Heikki Ylikangas pohtii blogillaan http://www.helsinki.fi/~hylikang/ paljonko jatkosodan aikana ammuttiin omia. Pohjana hänen tuore kirjansa ”Romahtaako rintama?”. Kaikkia ammuttuja ei kuitenkaan voitu kirjata ylös, kun heidän nimiään ei ole saatu selville. Eräistä heistä, Adolf Ehrnroothin käskyllä murhatuista Ylikangas kirjoittaa näin:
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
Vastaukset 32
Vanhimmat
Hessu Alirätti on suomettuneen ajan häviävä edustaja...
Onneksi.
Ylikangas meinaan. Ja se on hyvä se.
Sotatieteen laitoksen seminaarissa professori Ylikangas ei kyennyt kovin vakuuttavasti puolustamaan esittämiään väitteitä. Jukka Lindstedt osoitti hyvin selkeästi, että Ylikankaan tutkimuksessa on metodinen ongelma. Ylikangas teesi, jonka hän myös toi esiin omassa esitelmässään, on että armeija salasi teloituksia ja että osa teloituksista oli laittomia. Ylikangas ei kuitenkaan ollut välittänyt tarkistaa lainkaan mikä sodan aikana oli a) teloitus b) ammuttu c) muutoin surmattu ja mitä päämajaan tuli raportoida ja mitä ei.
Kuten Lindstedt on jo omassa väitöskirjassaan osoittanut, Suomessa kuolemantuomio voitiin sodan aikana tuomita varsin monesta syystä ja tuomion saattoi antaa pikaoikeus, sotaylioikeus jne. Tuomioistuimen antaman laillisen tuomion täytäntööpanoa kutsuttiin teloitukseksi. Kaikista näistä tapauksista piti raportoida päämajalle, mikä myös Lindstedtin mukaan tapahtui. Ylikangas ei ainakaan julkisesti ollut eri mieltä. Tapauksia on yhteensä 46 tai 47 riippuen siitä onko talvisota mukana luvussa vai ei.
Esimiehen sotaväen rikoslakiin ja -järjestyssääntöön pohjautuvan aseenkäyttöoikeuden perusteella ammuttiin 11 sotilasta. Näistä tapauksista piti myös raportoida päämajaan, jonka diaareista tapaukset myös löytyvät. Näidenkään tapausten osalta Ylikangas ei ainakaan julkisesti ollut eri miltä Lindstedtin kanssa sen enempää määrän kuin laillisuudenkaan suhteen.
Edellä esitetyn jälkeen Lindstedt kävi läpi Ylikankaan nimeltä esittämät tapaukset, jotka eivät olleet teloitetuja tai esimiehen aseenkäyttöoikeuden perusteella ammuttuja. Kaikille löytyi järkeenkäypä selitys esim. vartiomiehen ampuma, poliisin kotialueella pidätyksen yhetydessä ampuma, puna-armeijalainen jne. Yhdestäkään näistä tapauksista ei raportoitu päämajaan koska päämaja ei sellaista edellyttänyt.
Muilta osin Ylikankaan teesi tapahtumien laittomuudesta pohjautuu hyvin vahvasti kenraali Heinrichsin antamaan käskyyn, jonka Ylikangas tulkitsee tarkoittavan teloituskäskyä. Tätä ei kuitenkaan Heinrichsin käskyssä suoraan missään sanota. Ylikankaan pitäisi kyetä osoittamaan, että käskyä on sen saajien keskuudessa tulkittu samoin kuin hän sitä tulkitsee ja että se on myös pantu täytäntöön. Ylikankaan oletus on, että käsky sotaväessä aina pannaan täytäntöön. Kuitenkin hän antaa blogissaan esimerkin kuinka
suorasta esimiehen teloituskäskystä kiettäydytään:
"Tähän lisättäköön vielä, mitä sotatuomari Usko Kärki vastasi kesäkuussa 1944 divisioonan komentajalle, jonka allekirjoittaman käskyn mukaan jokainen Haminan edustan saarilta omin luvin lähtenyt sotilas ammuttaisiin: ”Herra kenraali, tämä käsky ei sido minua. Minua sitoo vain Suomen laki ja lailliset säädökset.” Kenraali taipui, saarilta karanneet tuomittiin vankilaan." Millä perusteella Ylikangas olettaa, että Heinrichsin käsky olisi johtanut siihen pienimuotoiseen veriorgiaan, jonka hän olettaa rintamalla ja sen takamaastossa tapahtuneen? Kumpi, Vihma vai Kärki edustaa paremmin armeijan noudattamaa menettelytapaa?
Ylikangas myös vetoaa omassa tutkimuksessaan kahden Ruotsiin sodan jälkeen siirtyneen upseerin ruotsalaiselle historiantutkijalle Allan Sandströmille antamiin tietoihin teloitettujen lukumäärästä (n. 250). Lindstedt osoitti, että ao. upseerit eivät sodan aikana toimineet niissä tehtävissä, joissa Ylikangas väittää heidän toimineen. Lisäksi hän oli kirjoittanut Sandströmille ja kysynyt mistä hänen kirjassan esitetty luku 250 on peräisin. Vastauksen mukaan kumpikaan Ylikankaan mainitsemnista upseeresita ei ole koskaan antanut Sandströmille mitään tietoja teloitetuista, ammutuista tai surmatuista omista sotilaista vaan luku 250 on peräisin suomalaisissa lehdissä esiintyneistä artikkeleista. Sandström ilmoitti liäsksi, että hän on korjaamassa teostaan uusimman suomalaisen tutkimuksen mukaiseksi ja irtisanoutui kategorisesti Ylikankaan esittämistä väitteistä jotka perustuvat Sandströmin teoksen jo julkaistuihin painoksiin. Tästä Ylikangas ei mainitse mitään blogissaan.
Ylinakaan blogista näkyy, että hän ei vieläkään näe ongelmaa omassa tutkimuksessaan. Päin vastoin, kuten alla olevasta lainauksesta näkyy:
" Sotaylioikeus piti menettelyä lainvastaisena mutta vapautti Laaksosen ja Hartolan vastuusta, koska ei ”vallinneessa tilanteessa voitu katsoa Laaksosen ja Harrolan käsittäneen, että he tulisivat Vihman käskyä täyttäessään rikkomaan lakia vastaan” (Lindstedt 1999, s. 604). Korkein oikeus vahvisti päätöksen, vaikka teki sen sikäli eri perusteella, että se katsoi karkuruuden jatkuneen, koska asianomaiset kieltäytyivät palaamasta linjoille. Peruste ei vaikuta erityisen vahvalta, kun ottaa huomioon, että vuoden 1919 rikoslaki määräsi kuolemanrangaistuksen vain sellaiselle karkurille, joka houkutteli muita mukaansa. Lainkohta (vuoden 1919 sotaväen rikoslain 98 §), joka lähinnä olisi voinut tulla kysymykseen, sääti kuolemanrangaistuksen vihollisen läheisyydessä tapahtuneesta kieltäytymisestä täyttää esimiehen käsky tilanteessa, jossa rikoksesta on koitunut tuntuvaa vauriota sotavoimalle. Näitä edellytyksiä tapaus ei täyttänyt. Kummallakin oikeusasteella näyttää olleen ilmeinen pyrkimys päätyä vapauttavaan tuomioon. (lähde: Ylikankaan blogi)"
Toisin sanoen, kun Ylikangas on tänään sitä mieltä että Vihman antamasta käskystä tapahtuneet teloitukset olivat laittomia, niin se, että korkein oikeus vuonna 1944 oli asiasta eri mieltä ei menoa haittaa. Korkein oikeus oli kuitenkin ennen EU:hun liittymistä se instanssi jossa lain rajat viime kädessä määriteltiin.
Ylikankaan tie ulos siitä ahdingosta johon hän on itsensä kirjoittanut on kuitenkin hyvin helppo. Hän joko kaivaa esille uskottavan todistusmateriaalin väitteidensä tueksi tai toteaa oman tutkimuksensa osalta saman kuin muiden tekemästä Huhtiniemitutkimuksesta.
ja hyvä niin. Totuus on aina parempi!
Siksi, että hiekkalaatikon kaikki muut övrörestipojat sentään 1918 kävivät Suomenlinnassa ja Tammisaaressa lahtaamassa punikkia kirkonmenojen jälkeen sunnuntaisin. Aatu sellaiseen ei ehtinyt. Piti myöhemmin saada tuntumaa äksöniin. Hänethän kymmenesti myöhemmin palkittiin, ylennettiin ja kehuttiin siitä!
Ylikangas:Tykistö apuun
Kirjoittanut: Vuosalmella 3.10.2007 klo 10.33
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000029540566&view_mode=flat
Vuosalmen eräs kiistelty tuli-isku
Kirjoittanut: ammuttiin 27.3.2007 klo 18.35
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024947220#22000000024947220
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?q=pervitiiniaatu&sort=date
näin mennään...
aatu oli kova poika, Suur-Suomen rakentaja, keinoina omienkin tapattaminen?
kovana komentajana kesällä -44. Ilman häntä ja muita samanlaisia ei torjuntavoittoja olisi saavutettu.
Omia ei Vuosalmella Aatun käskemässä tultuksessa kaatunut. Vihollisia meni tuhansittain. Sehän se oli tarkoitus.
Ylikangas kirjoittaa tapansa mukaan asiantuntematonta pötyä.
"Ylikangas kirjoittaa tapansa mukaan asiantuntematonta pötyä. "
Hyvä keino vaientaa sotahistoriamme häpeätahrat, väittää ne valehteluksi.
Turha näistä on väitellä. Sinä et ole faktoista kiinnostunut, joten turha niitä on kertoa. Hyviä punaisia unia sinulle.
"Turha näistä on väitellä. Sinä et ole faktoista kiinnostunut, joten turha niitä on kertoa. Hyviä punaisia unia sinulle. "
Et siis pysty osoittamaan Ylikankaan väitteitä pötypuheeksi. Sen jo arvasin.
eivät ole todistettuja. Ne on osoitettu pötypuheiksi.
Ehrnrooth ei tapattanut omia. Noniin, osoita väitteeni pötypuheeksi.
"eivät ole todistettuja. Ne on osoitettu pötypuheiksi. "
Todista sitten alla oleva lainaus pötypuheeksi, vielä ei ole onnistunut, mutta muista, se vaatii dokumenttia, ei pelkkiä väitteitä.
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
totuus esille. Aatu ei todellakaan tapattanut omia. Vanjoja meni sitäkin enemmän.
Todista sitten alla oleva lainaus pötypuheeksi, vielä ei ole onnistunut, mutta muista, se vaatii dokumenttia, ei pelkkiä väitteitä.
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
Eihän tuo ole mikään dokumentti. Sehän on jonkun kirjoittama väite. Todistamaton väite.
pötyä. Kyse on kuulopuheesta. Jos miehiä ammuttiin veteen, niin sitä tekivät silminnäkijöiden mukaan rannalle päässeet venäläiset, ei suomalaiset. Aika paljon miehiä selvisi eri tavoin Vuoksen yli jatkamaan taistelua.
Ei ole mitään todisteita suomalaisten toimin veteen ammutuista.
Ethän sinä ole itsekään esittänyt mitään dokumenttia. Ei joku epämääräinen lainaus jostain epämääräisestä kirjoituksesta ole mikään dokumentti. Käytä poika välillä päätäsikin.
Todista sitten alla oleva lainaus pötypuheeksi, vielä ei ole onnistunut, mutta muista, se vaatii dokumenttia, ei pelkkiä väitteitä.
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
dokumenttia tuostakaan. On vain todistamatopn väite.
Ootko ihan idiootti? Minkä takia mun pitäis esittää dokumentti kun et itekään sellaista esitä? Toi sun epämääränen "lainaus" on ihan täyttä fuulaa eikä mikään dokumentti. Mulla voi olla takki tyhjä, mutta sulla on kyllä pää tyhjä.
Esitä dokumentti!!
Näin helpolla. Et siis pystynyt kumoamaan alla olevaa lainausta, joka on historiallisen tutkimuksen tulos. Et pystynyt leimaamaan sitä pötypuheeksi. Olet näitä palstan mututietäjiä. Tässä sinun kaatajasi:
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
Kumoa alla oleva lainaus dokumentilla:
"Adolf Ehrnrooth oli yksi jatkosodan pätevimpiä ja ansioituneimpia rintamakomentajia. Hän kunnostautui etenkin Vuosalmen torjuntataisteluissa. Näistä taisteluista on sittemmin jäänyt sitkeästi elämään myytti, jonka mukaan Ehrnrooth olisi ammuttanut antautuvia ja pakenevia sotilaitaan. Tämä myytti on osoitettu lukuisien historiantutkijoiden toimesta paikkansapitämättömäksi. Jatkosodan torjuntataisteluista Ehrnroothille myönnettiin Mannerheim-risti."
"Näistä taisteluista on sittemmin jäänyt sitkeästi elämään myytti, jonka mukaan Ehrnrooth olisi ammuttanut antautuvia ja pakenevia sotilaitaan. Tämä myytti on osoitettu lukuisien historiantutkijoiden toimesta paikkansapitämättömäksi."
Esität vain mielipiteesi, mutta minä professori Heikki Ylikankaan tekemiin historiallisiin tutkimuksiin perustuvan lainauksen, joka kumoaa mielipiteesi. Vastassa siis ovat sinun mututieto ja minun esittämäni tieteellinen näkemys, tässä mutusi kumoavaa tiedettä:
”Äyräpäässä kenraali Ehrnroothin käskyllä 7.7. oman tykistön ampumia suomalaisia uimataidottomia antautujia sen enempää kuin sitä ennen venäläisen silminnäkijän mukaan (Artem Drabkin ja Blair Inrincheev, ”Jatkosota puna-armeijan silmin”) konetuliasein ammuttuja luvatta Vuoksea ylittäneitä karkureita ei ole voitu ottaa huomioon, koska menehtyneitten nimiäkään ei tiedetä. Menettely olisi vastannut Ehrnroothin edeltäkäsin antamaa käskyä. ”
Kerro sitten ketkä historiantutkijat ovat kumonneet em. Ylikankaan dokumentin?
Eli sinä et tajua, mikä ero on dokumentilla ja Ylikankaan mielikuvituksen tuotteilla? Selvä.
Mikä muuten tekee Ylikankaan näkemyksestä tieteellisen? Hänen näkemyksensä ovat viime aikoina olleet niin totaalista kuraa ja nimenomaan historiantutkijoiden faktatiedolla kumoamia, että tieteellisyydestä ei kannata paljon puhua. Mutta sovitaan, että ollaan tästä erimieltä. Minä en tuhlaa aikaani johonkin Ylikankaaseen uskovaan kaheliin. Jatkot!
Eri mieltä voidaan olla, mutta erimielisyytemme pohjana on sinun mututieto ja minun historiallisen tutkimuksen tuloksena oleva tieto.
Hyvää päivän jatkoa kummiski
Klenkka-vääpeli ja peilikuvansa Putkinen sen taidon osaa.
Saattoi tapattaakkin. Yliarvostettu se ainakin. Meillä käyttäydytään kuin kysymyksessä olisi paroni Wrangelin veroinen komentaja.
juur nii
Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967
Sivut 197-198: "Meitä palasi toistakymmentä JR seitsikon miestä sotasairaalasta ja meidän mukana tuli täydennysmiehiä rykmenttiin. Komentaja otti meidät vastaan ja jakoi kahtia niin kuin vuohet ja lampaat. Komentaja oli muutenkin aika jyrkkäpuheinen mies. Nyt se piti puhuttelun täydennysmiehille ja halusi kai kasvattaa niiden moraalia, kun ne tulivat suoraan siviilielämästä sotaan. Se puhe alkoi näin: Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat! Nyt te jouduitte sellaiseen paikkaan, että jos vihollisen luoti ei satu, niin oma luoti sattuu varmasti!
Joissakin kirjoissa ja jutuissa mainitaan kuin Vuoksen yli uineita peloteltiin linjaan palauttamisen yhteydessä kuinka seuraavalla kerralla omat KK oli asemissa, joten toista kertaa ei olisi takaisin yrittämistä elävänä. Liekkö tuo ollut totta? Oliko suomalaisillakin "omat antamassa KK:llä taustatukea" kuten oli naapureidenkin laita?
Siitä kuuluisasta keskityksestä Äyräpään kirkonmäelle löytyy monta kuvausta:
Tykistön mies ja sotahistorioitsija, joka kirjoittaa 454 -sivuisen elämänkerran upseeritoverista ja mainitsee ammunnan kellonajankin minuutilleen.
Tässä kirjassa Sinerma kertoo sivulla 245-246:
Kello 15.33 tykistön tulenjohtaja ilmoitti, että kirkonmäellä on parikymmentä miestä antautumispuuhissa; jotakin valkoista heiluteltiin siellä seipäännenässä. Tieto kulki nopeasti komentopaikalle. Jos kirkonmäki menetettäisiin, olisi koko JR 7:n lohkon vastaranta vihollisen hallussa. Nyt olisi tärkeätä estää lisäjoukkojen tulo sekä rannan hyväksikäyttö. Ehrnroothin ratkaisu oli yksinkertainen: - Koko tykistö ja kaikki heittimet, kirkon tukikohtaan - tulta!
Komentajan asema ei sillä hetkellä ollut mitenkään herkullinen, mutta mäki kuhisi vihollisia. Lihavampaa maalia tuskin olisi löytynyt. Kello 15.40 kohdistettiin sillanpäähän kaikkien raskaiden aseiden voimakas tulitus. Vihollisia kaatui kymmenittäin mutta todennäköisesti myös vangiksi antautuneita omia miehiä. Oli kysymyksessä pakkotilanne; ammuttiin jotta voitaisiin pelastaa enemmän. Sodan vaihtoedhdot ovat usein: paha ja vielä pahempi. Tämä tapaus on kuitenkin sellainen, jonka Ehnrooth haluaisi saada pois mielestään."
Sinerma Martti Adolf Ehrnrooth sodan ja rauhan näyttämöllä
WSOY, 1981, 454 s., 1. painos
Aiheesta enemmän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8456946