Kuulutko niihin, jotka odottavat joulunsanomaa, sitä vuodesta toiseen alati pysyvää tallia, jossa vaatimattomissa oloissa syntyy Vapahtajamme.
Ahdistaako sinua se, että tämä joulun sanoma on menettänyt merkityksensä. Joulupaaston aikana mietitään vain mitä vaatteita laittaisin taas seuraaviin pikkujouluihin, missä asusteissa olisin viettelevin? Tai sitten, mitä krääsää taas ostaisin valtavalla joulubudjetillani, todistaakseni olevani mitä rakastavin.
Jos ahdistaa, olet kuin minä, sittenhän meitä on ainakin kaksi.
Kristus syntyy - kiittäkää !
Ahdistaako sinua se, että tämä joulun sanoma on menettänyt merkityksensä. Joulupaaston aikana mietitään vain mitä vaatteita laittaisin taas seuraaviin pikkujouluihin, missä asusteissa olisin viettelevin? Tai sitten, mitä krääsää taas ostaisin valtavalla joulubudjetillani, todistaakseni olevani mitä rakastavin.
Jos ahdistaa, olet kuin minä, sittenhän meitä on ainakin kaksi.
Kristus syntyy - kiittäkää !
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jotenkin muistelisin, että ei se ollut talli vaan luola...
se talli oli luolassa?
mutta kun laulussakin lauletaan "näin luolan taivaana", eikä tallista taivaana puhuta mitään, no vitsi vitsi...
Eikä meinaa MILLÄÄN kestää yhtään tonttua /pukkia tms.Vuosi vuodelta pahemmin ja pahemmin ahdistaa. Niin, luolahan se syntymäpaikka on:
Minä näen oudon ja ihmeellisen salaisuuden: / Näen luolan taivaana, / Neitseen kerubi-istuimena, / seimen semmoisena paikkana, jossa makaa / sijoittumaton Kristus Jumala, // jota me veisaten ylistämme.
Tässä on joulu, ei Citymarketin mainoksissa. AARRGGH!
Minua häiritsee joulun ylikaupallistuminen. Koko yhteiskunta toimii kuin joulun ainoa tärkeä asia on mahdollisimman paljon mahdollisimman kalliita lahjoja.
Pikkujouluissa ja muuallakin joulua juhlitaan moneen kertaan, mutta varsinaisena jouluaikana ei kukaan enää jaksa juhlia.
Hiljentymisen pitäisi tapahtua ennen joulua, eikä vasta joulunpyhinä, jolloin on se oikea juhlimisen aika.
Kristus syntyy, kiittäkää.
Joulunaika on nykyään kauppiaiden "juhlaa". Lehdet mässäilevät joulun ruokaohjeilla ja kaupat pursuavat lahjoja ja kaikenlaista tingeltangelia.
Tästä kaikesta voi pysyä poissa jos niin haluaa, paastoaa ja hiljentyy omassa rauhassaan. Ei osallistu pikkujouluihin ja jos lahjoja on hankittava ostaa ne jo aiemmin.
Jouluaattohan on paastopäivä, joten vaatimattoman jouluaterian voi nauttia varsinaisena juhlapäivänä.
Tässä muutama ajatus siitä miten joulunajan ahdistusta voi vähentää.
sitä ei-ortodoksilta odottaisi. Ei ahista ei. Ei joulu eikä pääsiäinen.
vastaisuudessa luen raamattuani tarkemmin, että totuuden sanoissa pysyisin. Joskin mielestäni ei ollut kovinkaan merkittävä historiallinen vääristelmä sanoa luolaa talliksi. Sen sijaan jos olisin kertonut syntymän tapahtuneen esim. viiden tähden hotellissa, siellä sviittiosastolla, niin............
"mutta mitäpä sitä ei-ortodoksilta odottaisi."
Ymmärsinkö oikein, olet intuitiivisempi kuin minä kuunaan. Yhden sanan valinnasta pystyt päättelemään henkilön uskontokunnan. Hienoa, vilpittömät onnitteluni.
Jk. Ahistaako sinua koskaan mikään?
Joulussa inhottaa tavarapaljoudessa kiereskelevien tolvanoiden tärkeilevä rynnistys hamuamaan "juuri oikeaa liilan sävyä olevia servettejä", puhumattakaan mönkijästä perheen 3-vuotiaalle pikkuprinssille ja peräkärrillisestä muuta jonnin joutavaa rompetta.
Joiden valmistuksen ja jätehuollon myötä luonto on taas pykälän verran lähempänä lopullista tuhoa tänä jouluna kun media iloitsee kulutettavan
"ennennäkemättömissä määrin".
Laittaisivat edes osan rahoista vaikka Venäjän lapsivankien tukemiseen. Hirveätä on heillä elämä, ei edes ehjiä kenkiä ja kusisissa rievuissa petivaatteena.
Katselin äsken syödessäni avunkeräystä venäläisille lapsivangeille.
Lasten toivottomuutta henkivät silmät jäivät kummittelemaan pääkopassani.
Kusisilla kylmillä peteillään siellä öisin itkeskelevät.
Kukaan heistä ei välitä.
joulunalusajan ahdistustani kertomalla toivottomista lapsista naapurimaassa. Mitäs me niistä välitämme, emmehän me itse mitään hyödy jos heihin sijoitamme. Lahjokaamme vain jälkikasvuamme, että ymmärtävät olla meille kiitollisia niin kauan kuin mullaksi muutumme.
Jk. Sitäpaitsi mitä sen on väliä vaikka kerskakulutuksella kulutamme luonnonvaroja. Ei ne varannot meidän elinaikanamme pääse loppumaan.
sitä pienet perässä. Ort. papit ja kanttorit voisivat omalla esimerkillään rohkaista seurakuntalaisia osallistumaan venäjän katulapsien avustustoimintaan. Mitenkö? Siten, että luovuttaisivat sen kolehdin, joka vuosittain kartuttaa heidän kahvi- tai kaljarahastoaan venäjän katulasten auttamiseksi.
Venäjän kirkko tee mitään, rahaa riittää komeisiin kulisseihin, mutta köyhät ja kurjat jäävät apua vaille.
Wróbelin palikoitten lisäksi vielä näitä uudelleenkastajia ja muita hihhuleita.
Jokainen itseään kunnioittava oikeauskoinen kristitty tukee kirkkomme ja Venäjän kirkon yhteishankkeita hädänalaisten avustamiseksi OrtAidin kautta ja jättää hellareiden hommat omaan arvoonsa.
kautta em. juttu vaan lut. yhteyksissä.
Ja mitä sen on väliä, minkä firman avustusjärjestö on, jos apu menee perille ja toimintatapa on eettinen (ei räteillä jäseniä tms.).
OrtAid voisi askarrella yhtä vetoavia avustuspyyntömainoksia.
Siellä on vaikka mitä; metsiä, hedelmällistä maata, öljyä, maakaasua, malmeja, ihan mitä vaan mutta kun eivät viitsi käyttää niitä oman maan kansalaisten hyväksi vaan jotkut ökyrikkaat elävät leveästi (Putin, patriarkka ja muut kumppanukset) ja toiset ovat niin tyhmiä etteivät älyä tehdä uutta vallankumoista ja pistää asioita parempaan järjestykseen! Siellä olisi kirveellä töitä! Ja vielä pienen Suomen pitäisi tätä valtavaa rikasta ja muita riistävää maata rynnätä avustamaan, hävetkää!
Ei ole mitään syytä pullistella että Suomessa on kaikki hyvin ja rikas Venäjä ruoja ei vain huolehdi köyhistään.
Suomi on pikku-jenkkilä joka suhteessa ja kaikki sikäläinen paska valuu tänne pienellä viiveellä. Niinkuin sosiaaliturvan alasajo, joka on täyttä totta osin jo nyt.
Hyvinvoiva väestö, mukaan lukien ammattiliitot, vähät välittävät ns. rupusakista, työttömistä, velkaantuneista, sairaista.
Ainut kiinnostava asia on kahmia vain lisää taloudellisia etuja itselleen ja pää sauhuten miettiä minnekä sitä rahaa tunkisi.
Niinpä ostellaan niitä mönkijöitä kolmivuotiaille ja rakennutetaan kolmen hengen perheelle 400 neliön omakotitaloja.
Oletteko muuten huomanneet, miten hirviöimäistä kaikki on nykyään kooltaan?
Hirviömäisille sohville mahtuu loikoilemaan pienen kylän verran väkeä, jotka rapisuttelevat siinä jauhosäkin kokoisia sipsipussejaan ja kulauttelevat cocacola-tonkkiaan (neljän pullon yhteistarjous!).
Lihonneille sohvaperunoille myydään moottoroituja, jenkkisänkyjä, entistä paksumpia ja korkeampia, jotta lylleröiset onnistuvat niistä jotenkin kampeutumaan ylös.
Sekin on totta, että suomalaisillekin vangeille voisi kerätä rahaa. Ei vankilan olojen parannukseen, vaan vapautumisen jälkeiseen elämään.
Aivan käsittämätöntä on, miten edelleenkin vanki paiskataan vankilasta ulos ilman että hänellä on pienintäkään tietoa asunnosta, saati rahaa. Siinäpä nikottelet, kun sossu sanoo että on kolmen viikon jonot ja taskut tyhjät ja 30 asteen pakkanen.