http://www.kauppalehti.fi/4/i/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=8189
Tässäpä sitä onkin mielenkiintoinen tilanne, kun keskustalaiset ovat jakaneet maakunnissa S-ryhmälle parhaat kauppapaikat ja nyt sitten S-ryhmä lyö kinkulla poskelle?
S-ryhmähän on keskusjohtoinen ja helsinkikeskeinen ja vähät välittää suomalaisista viljelijöistä.
Ei ehkä olisi kannattanut istua samalla puolella pöytää, kun "maakunnallinen osuuskauppa" Helsingin herran suulla pyysi tonttia?
Tässäpä sitä onkin mielenkiintoinen tilanne, kun keskustalaiset ovat jakaneet maakunnissa S-ryhmälle parhaat kauppapaikat ja nyt sitten S-ryhmä lyö kinkulla poskelle?
S-ryhmähän on keskusjohtoinen ja helsinkikeskeinen ja vähät välittää suomalaisista viljelijöistä.
Ei ehkä olisi kannattanut istua samalla puolella pöytää, kun "maakunnallinen osuuskauppa" Helsingin herran suulla pyysi tonttia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näinköhän Valio, jonka johtokunnassa on paljon MTK:laisia ja keskustalaisia, nostaa S-ryhmälle hintoja?
MTK:n keskustalaiset ovat varmaan tympeitä Hankkijan lopettamiselle ja pistävät S-ryhmän lihoiksi? Etenkin, kun ennen niin kepulaisen osuuskaupan pääomaa valutetaan epämääräisiin ulkomaan investointeihin ja vähät välitetään suomalaisista viljelijöistä?
Kyllä nyt varmaan Hannes Gebhard pyörii haudassa kun omat koirat purevat.
Läheltä pääsin seuraamaan, miten tuo suurin ja mahtavin pellervolainen luomus, Valiotakin suurempi sortui omaan suuruudenhulluuteensa. Osaaminen siellä ei ollut ollenkaan samaa tasoa kuin pyrky. Nimenomaan johdon osaaminen. Sen vertikaalisesti viisiportaisessa organisaatiossa oli pomoja enemmän kuin työntekijöitä. Alemmissa portaissa oli kyllä osaavia ihmisiä monilta aloilta paljon, mutta heillä ei ollut valtaa edes omalla toimialueellaan.
Valio toimi toisin. Organisaatio siellä on aina ollut ohuempi ja joustavampi ja valtaa ja budjettivastuuta on jaettu alemmillekin portaille. Ja määräävässä asemassa siellä ovat aina pysyneet perusvarovaiset talonpojat. Hankkijassa määräsi pääjohtaja samaan tapaan kuin kommunistisen puolueen pääsihteeri Neuvostoliitossa, ja muu johto oli jokseenkin samssa asemassa kuin politbyro naapurissa. Lopputulos molempien osalta tunnetaan.
Olet oikeassa. Noina aikoina Hankkijaa johdettiin Helsingistä ja silloin mm. pääjohtaja, en nyt muista nimeä, piti sellaiset syntymäpäiväjuhlat mihin taisi upota rahojen lisäksi koko luottamus.
(Juhlat kuulemma järjestettiin pääjohtajan vaimon yhteiskuntakiipeilyn vuoksi)
Helsingistä toimiva SOK näyttäisi olevan samanlainen päällepäsmäri turhien herrojen kerho joka tuhoaa maakunnalliset alueosuuskaupat ja kepulaisten luottamuksen.
Tässä on netistä poimittua tietoa:
10 suurinta yritystä vuonna 1973
Kesko
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
Keskusosuusliike OTK*
Neste
Keskusosuusliike Hankkija*
Enso-Gutzeit
Nokia*
Valio
Rauma-Repola
Wärtsilä
Vertaapa nykytilanteeseen!
Muistan tietysti hyvinkin sen Hankkijan viimeisen pääjohtajan nimen, mutta jääköön nimeämättä. Initiaalit kuitenkin voinen kertoa: olivat J.J. (Eläneekö enää, 1925 syntynyt oli tuo vuorineuvos).
P.T.? joka niitä syntympäpäiväjuhlia piti ja hankkijan väen suututti?
Listasi vuodelta 1973 on hyvin osuustoiminnallinen ja jopa valtionyrityksellinen:)
S-ryhmä tekee juuri niin kuin sen pitääkin tehdä. Niin pellervolainen kuin otk-lainen osuustoiminta perustui lähtökohtaisesti kuluttajan eikä tuottajan eduille, mutta S-ryhmässä se näkökohta aikoinaan jonkin verran vääristyi. Mutta E-liikkeen mukaan tulo on palauttanut sen terveille linjoille. Ja kuluttajat ovat sen palkinneet. S-ryhmä on jo aikoja sitten mennyt ohi K-ryhmästä. Sitä ei vielä 10 vuotta sitten olisi voitu pitää mahdollisena.
Hyvä, S-ryhmä! Teillä on munaa!
Lidl tässä maassa ruokakorin hinnan pudotti inhimilliselle tasolla, ja pudotti alkutuottajien ja kauppiaiden katteet siedettävälle tasolle. Joutuvat nekin jo tekemään vähän työtä korkean elintason eteen jos sellaista haluavat.
S-ryhmän yökerhon asiakasta taidettiin Tallinnassa "potkia kuin vierasta sikaa"!
Taitaa olla muutenkin MTK:laiset olla kyllästyneitä S-ryhmään, joka "investoi" Viroon ja Venäjälle eli hukkaa osuuspääomat mafialle ja joutuu tonttikauppojen hämäriin piireihin.
Lidlin ei tarvinnut varmaan vetää hintojaan kovinkaan alas, kun pääsivät hinnoilla kilpailijoidensa alle.
Suomessa ei vielä ole sitä todella halpista, enkä kyllä tosin kaipaakaan.
Lidl on aika hyvä kauppa kun siellä on kotimaisia elintarvikkeita huomattavasti halvemmalla kuin s-kaupassa.
Kaupoilla on tapana aina silloin tällöin myydä jotain tuotetta selkeästi normaalia halvemmalla, joskus jopa sisäänostohinnalla, mutta aikas harvoin kovasti alle tuotantokustannusten.
Tosin joskus näinkin tapahtuu, ja silloin tarkoitus on käyttää markkinointimarkkoja mainostamisen sijaan alentamalla tuotteiden hintoja.
Sikatalouden kannalta tuntuisi ensialkuun huonolta jutulta, että tanskalaista kinkkua myydään hyvin vesisuolattuna halvalla.
Kyllä suomalaistakin kinkkua voi myydä samalla lailla, pumpatkaa liha täyteen suolavettä.
Mutta sikatilalliset ovat unohtaneet yhden tärkeimmistä asioista.
Kaupanteossa ei ole tärkeintä pystyykö asiakas maksamaan,
vaan se, pystyykö asiakas ostamaan.
Joskus on tärkeämpää että asiakas tulee uudestaan ostamaan tuotetta tai yleensä tulee ostamaan.
Ilman asiakasta ei ole myyntiä ja silloin ei ole tuotantoakaan.
Suomen sikatilallisten kannattaa ottaa ottaa tästä onkeen ja vallata hyvällä kohtuuhintaisella sianlihalla markkinoita kilpailevilta tuotteilta.
Makkara (jossa on lihaa..) maksaa tällä hetkellä helpostikin 5 tai 6 euroa kilo kaupassa, kun sianlihaa saa silloin tällöin 4-5 euron hinnalla.
Suomessa maataloustuottajat ovat pitkälti tukkujen ja lihajalostajien varassa.
Yhdysvalloissa on trendi muuttunut kohti pienteurastamojen suosimista.
On kehittynyt mm sellainenkin malli, jossa teurastamotiloja voi vuokrata omien eläinten teurastamiseksi.
Milloinkahan Suomessa syntyy tälläisia yhteisteurastamoja, jossa siankasvattajat käyvät itse teurastamassa sikojaan tai teurastuttavat ne asiansa osaavalla teurastajalla.
Osa sianruhoista varmasti menee kaupaksi sellaisenaan yksityishenkilöille tai pienempiin putiikkeihin.
Mitä tarkemmin lihaeläinten kasvattajat jäävät tuotantoketjussa heille määrättyyn lokeroon, sitä todennäköisemmin he menettävät mahdollisuutensa vaikuttaa lihan hintaan.
Kilpaileva vaihtoehto laittaa kauppaketjut tosiasian kahden vaiheille, sillä myös sianlihantuottajat voivat alkaa myydä eläinten puolikkaita ruhoja hiukan yli tukkuhinnan kattaakseen teurastus ja tarkastuskustannukset.
Sianlihan tuottajahinta oli tilaston mukaan noin 1,3 euroa kilolta vuonna 2006.
Vaikka teurastuksesta ja tarkastuksesta kertyisi toinen mokoma kuluja, jäisi sianlihan kustannus vielä alle kolmen euron ennen myyntiä.
Tuota sianlihaa varmasti pystyisi myymään puolikkainen ruhoina reilun kolmen euron, mutta alle 4 euron kilohintaan.
Maidontuotannon laskiessa nautoja teurastetaan vähemmän, mikä tietää naudanlihan hinnan nousua.
Sama suuntaus on ollut myös kananlihan kohdalla, vaikka kananmunista on ollut ylituotantoa.
Jouluna myydään ehdottomasti eniten kinkkuja, joten lihaa pitää olla kaupassa, jotta traditio säilyy. Muuten voi tulla jouluja, että kuluttajat jyrsivät porkkanaa ja lukevat filosofisesti opettavaa tarinaa eläinten vallankumouksesta, jossa tasa-arvokin näyttää erilaiselta riippuen katsooko sitä sian vai jonkun muun eläimen näkökulmasta..
Paras tapa tehdä tarinalle hyvä loppu on nostaa tasa-arvoistakin tasa-arvoisempi sankari pöydästä uuniin, antaa terveellinen omena naposteltavaksi ja peittää sinappihunnulla tämä Valkoisen ritarikunnan mallikansalainen...
Niin, ja nauttia runsaan, mutta ei ylenkylläisen juotavan kera tuo eläinten vallankumouksen sankari.
Tarinat tekevät siankin lihasta huomattavasti paremmalta maistuvamman.
Minua ei huijata ostamaan muuta sitten kalliimmalla!
tuohon soppaan kun vielä löytyisi suu- ja sorkkatautia tai vaikka yersinia-bakteeria noista tanskalaisista....
Jos Suomessa jauheliha maksaa 4 euroa kilo niin miten kinkku voi maksaa runsaat pari euroa?
Ei muuta kuin ilmoitus dumpingista kilpailuvirastoon ja jouluvirsi päälle!