Ravinnon kulutus ja tarve ihmisillä

Erinlaisia kirjoitti:

Joten 4 , 5.5 , 11 euroa ei kaikille riitä!

Saatika että se olisi ihmisarvoista elämää viikosta viikkon, kuukaudesta kuukauteen vuodesta toisen.

Pelkästään sen odottaminen että juuri itse saisi työtä yli 200.000 työttömän joukosta kun avoimia työpaikkoja on noin 40.000 ja niistä 70% hekisesti kuluttavaa ja henkisesti vaarallista pätkä silpputyötä.

Vaikka itse saisi työtä heti huomenna se ei poista yhteiskunnallista tulo jako ongelmaa, ja muiden köyhien, sairaiden ja työttömien ongelmaa pysyä hengissä ja terveenä henkisesti ja fyysisesti sillä avustuksella jota valtio antaa. Kukaan virkamies, puolue tai joku valtiosta ei anna omastaan ja oamsta kukkarosta vaan yhtesikunnan varoja ne ovat.

Pelkästään ulkona kylmässä olo kuluttaa ihmisen ravinnon tarvetta enemmän kuin se että ihminen on lämpimässä sisällä, saatika jos liikkuu ja tekee työtä ulkona, silloin pitää syödä riittävästi ja monipuolisesti lämmintä ruokaa. Pelkillä eväs leivillä ei jaksa.



Nykyinen maan tilanne on huolestuttava koska EU-Suomi rikkoo pakkotyön (tuli voimaan v.2006 alussa) teettämisellä pienellä nimellisellä korvauksella...

1. ILO:n yleissopimusta 87 ja 98
2. Vuoden 1935 ILO:n pakkotyö sopimus numero 29 artikla.1
- suomi on sitoutunut mahdollisimman lyhyessä ajan kuluessa lakkauttamaan pakolisentyön käytön sen kaikissa muodoissa.

---------------------------------

3. Euroopan ihmisoikeus sopimus
artikla.4

-------------------------------

4. Sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen artikla.8

------------------------------------

5. EU:n Perustuslaki/Ihmisarvo (luonnos)

II-64 artikla
Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto.
- Ketän ei saa kiduttaa eikä kohdella rangaista epäinhimilisellä tai halventavalla tavalla.

II-65 artikla
Orjuuden ja pakkotyn kielto
1. Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana
2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
3. ihmiskauppa kieletään.

II-75 artikla
Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä
1. jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia

-----------------------
EU on sitoutunut kunnioittamaan uskontojen moni muotoisuuttaa koko UNIONIN alueella.
Raamattu kieltää orjuuden uudenliiton armon aikana. Joten se on myös uskonnonvapaus loukkaus!

6. Raamattu
- jer.2:34-35
- jer.22:13 & 16
- hes.16 :49
- mal.3:5
- miik.2:2
- miik.3:5
- miik.3:11
- aam.2:6-7
- aam.5:10 & 12
- aam.8:4-10
- jes.58
- luuk.16:13-14
- mat.6:19
- mat.19:23-24
- 1.tim.6:8-11
- 1.joh.2:15-17
- jaak.2
- jaak.5
- room.12:16

Tässä lisää muutama raamatun paikka!

- älkää alistuko minkäänlaisen orjuuden ikeseen, vapauteen Kristus teidät vapautti (huom;minkäänlaisen)(Jeesus)
- työmies on palkansa ansainnut
(jeesus)
- vanhurskaus kansakunnan nostaa, synti on häpeä
(vanhurskaus = vanhusten,lasten,sairaiden,köyhien,heikkojen,sairaiden outojen... hoitaminen ja huolehtiminen)(Jeesus)

KIELTÄVÄT PAKKOTYÖN TEETTÄMISEN!

----------------------------------


Linkki;
Vaikka kirjoituksessa on kirjoitettu tehy kiistasta niin se pätee myös tähän rangaistus työllistämiseen jonka 147 kansaedustajaa hyväksyi v.2005 ja se tuli voimaan vuoden 2006 alussa.
http://www.tiedonantaja.fi/uutiset.php?juttu=071130ue03

--------------------------------------

HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN...
Aikoinaan Suomessa pitkään voimassa ollut palkollissääntö takasi maatalon isännille riittävästi puoli-ilmaista työvoimaa, kun tilattomalla väellä tuli olla työpaikka, ettei katsottu irtolaiseksi ja kohdeltu sen mukaisesti.


Tänään "maatalon isäntä" on valtio, kunta tai yksityinen sektori pakkotyö lain turvin joka tuli voimaan vuoden 2006 alussa.

------------------------------

Tässä kokonaan se linkin kirjoitus ennen kuin se poistuu tiedonantajan sivustolta....

Pakkotyö palautettiin Suomen työmarkkinoille
Ay-liikkeen passiivisuus käsittämätöntä

Hallituksen Tehyn työtaistelun vuoksi laatiman ”potilasturvalain” tai osuvammin pakkotyölain aikaansaaminen vastasi varatuomari Arjo Suonperän mukaan työnantajien pitkäaikaisia toiveita. Laki jatkaa Keskustapuolueen pitkää taistelua ammattiyhdistysliikettä vastaan. Tämä työreformin nimellä kulkenut työlainsäädännön riisumispyrkimys on jatkunut Euroopan unionin työoikeuden vihreän kirjan vastaavien tavoitteiden hyväksymisenä.
— Pakkotyölailla tulee olemaan jatkoa ajatellen huomattava merkitys työnantajien jo pitkään vaatiman yleisen pakkosovintojärjestelmän kehittämisessä. Siksi onkin aivan käsittämätöntä edunvalvonnan laiminlyöntiä muun ay-liikkeen passiivisuus lain säätämisen yhteydessä, vaikka ilmiselvästi tämänkaltaista lakia pyritään jatkossa laajentamaan yhä uusille ammattialoille, sanoo Suonperä. Asiaa ei paranna se, että ay-liike suunnittelee kurittavansa itse itseään, pyrkiessään laatimaan itse pelisääntöjä työtaisteluille. Työnantajat ottavat sen ensin kiitollisina vastaan ja jatkavat siitä eteenpäin Vanhasen ja Kepun metodilla. Vihreittenkin ay-liikkeen ja työläisten vastainen rooli tuli taas kerran päivänvaloon.


Sopimusten vastainen laki

EU:n jäsenyyden myötä Suomi on hyväksynyt työvoiman vapaan liikkumisen periaatteen unionin sisällä. Suonperän toteaa, että pakkolaki rajoittaa periaatetta ja on näin Suomen EU-jäsenvelvoitteiden vastainen. Samoin pakkolaki on ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan tunnustaman työtaisteluoikeuden kanssa.
Pakkolaki on myös useiden Suomen ratifioimien kansainvälisten sopimusten, kuten ILO:n yleissopimusten 87 ja 98 vastainen.
— Suomi on ratifioinut jo vuonna 1935 ILO:n niin sanotun pakkotyösopimuksen numero 29:n, jonka 1. artiklassa Suomi on sitoutunut mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa lakkauttamaan pakollisen työn käytön kaikissa muodoissa. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4. artikla sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 8. artikla kieltävät pakkotyön, huomauttaa Suonperä.
Nyt Suomi päätti näistä kansainvälisistä velvoitteistaan huolimatta ottaa pakkotyön uudelleen käyttöön.


Tavoitteena työtaistelun murtaminen

Suonperän mukaan hallitus pyrki pakkotyölailla murtamaan Tehyn työtaistelua muun muassa siksi, että työvelvoite kohdistettiin Tehyn aktiivisimpiin työtaistelussa oleviin jäseniin ja vielä suureen osaan irtisanoutuneista. Pakkotyötä teettämällä tavoiteltiin työtaistelun vaikutusten ja tehon viivyttämistä.
— Rangaistuksen luontoiset seuraamukset olisi uhkasakon nimellä kohdistettu työtaistelua käyvän kollektiivin sijasta siinä mukana oleviin yksilöihin. Tällä pyrittiin luomaan jännitettä työtaistelussa olevan ammattiliiton jäsenen ja ammattiliiton välille ja viime kädessä saamaan jäsen eroamaan paitsi ammattiliiton toiminnasta, myös jäsenyydestä.
Tätä tehostettiin vielä puheilla jäsenen henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta rangaistus- ja vahingonkorvausvastuusta, jos potilaita kuolee tai vakavasti pysyvästi vammautuu.
— Mikä voisi olla tehokkaampaa työtaistelun murtamista, kuin tällainen yksilötahon pelottelu, paitsi suoranainen väkivalta tai ulkopuolisten rikkureiden hankkiminen? kysyy Suonperä.


Pakkotyö hillitsee vastarintaa

Pakkotyölaki poistaa normaalin työaikasuojelun ja muuta työlainsäädännön suojelua pakkotyöhön määrätyltä. Siten se avaa työnantajalle laajat mahdollisuudet käyttää työnantajavaltaa vastatoimenpiteinä työtaistelussa olevia kohtaan. Lain epämääräisyys mahdollistaa pakkotyön ylimitoituksen.
Historialliset kokemukset osoittavat myös valtiovallan ylläpitämällä pakkotyöllä olleen aiemminkin vastarintaa hillitsevää vaikutusta. Aikoinaan Suomessa pitkään voimassa ollut palkollissääntö takasi maatalon isännille riittävästi puoli-ilmaista työvoimaa, kun tilattomalla väellä tuli olla työpaikka, ettei katsottu irtolaiseksi ja kohdeltu sen mukaisesti.


Historian pyörää taaksepäin

Pakkotyölaki oli tarkoitus olla voimassa yli neljä kuukautta, joten Suonperän arvion mukaan sen tarkoituksenakaan ei ollut suuremmin ottaa huomioon, että työtaistelun pitkittyessä valtiovallan tulisi muilla keinoin huolehtia potilasturvallisuudesta.
Oma lukunsa pakkotyölaissa oli Suomen perustuslain soveltaminen.
— Muutaman professorin tarjoaman viikunanlehden suojassa voidaan työtaisteluoikeus, henkilökohtainen vapaus, työsuojelu ja muu työlainsäädäntö, oikeus työpaikan vaihtoon, työvoiman liikkuminen EU:n sisällä ynnä muut työntekijöiden oikeudet heittää romukoppaan ja kiertää historian pyörää taaksepäin aikaan, jolloin ay-liikettä ei vielä ollut, pohtii Suonperä. (TA)

Tiedonantaja nro 44/2007

------------------------------


Kaikille turvattava terveellinen ja monipuolinen ravinnonsaanti kaikissa tilanteissa vaikka armeijan varmuus varastoista!
Johtui ne sitten ihmisen omista tai yhteiskunallisista tilanteista.

Miten sairaat, heikkokuntoiset ja henkisesti ja fyysisesti rikotut ihmiset kestää tulevaisuudessa työelämän saatika maata uhkaavissa mahdollisissa kriiseissä tulevia henkisiä ja fyysisiä rasituksia kun heitä on rikottu jo vuosia oman maan hallitusten ja eduskunnan päätösten voimalla. Tällä hetkellä on varusmies palvelukseen astuvien henkinen ja fyysinen kunto laskenut huimasti, luki jossain lehti haastattelussa.





Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä