätösvallan tavoittelusta (eli pelkästä itsekkäästä päättämisestä), vaan oikean ja väärän ymmärtämisestä. Ja kyllähän kaikenlainen valta joillekin on makeaa.
Tottakai riittää. Miksei riittäisi? Sen suuntaistahan sanoin itsekin. Eli pitää oppia ymmärtämään oikea ja väärä ja oppia ottamaan toiset huomioon. Aidosti ja sisäistäen, ei ulkoa annettuna ohjeena. Ei pidä tavotella vapautta ja iitsenäisyyttä siksi, että saa päättää yksin, mikä on oikein ja väärin, vaan, että oppii itse puntaroimaan, mikä on oikeata ja väärää muidenkin, kuin oman itsen kannalta.
Ota nyt iisisti, en minä höyryä. On tuo ruuminlämpökin kovasti alhainen.
Ihminen syntyy ilman uskoa.
Uskonnot opetellaan!
mikä on oikein,mikä väärin.Idioottimaista hyväksyä jokin taho auktoriteetiksi,ja totella sitä sokeasti.Uskovaisten "kunniaksi"on sanottava,että eivät hekään ihan pöljiä ole.Esim. kun paavi höpisee potaskaa,niin jopa enemmistö katolisista on eri mieltä,eikä tottele.
Olen kyllä ollut huomaavinani sellaisiakin ihmisiä olevan,jotka vastustavat auktoriteetteja pelkän vastustamisen vuoksi.Ei sekään ihan viisasta ole.Kyllä auktoriteetillakin voi olla viisaita ajatuksia,ja sehän on ratkaisevaa.
ateismiin kääntyvillä on pikemminkin kyse siitä,ettei uskolleen ole saanut vastinetta.
Ja ehkäpä ennen syvästikin uskova ihminen on kokenut pettyneensä pahan kerran ja uskonto tuntuu aiheuttavan vaan pettymystä.
Isäni on ollut uskovasta perheestä,jossa siis sunnuntai kirkko ja hartaudet radiosta kuului kuvioihin. Aikuisena kuitenkin hän koki tulleensa huijatuksi uskonnon suhteen.
Tänäpäivänä hän kiroaa Jumalaa ja joka kerta kun jotain surullista,ikävää tai epäonnea tapahtuu lähipiirissä,hän toteaa kovaan ääneen. "Sen saatan liuhuletin aikaansaannoksia." Viitaten Jumalaan/Jeesukseen.
Toisin sanoen hän kokee,että Jumala onkin itseasiassa se paha tyyppi eikä hyvä...
Ja toteaapa viellä usein,että jos se oikeesti olisi olemassa,niin ei se antaisi tapahtua kaikkea tätä paskaa ihmisille,mitä maailmassa tapahtuu. Silti ikään kuin varmuuden vuoksi(jos joku taivaassa kuuliskin)hän purkaa pettymyksensä vihaamalla ajatusta Jumalasta joka toimettomana katselisi taivaasta,kun elolliset kärsii ja kärvistelee.
Eli ilmeisen rankasti on joskus pettynyt Jumalaan ja ajatukseen Jumalasta. Jos joku hänelle edes yrittää alkaa puhumaan Jumalan hyvistä töistä,hän sanoo suoraan vasten kasvoja"pidä turpas kiinni ja älä jauha mulle tollasta paskaa aikuinen ihminen."
Että sellasta.
Eli todellakin uskon,et jos joku on joskus uskovasta ateistiksi kääntynyt,niin pettymys Jumalaan on varmaan se suurin syy kääntymiseen.