Kaikki tuttuni ovat sitä mieltä, että vanhempi versio on parempi.
Minulla oli mielikuva että Mollbergin Tuntematon oli hyvä. Sehän oli paljon parempi, kuin Edvidin tekemä. Tosi kiinnostava, mutta liian pitkä elokuva.
Edvidin Tuntemattomasssa sota on ikävä juttu, mutta antaahan se kivoja kokemuksia ja toverihenkeä. Edvidin versiossa vitsit ei oo vähissä ja sota on voittopuolisesti myönteinen kokemus. Asteikolla Runeberg 10 ja pasifisti 0 on Edvidin tuntematoman numero 8 ja Mollbergin ja Linnan numero 4.
Mollberg oli uskollisempi Linnan tekstille. Se on pessimistinen ja uskottavan oloinen. 80 luvulla kuoltiin paljon paremmin, vaikka kyllä 50 luvullakin sikäläisessä tekniikassa kuoltiin hyvin. Omat kokemukseni lampaan ampumisesta ja arkistofilmit telotuksista ovat sellaisia, että pääosuman jälkeen kuoleva lysähtää heti velttona maahan eikä jää tolppajaloilla horjumaan, eikä lennä luodin voimasta taaksepäin, vaan lysähtää suoraan alas päin. Kaatuu alleen.
Väinö Linna oli kumman kaunainen pappeja ja lottia kohtaan. Minä en kyllä usko Lonnan Lotta Kotilaiseen.
Olisikohan missään kuvagalleriaa, missä olisi kummankin version henkilöhahmot niitä esittävien valokuvan kanssa ja ehkä lyhyt henkilöluonnehdinta.
Kuulemma Rokka ja Koskela saivat Jussin. Hyviä ne olikin. Tulee vain mieleen, että saako sympaattinen hahmo lisäpisteitä Jussien jaossa, vaikka eikö Hyvä Lammiokin ole hyvää näyttelemistä. Näyttelemisestähän ne Jusit pitäisi saada eikä sympaattisesta roolihahmosta?. Väänäsen Lammio olikin aika hyvä. Se oli Mollbergissa itsekin vähän päähän potkittu ja kaikkien sylkykuppi. Koskela taasen oli niin viisas ja symppis, että oli jo melkein parodia hyvästä sankarista.
Minulla oli mielikuva että Mollbergin Tuntematon oli hyvä. Sehän oli paljon parempi, kuin Edvidin tekemä. Tosi kiinnostava, mutta liian pitkä elokuva.
Edvidin Tuntemattomasssa sota on ikävä juttu, mutta antaahan se kivoja kokemuksia ja toverihenkeä. Edvidin versiossa vitsit ei oo vähissä ja sota on voittopuolisesti myönteinen kokemus. Asteikolla Runeberg 10 ja pasifisti 0 on Edvidin tuntematoman numero 8 ja Mollbergin ja Linnan numero 4.
Mollberg oli uskollisempi Linnan tekstille. Se on pessimistinen ja uskottavan oloinen. 80 luvulla kuoltiin paljon paremmin, vaikka kyllä 50 luvullakin sikäläisessä tekniikassa kuoltiin hyvin. Omat kokemukseni lampaan ampumisesta ja arkistofilmit telotuksista ovat sellaisia, että pääosuman jälkeen kuoleva lysähtää heti velttona maahan eikä jää tolppajaloilla horjumaan, eikä lennä luodin voimasta taaksepäin, vaan lysähtää suoraan alas päin. Kaatuu alleen.
Väinö Linna oli kumman kaunainen pappeja ja lottia kohtaan. Minä en kyllä usko Lonnan Lotta Kotilaiseen.
Olisikohan missään kuvagalleriaa, missä olisi kummankin version henkilöhahmot niitä esittävien valokuvan kanssa ja ehkä lyhyt henkilöluonnehdinta.
Kuulemma Rokka ja Koskela saivat Jussin. Hyviä ne olikin. Tulee vain mieleen, että saako sympaattinen hahmo lisäpisteitä Jussien jaossa, vaikka eikö Hyvä Lammiokin ole hyvää näyttelemistä. Näyttelemisestähän ne Jusit pitäisi saada eikä sympaattisesta roolihahmosta?. Väänäsen Lammio olikin aika hyvä. Se oli Mollbergissa itsekin vähän päähän potkittu ja kaikkien sylkykuppi. Koskela taasen oli niin viisas ja symppis, että oli jo melkein parodia hyvästä sankarista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuntematon oli onnetonta laahaamista, jossa replikointi oli tasapaksua ja tylsää. Surkea tapaus jota ei viitsinyt katsoa loppuun asti. Yhdessäkään henkilössä ei ollut henkeä. Pojat vaan muisteli mitä Turkka opetti näyttelemisestä; ei elettäkään replikoinnissa, mutta kauhea älämölö päälle kun näytetään pontikkaa.
taisi se olla kiljua. Hamkala raahata viinapanua silllä korvessa.
Minusta paras näyttelijä näissä kahdessa elokuvassa oli Jurkan Lammio. Harmi vain, kun Laineen ohjauksessa oikastiin liikaa mutkia. Siinä kun olisi ollut ripaus traagisuutta, niin olisipa ollut hyvä.
Laineen versiossa jotenkin oli tarve esittää kaikki sketsit ja ne ripustettiin vähän keinotekoisesti tapahtumien päälle.
Rokkakin 50 luvulla niin puheli mukavia, että tuntui että pääseekö se ollenkaan ampumaan partiota suolle.
Tuo Mollbergin versio ei mielestäni ole Linnan kirjan mukainen. Mainitsit huumorista. Sitä sotilaiden oli pakko viljellä sodassa pysyäkseen järjissään. Jos Mollbergin varusmiesjoukko olisi mennyt oikeasti sotaan, ne olisivat tulleet hulluiksi kun siihen synkkään tilanteeseen synkistelivät vielä lisää.
Mollbergin henkilöhahmoissa on vikaa. Rokka on kirjassa kuvattu kovaääniseksi, miksi hän ei ole sitä elokuvassa? Ei se mikään kuiskailija ollut kirjassa. Liski oli tietenkin väh. 20 vuotta liian vanha rooliin. Kapteeni Kaarna on toinen kehno esitys. Jos Laineen versio on vienyt hahmon pari napsua liiankin touhukkaaksi, niin se on silti hahmon kuvaus kirjassa. Se Mollbergin märkä villasukka ei vastaa kirjan kuvausta lainkaan. Lehto on maaninen hahmo Mollbergin versiossa kuten pitääkin, mutta hitto vieköön sitä turkkalaista kuolaamista. Överiksi menee.
Kummasti on Mollbergkin oikonut mutkia ja käsittämättömistä syistä. Kuuluisa kohtaus teltassa kuolevasta sotilaasta on siirretty vetäytymisvaiheeseen, kun se tosiasiassa tapahtui hyökkäysvaiheen koukkauksessa. Kohtaus, jossa Rokka haavoittuu jokea ylitettäessä, on kuvattu niin, että sataa lunta. Omituinen ilmanala heinäkuussa... Jostain syystä Mannerheimin 75-vuotispäivillä on läsnä Suden Tassu, vaikka kirjassa nimenomaan mainitaan hänen olleen lomalla. Rokan ottama sotavanki on kokonaan deletoitu. Se olisi varmaan herättänyt liikaa hilpeyttä...
Onhan siinä hyviäkin puolia, mutta pistää ihmetyttämään miksi joissakin kohdissa on poikettu kirjan kuvauksesta selkeästi. Linnan kirja on sodanvastainen ja sitä oli Laineen elokuvakin. Siinä ei silti pyritty peittelemään kirjan humoristisia piirteitä, jotka eivät itse perussanomaa muuttaneet. Elokuvia verrattaessa on myös otettava huomioon niiden valmistumisajankohdat. Ja minä en enää sodanvastaisempaa ja koskettavampaa kohtausta suomalaisessa elokuvassa tiedä kuin Laineen Tuntemattoman alkukohtaus.
Laine ei ollut sodanvastustaja. Hän itse ei uskaltanut lähteä sotaan Oli sanonta: Tampereelta lhtee sotaan mies ja naine, vaan ei Edvin Laine...
Vangin, Rokan, saaminen kyllä filmattiin ja se on sellaisessa pitkässä (lehdistölle) versiossa mukana. Kai siitä leikkaaja ja Molle kinastelivat.
Mollella oli aivan eri käsikirjoittaja. Pyrkimys oli tehdä sodasa mahdollisimman mielipuolinen olotila. Laine pyrki sitä ihannoimaan.
"Laine ei ollut sodanvastustaja. Hän itse ei uskaltanut lähteä sotaan."
Yleensäkään miehiltä ei tuohon aikaan kysytty uskaltaako vai ei. Jos käsky kävi, lähdettävä oli. Näin ollen väitteesi on mielestäni perätön. En tiedä mihin perustat väitteesi siitä, että Laine ihannoi sotaa. Vaatisi väitteen tueksi jotakin perusteluita. Mielestäni Laineen Tuntemattoman avauskohtaus on yksi suomalaisen elokuvan voimakkaimmin sotaa vastaan puhuvia kohtauksia, ellei voimakkain.
Molle on varmasti onnistunut, jos hänen tarkoituksenaan on kuvata sota mielipuolisena olotilana. Valitettavasti hän on tehnyt sen keinoin, jotka eivät vastaa todellisuutta tai Linnan romaania. Ei sota ollut hauskaa, mutta huumori oli keino selvitä siitä. Sitä ei Mollen versiossa nähdä. Kyllä siinä edelleenkin mielestäni on myös hyviä puolia.
Hänen omissa "muistelmissaan" se tulee esille monella tavoin. Sanoo suoraan olleensa silloin iloinen saadessaan jäädä Tampereelle.
TV:n ohjelma, jossa tyttärensä Jarna esiintyi on toinen todiste. Tytär kertoi tuon asian painaneen isäänsä loppuelämän.
Särkkä lohdutteli Tuntemattoman ensi-illan jälkeen näin: (Tarmo Mannin kertomaa) "Nythän sinä Edvin sait sotasi ja hyvän sodan saitkin. Tuon Mannin ne meinasivat ampua karkuduudesta. Sinä et edes päässyt sinne".
Kyllä Laineen 50-luvun filmeissä aina pyritään ihannoimaan sotilasta ja etenkin upseeria. Lomalla oleva upseeri on aina oikeassa, ei valehtele, ei ryyppä tai nai huoria.
Hennalan pelloilla Laine kertoi olevansa kerrankin kuin "kunnon peloton kenraali, kun johdan tässä satoja ihmisiä sinne ja tänne!" Siellä filmattiin Pohjantähden siviilivankien teurastuskohtauksia.
Tämä kai riittää?
"Sanoo suoraan olleensa silloin iloinen saadessaan jäädä Tampereelle."
Edelleenkään et esitä perusteluita sille, että Laine olisi saanut jäädä Tampereelle, koska ei halunnut sotaan. Sotaan määrättiin, ei pyydetty. Uskon, että 99,99% sotaan osallistuneista olisi mieluummin jäänyt kotiinsa. Todistusarvo nolla.
"Tytär kertoi tuon asian painaneen isäänsä loppuelämän."
Ja edelleenkin puuttuu osoitus, että Laine olisi saanut jäädä kotiin omasta halustaan.
"Kyllä Laineen 50-luvun filmeissä aina pyritään ihannoimaan sotilasta ja etenkin upseeria."
Tuohan ei pidä paikkaansa Tuntemattoman osalta, jossa Lammio on suurempi roisto kuin Mollen versiossa.
"Hennalan pelloilla Laine kertoi olevansa kerrankin kuin "kunnon peloton kenraali, kun johdan tässä satoja ihmisiä sinne ja tänne!" Siellä filmattiin Pohjantähden siviilivankien teurastuskohtauksia.
Tämä kai riittää?"
Onko tuo olevinaan perustelu? Riittää osoittamaan, että olet todella hataralla pohjalla!
Minä en löydä wikistä mitää sun kirjoitusta. Jutuppi ei anna ainuttakaan kuvaa susta! Sää valehtelet!
Jos jotakin moitittavaa hakemalla hakee, niin se Lehdon "tekis mieli vetää sinua, mutta en kehtaa" on kyllä aika ärsyttävä tai -huvittava. Ja sitten se suon ylitys: Suoraan naapurin tulta päin. Oli kyllä henki halpaa. Ja ehkä vähempikin huumori olisi riittänyt, jos oli oikeasti tarkoitettu sodanvastaiseksi elokuvaksi.
Molbergin tekeleessä kiusasi se, että se pyrki olemaan "erilainen" ja juoksi liikaa kansainvälisten trendien perässä. Eihän siinä mitään, jos kyseessä olisi ollut Molbergin oma tekele, mutta kun nimeä myöten ratsastettiin Väinö Linnalla.
Oli kiusallista katsoa näyttelijöiden maastokelvottomuutta. Ei Linnan sotilaat olleet vielä vieraantuneet maastosta. Vain kaupunkilaiskakarat voivat kaksiä mennä rypemään suolammikkoon, niin kuin kunnon uimapaikkoja ei olisi aina löydettävissä.
Tuntematon sotilas on aikalaisten mukaan sellainen kuin miltä sodan kokeneet rivimiehet sen kokivat. Jos joku haluaa kokea jotain muuta, keksiköön itse koko jutun. Pelkässä ärsyttämisessä ei ole mieltä, vaikka tuo se kyllä mieleen, mitä ikävää itikoiden pistelyä metsässä joutuu kokemaan.
Mielestäni on kummallista, että itsenäisyyspäivänä ei haluta muistella muita aikoja kuin toista maailmansotaa. Harmillista, ettei itsenäisyystaisteluja eli aktivismia, kagaalia, jääkäreitä ja Vapaussotaakin muistella juurikaan. SDP voisi muistella niitä omalla tavallaan, jos Vapaussodan muiston vaalijoiden kekkerit eivät miellytä. Aktivismissa ym. olikin sitten mukana myös sosialisteja. Myös jääkäriliikkeessä.
Suomessa siis kansallispäivän juhlinta keskittyy vain toisen maailmansodan uhrien muistamiseen. Tietysti tämä on perusteltua siksi, että näissä sodissa koko kansa oli yhtenä miehenä maata puolustamassa. Vuden 1918 kapina on hyvä veruke. Ei haluttaisi muistella erimielisyyksiä. Toisaalta koko itsenäisyysajan ja itsenäistymisprosessin unohtaminen on mielestäni kohtuutonta. Olisiko kyse vain kohteliaisuudesta vasemmistoa kohtaan, kun halutaan vaieta itsenäisyystaistelusta ja itsenäisyyden vuosikymmenistä? Eikö kaikessa ole myös kielteisiäkin motiiveja?
Muistamme virallisen käsityksen vuodesta 1918 mediassa ja tieteessä. Se on häkellyttävän lähellä äärimmäisen vasemmiston mielipidettä eli käytännössä kapinallisten näkökulmaa. Ehkäpä ei olekaan kysymys vain SDP:n rikosten kohteliaasta unohtamisesta. Itsenäiseksi kutsuttu maamme siis on omaksunut kommunistien käsityksen vuoden 1918 sodasta. Vaikka Suomi taisteli vuosisadan itsenäisyydestään kommunistista naapurimaataan vastaan. Onko pikemminkin niin, että solutettuaan maan hävityn sodan jälkeen tämä kommunistinen naapuri on viimein voittanut?
Itsenäisyyspäivänä muistutetaan paljon siitä, kuinka tärkeää on itsenäisyys ja riippumattomuus. Kuitenkin tiedämme, että toisen maailmansodan jälkeen NL puuttui vahvasti sisäisiin asioihimme. Suomettuneisuus jatkuu yhä eli kaikesta puuttumisesta ja alistumisesta ei edes ole päästy. Itsenäisyyspäivänä ei kuitenkaan muistella missään tätä rähmälläänoloa eikä julisteta sellaisen rähmälläänolon vaarallisuutta. Ajasta ei haluta tehdä valtion johdossa minkäänlaista tilintekoa.
Nykyisin kaikki hiljentyvät joka vuosi Linnan romaanin pohjalta tehdyn elokuvan ääreen. Miksi? Miksi ei koskaan katsota Jääkärin morsianta ym? Romaani on kuitenkin sosialistin kirjoittama ja se näkyy jopa elokuvastakin läpi. Mielestäni tässä ollaan jämähdetty sotien jälkeiseen YYA-aikaan ja suomettuneisuuteen. Siltä tuntuu, kun vaihtoehtoja ei ole. Miksi emme muistele täyden itsenäisyyden aikaa? Olkoonkin, että vasta N-liiton avulla alkoivat demarien kulta-ajat sotien jälkeen.
Miksi SDP ajattelee vuoden 1918 kapinasta kommunistien tavalla? Miksi se vaatii koko maata ajattelemaan samalla tavalla? On muistettava, että Alpo Rusin uuden kirjan mukaan puolue oli kgb:n ohjailema, mitä ilmeisimmin aika lailla edelleen. Vaikutusta on myös muuhun yhteiskuntaan ja Kekkosen ajan vaikutukset näkyvät yhä. Päätetäänkö itsenäisyyspäivän juhlinnasta Suomessa Venäjällä?
Miksi edelleen alistumme toiseksi tasavallaksi haukkumalla itsenäisyyden aikaa ainakin vaikenemalla siitä? Miksi annamme YYA-ajan ja suomettuneisuuden kauden jatkuvan tällä tavalla? No eihän virallinen Suomi halua Karjalaakaan takaisin ja on uuden tutkimuksen mukaan torjunut palautusneuvottelutarjouksen Venäjän puolelta 90-luvulla. Tällainen asenne on avoimen vihamielistä itsenäistä Suomea 1917-45 kohtaan ja mukautumista Neuvostoliiton vallan vuosiin 1945-91. Vaivihka itsenäisyyttä juhlitaan vain sordiinolla, vaikka juhlintaa alettiin rohkeammin harrastaa N-liiton sortumisen jälkeen.
Mielestäni itsenäisyyttä juhlitaan pitkälle siinä hengessä, kuin Eino Uusitalon ehdottamaa uutta itsenäisyyspäivää olisi juhlittu. Itärajan takana varmaan riemuitaan rähmälläänolon jatkumisesta ja punamullan aikana tapahtuneesta nopeasta uussuomettuneisuuden syöksystä. Ilmeisesti neuvostohenkiset voimat, etenkin SDP laskee hyötyvänsä siitä, että kansalle markkinoidaan äärivasemmistolaisuutta ja esim. vanhaa henkeä kansallisena juhlapäivänä.
Tuntemattomassa sotilaassa minua on särähdyttänyt se, kun Koskela sanoo, että tähtäätte vaan vyön kohdalle. Eikö se ole liian alhaalla, ammutaan suolille? Tietysti vyö oli ennen vähän ylempänä kuin nykyisin. Saattaisi olla niinkin, että tähtäin oli säädetty niin että osumapiste oli tähtäyspistettä ylempänä, mutta ei tunnu oikein uskottavalta, koska kuitenkin hyvin eri matkoilta ammuttiin.
Nokkelat puna-armeijalaiset tekivät Koskelan neuvon tyhjäksi.Jättivät vyön pois ja niin Suomi-poika ei tiennyt mihin tähdätä.
Koskela vastasi komentamalla: "Tulta munille".
mahaan haavoittuneet vie paljon resursseja viholliselta pois pitkäksi aikaa ja kuolevan huuto pelottaa vielä haavoittumattomia sotilaita
Itsekin peljästysin täydellisesti tuosta Vekaranjärvellä -69, kun vihulainen huusi laukausta ja osusi tetsarin vyön yläpuolelle. Hyö olivat kohdistaneet pystykorvansa 150:n meetrin ampumaradalla mustan alareunaan. Ihmettelin varuskuntasairaalassa ja ihailin tuota taituruutta. Utrion Kaari, joka tuolloin oli upseerinskana Vekaralla, lupasi kertoa tuosta ja selvitellä lisää romaanissaan Viipurin kaunotar. Sivulla 678 tuokin selviää.
Vääpeli Tohmon, sekä pikkuvääpeli Pullin kanssa, saimme muuten molemmat kersantin arvot, olimme hyvinkin otettuja tuosta huomiosta. Vääp. Tohmo oli muuten aina huolissan siitä, että miksi soturit kusevat pisuaariin filttereitä. Useimmat niistä olivat itsekäärittyjä;)
satu-tarinoita, teatteria, jne... Legendaa.. Sellaiseksi tehtyjä filmejä nuo, ja kirjat myös.
--- siksi myös Tarvittaisiin dokumenttifilmin omainen, kuitenkin näytelmä-elokuva, esim. kannaksen läpijuoksusta 1944. pysäytys taisteluista. Mutta lienee liian kallis tehdä.
- Åke lindmannin ohjaukessa tehtiin pienfilmejä, ruotsalaisten säätiöiden rahoilla pyhittäen ranta-ruotsi urhoollisuutta. mutta ei se ollu todenmukaista sekään... vaan selvää propagandaa.
Tuntematonta, yms. ei kannattaisi enää kuvata uudelleen. Eiköhän se ole jo käsitelty.
Tai ehkä jokin naiskulttuuri feministi meetoo voisi sitten tehdä rajoja rikkovan oman female-versionsa.....
Mutta ei nykyisiä suomen naisohjaajia kiitos,,,, koska ne tekisi jonkin mielenterveys-filmin.. on sen verran sekaista porukkaa ne..
Paras Tuntemattoman versio tuli radiosta noin kolme vuotta sitten. Kerrassaan loistava uusi tulkinta.