Tervetuloa uskovaiset

Lämmitän nyt helvetin niin kuumaksi ettei kenenkään tämän palstan uskovaisen tarvitse enää palella. Olen tässä nyt heittänyt hiiliä ankarasti pesään ja voin luvata, että hiki tuli huhkiessa. Käykää peremmälle kaikki uskovaiset. Valitettavasti ateistit joutuvat jäämään ulkopuolelle, koska he eivät usko. Mutta ei kai me noita ateisteja täällä helvetissä kaipailla. Tulisi vaan turhaa riitaa ja haukkumista kun tarvitsisi taas alkaa ateisteja kouluttaan. Saatanakin jo on valmistellut teille sopivat tervetuliais seremoniat ja mestari näyttääkin olevan varsin tyytyväinen tämän kertaiseen tervetulias tekeleeseensä. Pääsettekin heti kokeilemaan sitä...
17441
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

uskovainen siis ateistin mielestä:-)

Kuten olemme nähneet pelkkä ateismi palsta saa uskovaiset kävelemään kuumilla hiilillä. Ateisteja on paloitelut ja syötetty lokeille ja rotille. Toinen pop on polttaminen ja hirttäminen.

Eivät ressukat tiedä, että vakivallalla uhkaamisesta voi suomen rikoslain (www.finlex.fi) mukaan saada 3 vuotta linnaa.

Sitten uskovaisille ei myöskään ole tietoa siitä, että tänne kirjoitetun viestin lähteen pystyy rikostutkinassa viestin IP:n avulla usein selvittämään.

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/136AF016D73115E3C2256DF000346219?opendocument

Äänestä
  • kärryiltä... Kuka tässä uhkailee ja ketä? Ja kuka tässä tunkeutuu kenenkin alueelle?

    Ihmettelisin suuresti jos ateistit pystyisivät keskustelemaan keskenään ateismista lainkaan provosoimatta uskovaisia osallistumaan keskusteluun (tai "keskusteluun")

    Kun eivät ateistit pysty edes tieteelle pyhitetyllä keskustelupalstoilla pysymään tieteessä, vaan on ehtimiseen otettava esiin Raamattu, uskonnot ja uskovaiset.
    Ja mahdollisimman ärsyttävään sävyyn, että uskovaiset tarttuisivat syöttiin, ryhtyisivät selittämään ja väittelemään ja heistä voitaisiin tehdä pilkkaa.

    "Uskovaiset! Uskovaiset! Tulkaa katsomaan mitä kirjoitin. Mitäs tähän sanotte, häh?"

    Mitä siihen tulee, että uskovaiset puhuvat omilla keskustelupalstoillaan ateisteista, se on täysin luonnollista, koska ateismia ei ole ilman uskontoa.

    Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä.

    Jos ateisti tarttuu keskusteluun, sitä pidetään osoituksena siitä että "uskonasiat vaivaavat" ateistia, ja se katsotaan jo sinällään voitoksi. Mitä se itse asiassa onkin.

    En väitä että uskovaiset puhuvat ateisteista aina mitenkään kunnioittavaan sävyyn. Puolin ja toisin voitaisi pysyä hyvän maun rajoissa.

    Mutta sitäkään en kannata, että esitetään suvaitsevaista ja yliymmärtäväistä, tyyliin: "jokainen uskokoon tai olkoon uskomatta. Kaikille tilaa riittää".

    Ateistien ja uskovaisten kuuluukin olla toisilleen opponentteja, ja heidän kuuluukin pitää toisiaan tyhminä ja ymmärtämättöminä. Ja väitellä asioista.

    Mutta silti voidaan keskustella asiallisesti ja kunnioittavasti. Ja ottaa vähän selvää asioista, ennenkuin tehdään pilkkalauluja, tai voidaan jopa kysyä että mites tämän asian kanssa on jne. Jos halutaan keskustella uskovaisten kanssa, mitä sitä peittelemään.

    Jotenkin vain tuntuu siltä, että uskovaisista on lähinnä harmillista että ateisteja on olemassa, koska he pilaavat kaiken tieteellisillä selityksillään.
    Mutta ateistit eivät kerta kaikkiaan tule toimeen ilman uskovaisia.

    Saa olla eri mieltä. Tällaisen kuvan vain itse olen saanut. Ja aina vain jaksan ihmetellä sitä miten ateistit eivät vain pääse uskonasioista eroon.

    Äänestä

  • Uskovaiset ne helvetillä ja saatanoilla pelottelee ja herkkäuskoisia hyväksikäyttävät. Etkö selvästikään enää hallitse todellisuutta, kun kuseskelet omaan nilkkaan.

    HEH HEH HEH ... Onneksi en ole uskis.

    Äänestä

  • pudota tässä kirjoitti:

    kärryiltä... Kuka tässä uhkailee ja ketä? Ja kuka tässä tunkeutuu kenenkin alueelle?

    Ihmettelisin suuresti jos ateistit pystyisivät keskustelemaan keskenään ateismista lainkaan provosoimatta uskovaisia osallistumaan keskusteluun (tai "keskusteluun")

    Kun eivät ateistit pysty edes tieteelle pyhitetyllä keskustelupalstoilla pysymään tieteessä, vaan on ehtimiseen otettava esiin Raamattu, uskonnot ja uskovaiset.
    Ja mahdollisimman ärsyttävään sävyyn, että uskovaiset tarttuisivat syöttiin, ryhtyisivät selittämään ja väittelemään ja heistä voitaisiin tehdä pilkkaa.

    "Uskovaiset! Uskovaiset! Tulkaa katsomaan mitä kirjoitin. Mitäs tähän sanotte, häh?"

    Mitä siihen tulee, että uskovaiset puhuvat omilla keskustelupalstoillaan ateisteista, se on täysin luonnollista, koska ateismia ei ole ilman uskontoa.

    Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä.

    Jos ateisti tarttuu keskusteluun, sitä pidetään osoituksena siitä että "uskonasiat vaivaavat" ateistia, ja se katsotaan jo sinällään voitoksi. Mitä se itse asiassa onkin.

    En väitä että uskovaiset puhuvat ateisteista aina mitenkään kunnioittavaan sävyyn. Puolin ja toisin voitaisi pysyä hyvän maun rajoissa.

    Mutta sitäkään en kannata, että esitetään suvaitsevaista ja yliymmärtäväistä, tyyliin: "jokainen uskokoon tai olkoon uskomatta. Kaikille tilaa riittää".

    Ateistien ja uskovaisten kuuluukin olla toisilleen opponentteja, ja heidän kuuluukin pitää toisiaan tyhminä ja ymmärtämättöminä. Ja väitellä asioista.

    Mutta silti voidaan keskustella asiallisesti ja kunnioittavasti. Ja ottaa vähän selvää asioista, ennenkuin tehdään pilkkalauluja, tai voidaan jopa kysyä että mites tämän asian kanssa on jne. Jos halutaan keskustella uskovaisten kanssa, mitä sitä peittelemään.

    Jotenkin vain tuntuu siltä, että uskovaisista on lähinnä harmillista että ateisteja on olemassa, koska he pilaavat kaiken tieteellisillä selityksillään.
    Mutta ateistit eivät kerta kaikkiaan tule toimeen ilman uskovaisia.

    Saa olla eri mieltä. Tällaisen kuvan vain itse olen saanut. Ja aina vain jaksan ihmetellä sitä miten ateistit eivät vain pääse uskonasioista eroon.

    tuo lause:
    "Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä."

    Miten uskovaiset ovat todistaneet ateistien olevan väärässä?

    Äänestä

  • pudota tässä kirjoitti:

    kärryiltä... Kuka tässä uhkailee ja ketä? Ja kuka tässä tunkeutuu kenenkin alueelle?

    Ihmettelisin suuresti jos ateistit pystyisivät keskustelemaan keskenään ateismista lainkaan provosoimatta uskovaisia osallistumaan keskusteluun (tai "keskusteluun")

    Kun eivät ateistit pysty edes tieteelle pyhitetyllä keskustelupalstoilla pysymään tieteessä, vaan on ehtimiseen otettava esiin Raamattu, uskonnot ja uskovaiset.
    Ja mahdollisimman ärsyttävään sävyyn, että uskovaiset tarttuisivat syöttiin, ryhtyisivät selittämään ja väittelemään ja heistä voitaisiin tehdä pilkkaa.

    "Uskovaiset! Uskovaiset! Tulkaa katsomaan mitä kirjoitin. Mitäs tähän sanotte, häh?"

    Mitä siihen tulee, että uskovaiset puhuvat omilla keskustelupalstoillaan ateisteista, se on täysin luonnollista, koska ateismia ei ole ilman uskontoa.

    Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä.

    Jos ateisti tarttuu keskusteluun, sitä pidetään osoituksena siitä että "uskonasiat vaivaavat" ateistia, ja se katsotaan jo sinällään voitoksi. Mitä se itse asiassa onkin.

    En väitä että uskovaiset puhuvat ateisteista aina mitenkään kunnioittavaan sävyyn. Puolin ja toisin voitaisi pysyä hyvän maun rajoissa.

    Mutta sitäkään en kannata, että esitetään suvaitsevaista ja yliymmärtäväistä, tyyliin: "jokainen uskokoon tai olkoon uskomatta. Kaikille tilaa riittää".

    Ateistien ja uskovaisten kuuluukin olla toisilleen opponentteja, ja heidän kuuluukin pitää toisiaan tyhminä ja ymmärtämättöminä. Ja väitellä asioista.

    Mutta silti voidaan keskustella asiallisesti ja kunnioittavasti. Ja ottaa vähän selvää asioista, ennenkuin tehdään pilkkalauluja, tai voidaan jopa kysyä että mites tämän asian kanssa on jne. Jos halutaan keskustella uskovaisten kanssa, mitä sitä peittelemään.

    Jotenkin vain tuntuu siltä, että uskovaisista on lähinnä harmillista että ateisteja on olemassa, koska he pilaavat kaiken tieteellisillä selityksillään.
    Mutta ateistit eivät kerta kaikkiaan tule toimeen ilman uskovaisia.

    Saa olla eri mieltä. Tällaisen kuvan vain itse olen saanut. Ja aina vain jaksan ihmetellä sitä miten ateistit eivät vain pääse uskonasioista eroon.

    Näihin otan kantaa:

    "Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä. "

    Keskustelupalstoilla taitaa olla noin, mutta kadulla pysäyttelevät uskovat ovat hanakoita aloittamaan väittelyn, kun ilmaisee olevan uskonnoton tai ateisti eikä aihe sinänsä kiinnosta. Sitten on tietysti Jehovan todistajat. Jos pyydät sisään ja kyseenalaistat näkemyksen, niin seuraavalla kerralla ovan takana on apuvoimia. Eräällä palstalla, ei Suomi24, oltiin hieman kyllästyneitä keskutelun jännitteisyyden puuttumiseen. Kaikki hymistelivät samanmielisyyttä ja toivoivat keskusteluun ateistia.

    "Jos ateisti tarttuu keskusteluun, sitä pidetään osoituksena siitä että "uskonasiat vaivaavat" ateistia, ja se katsotaan jo sinällään voitoksi. Mitä se itse asiassa onkin."

    Tämä on yhtä väärin tulkittu kuin ateisti tulkitsee välistä uskonnollisuutta. Uskon asiat eivät vaivaa ateistia, joka keskustelee uskonnosta. Ateistia voi kiinnostaa psykologiselta kannalta miksi uskova uskoo tai filosofisesti ihmettelee uskovan kykyä uskoa ristiriitaisiin tarinoihin.

    "Mutta sitäkään en kannata, että esitetään suvaitsevaista ja yliymmärtäväistä, tyyliin: "jokainen uskokoon tai olkoon uskomatta. Kaikille tilaa riittää".

    Minä puolestani nostan hattua sille, joka todella noin voi ajatella ja elämäänsä toteuttaen. Siinä on todellista suvaitsevaisuutta ajatuksen vapauteen. Poislukien tietysti muita ja itseään vahingoittavat tai muuten rikoksiin yllyttävät.

    Äänestä

  • pudota tässä kirjoitti:

    kärryiltä... Kuka tässä uhkailee ja ketä? Ja kuka tässä tunkeutuu kenenkin alueelle?

    Ihmettelisin suuresti jos ateistit pystyisivät keskustelemaan keskenään ateismista lainkaan provosoimatta uskovaisia osallistumaan keskusteluun (tai "keskusteluun")

    Kun eivät ateistit pysty edes tieteelle pyhitetyllä keskustelupalstoilla pysymään tieteessä, vaan on ehtimiseen otettava esiin Raamattu, uskonnot ja uskovaiset.
    Ja mahdollisimman ärsyttävään sävyyn, että uskovaiset tarttuisivat syöttiin, ryhtyisivät selittämään ja väittelemään ja heistä voitaisiin tehdä pilkkaa.

    "Uskovaiset! Uskovaiset! Tulkaa katsomaan mitä kirjoitin. Mitäs tähän sanotte, häh?"

    Mitä siihen tulee, että uskovaiset puhuvat omilla keskustelupalstoillaan ateisteista, se on täysin luonnollista, koska ateismia ei ole ilman uskontoa.

    Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä.

    Jos ateisti tarttuu keskusteluun, sitä pidetään osoituksena siitä että "uskonasiat vaivaavat" ateistia, ja se katsotaan jo sinällään voitoksi. Mitä se itse asiassa onkin.

    En väitä että uskovaiset puhuvat ateisteista aina mitenkään kunnioittavaan sävyyn. Puolin ja toisin voitaisi pysyä hyvän maun rajoissa.

    Mutta sitäkään en kannata, että esitetään suvaitsevaista ja yliymmärtäväistä, tyyliin: "jokainen uskokoon tai olkoon uskomatta. Kaikille tilaa riittää".

    Ateistien ja uskovaisten kuuluukin olla toisilleen opponentteja, ja heidän kuuluukin pitää toisiaan tyhminä ja ymmärtämättöminä. Ja väitellä asioista.

    Mutta silti voidaan keskustella asiallisesti ja kunnioittavasti. Ja ottaa vähän selvää asioista, ennenkuin tehdään pilkkalauluja, tai voidaan jopa kysyä että mites tämän asian kanssa on jne. Jos halutaan keskustella uskovaisten kanssa, mitä sitä peittelemään.

    Jotenkin vain tuntuu siltä, että uskovaisista on lähinnä harmillista että ateisteja on olemassa, koska he pilaavat kaiken tieteellisillä selityksillään.
    Mutta ateistit eivät kerta kaikkiaan tule toimeen ilman uskovaisia.

    Saa olla eri mieltä. Tällaisen kuvan vain itse olen saanut. Ja aina vain jaksan ihmetellä sitä miten ateistit eivät vain pääse uskonasioista eroon.

    "Ihmettelisin suuresti jos ateistit pystyisivät keskustelemaan keskenään ateismista lainkaan provosoimatta uskovaisia osallistumaan keskusteluun"

    Emme me provosoi ketää osallistumaan keskusteluun. Kaikki voivat pysyä halutessaan poissa tältä palstalta. Kaikenlisäksi tämähän on ateismi-palsta, joten ihmettelen suuresti miksi uskovaiset täällä ovat toitottamassa omia näkemyksiään, koska niille on ihan omatkin paikat.

    Äänestä

  • SemiSeppä kirjoitti:

    Näihin otan kantaa:

    "Kuitenkin uskovaisilla harvemmin on itsetarkoituksellisena pyrkimyksenä haastaa palstaa mahdollisesti lukevia ateisteja väittelyyn. He tyytyvät todistamaan itselleen ja muille että ateistit ovat väärässä. "

    Keskustelupalstoilla taitaa olla noin, mutta kadulla pysäyttelevät uskovat ovat hanakoita aloittamaan väittelyn, kun ilmaisee olevan uskonnoton tai ateisti eikä aihe sinänsä kiinnosta. Sitten on tietysti Jehovan todistajat. Jos pyydät sisään ja kyseenalaistat näkemyksen, niin seuraavalla kerralla ovan takana on apuvoimia. Eräällä palstalla, ei Suomi24, oltiin hieman kyllästyneitä keskutelun jännitteisyyden puuttumiseen. Kaikki hymistelivät samanmielisyyttä ja toivoivat keskusteluun ateistia.

    "Jos ateisti tarttuu keskusteluun, sitä pidetään osoituksena siitä että "uskonasiat vaivaavat" ateistia, ja se katsotaan jo sinällään voitoksi. Mitä se itse asiassa onkin."

    Tämä on yhtä väärin tulkittu kuin ateisti tulkitsee välistä uskonnollisuutta. Uskon asiat eivät vaivaa ateistia, joka keskustelee uskonnosta. Ateistia voi kiinnostaa psykologiselta kannalta miksi uskova uskoo tai filosofisesti ihmettelee uskovan kykyä uskoa ristiriitaisiin tarinoihin.

    "Mutta sitäkään en kannata, että esitetään suvaitsevaista ja yliymmärtäväistä, tyyliin: "jokainen uskokoon tai olkoon uskomatta. Kaikille tilaa riittää".

    Minä puolestani nostan hattua sille, joka todella noin voi ajatella ja elämäänsä toteuttaen. Siinä on todellista suvaitsevaisuutta ajatuksen vapauteen. Poislukien tietysti muita ja itseään vahingoittavat tai muuten rikoksiin yllyttävät.

    että kukaan voi loppujen lopuksi olla niin suvaitsevainen että antaa jokaisen uskoa tai olla uskomatta, ilman että se itseä lainkaan vaivaisi. Voihan sitä pitää ihanteellisena asenteena ja tavoitteena, mutta ihminen vain on sellainen että toisten näkemykset ja vakaumukset vaivaavat, jos ne riitelevät omien näkemysten kanssa.

    Ja mielestäni asioista keskusteleminen ja tietyissä rajoissa tapahtuva väitteleminen on kuitenkin loppujen lopuksi terveempää käyttäytymistä kuin suvaitsevainen neutraalius.
    Se että ihminen luo ympärilleen hajuttoman, mauttoman, näkymättömän, steriilin kuplan ja elää sen sisällä. Konfliktit ja kontrastit, ja eri näkemysten vertailu ja koetteleminen ovat osa elämää.

    Jos uskot Jumalaan, sinulle ei voi olla yhdentekevää uskovatko muut. Jos uskot kristinuskon Jumalaan, sinulle ei voi olla yhdentekevää uskovatko muut johonkin muuhun jumalaan. Kirkko on joltain osin tuudittautumassa tähän, mikä on mielestäni huolestuttavaa.

    En edelleenkään toivo että päästäisiin sellaiseen "suvaitsevaisuuteen" ettei ketään kiinnosta mitä naapuri ajattelee tai mihin uskoo ja miksi.

    Äänestä

  • Dresden kirjoitti:

    "Ihmettelisin suuresti jos ateistit pystyisivät keskustelemaan keskenään ateismista lainkaan provosoimatta uskovaisia osallistumaan keskusteluun"

    Emme me provosoi ketää osallistumaan keskusteluun. Kaikki voivat pysyä halutessaan poissa tältä palstalta. Kaikenlisäksi tämähän on ateismi-palsta, joten ihmettelen suuresti miksi uskovaiset täällä ovat toitottamassa omia näkemyksiään, koska niille on ihan omatkin paikat.

    oli jos ei provosointia. Ja totta kai me tiedämme, ettei tänne olisi pakko tulla. Mutta tullaan kun kutsutaan. Jos joku ateisti osoittaa halukkuutta keskustella uskonasioista uskovaisten kanssa, teki hän sen millä tyylillä tai tyylittömyydellä tahansa, tartumme haasteeseen koska tehtävämme on julistaa evankeliumia.

    Yrittäkää keskustella ateismista asiallisesti keskenänne, niin voitte paremmin ja uskottavammin osoitella sormella uskovaisia jotka tulevat teitä häiritsemään.

    Äänestä

  • aloitusviesti kirjoitti:

    oli jos ei provosointia. Ja totta kai me tiedämme, ettei tänne olisi pakko tulla. Mutta tullaan kun kutsutaan. Jos joku ateisti osoittaa halukkuutta keskustella uskonasioista uskovaisten kanssa, teki hän sen millä tyylillä tai tyylittömyydellä tahansa, tartumme haasteeseen koska tehtävämme on julistaa evankeliumia.

    Yrittäkää keskustella ateismista asiallisesti keskenänne, niin voitte paremmin ja uskottavammin osoitella sormella uskovaisia jotka tulevat teitä häiritsemään.

    Ilmeisesti uskot jumalaan, mutta millaiseen?

    Kerro mitä perustavaa laatua olevia eroja on kristinuskon eri variaatioissa. Miten eroavat toisistaan baptistit, katoliset, ortodoksit, luterilaiset tai helluntalaiset. Tässä näin alkuun.

    Mikä on se opillinen ero? Tietävätkö he itsekään? Tietääkö babtistilapsi miten hänelle määrätty uskonto eroaa katolilaislapsen uskonnosta. Tietävätkö heidän vanhempansa?

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    Ilmeisesti uskot jumalaan, mutta millaiseen?

    Kerro mitä perustavaa laatua olevia eroja on kristinuskon eri variaatioissa. Miten eroavat toisistaan baptistit, katoliset, ortodoksit, luterilaiset tai helluntalaiset. Tässä näin alkuun.

    Mikä on se opillinen ero? Tietävätkö he itsekään? Tietääkö babtistilapsi miten hänelle määrätty uskonto eroaa katolilaislapsen uskonnosta. Tietävätkö heidän vanhempansa?

    Uskon tosiaan Jumalaan. Mielestäni jokaisen käsitys Jumalasta ei tarvitse olla täysin samanlainen, koska Jumala on sen verran suuri ja "monipuolinen" persoona, että hän on jokaiselle sitä mitä tämä tarvitsee.

    Joku voi esim. kokea Jumalan osoittaneen hänen elämäänsä puuttuessaan tietynlaista huumoria, mutta jos joku toinen ei ymmärrä sellaista huumoria, Jumala toimii vähemmän humoristisesti.

    On hyvä kysymys miten eri kirkkokunnat ja heidän oppinsa eroavat toisistaan. Joillekin kristityille on suurtakin väliä sillä mihin kirkkokuntaan kuuluu.

    Mielestäni, jos oikea kirkkokunta valitaan "oikean opin" perusteella, ollaan jo lähellä farisealaisuutta, joka on uskon suurin vihollinen. Suurempi kuin ateismi, itse asiassa.

    On osattava nähdä Raamatusta se mikä on pelastuksen kannalta oleellista, ei juuttua väittelemään ns. "oppikysymyksistä", jotka eivät loppujen lopuksi mitään oppikysymyksiä olekaan.

    Uskon ydin on yksinkertainen:
    "Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto." (Ef 1:7)

    Joka uskoo tämän, on kristitty, kuului mihin kirkkokuntaan tahansa. Eri kirkkokunnissa vain painotetaan eri asioita.

    Eksyttäväksi harhaopiksi nämä painotukset muuttuvat silloin kun niistä tehdään uskon ydinasia, eli Kristuksen kautta saatavaa pelastusta, tärkeämpi.

    Luterilaisuudessa yksi tällainen sudenkuoppa on mielestäni kaste. (Olen itse luterilainen)
    Ei siinä mitään jos uskotaan että meillä on se raamatullinen käsitys kasteesta. Mutta jos uskotaan että pelastutaan siksi että on kastettu luterilaisella lapsikasteella, ollaan jo harhassa.

    Yksinkertainen oikeaoppisuustesti on pieni ajatusleikki (joka sinällään on melko epäraamatullinen, mutta keskitytään tässäkin oleelliseen.)

    Eli kuvitellaan että kristitty kuolee ja tulee taivaan portille, jossa häntä on vastaanottamassa Pyhä Pietari. (Ohitetaan siis tämän kohdan epäraamatullisuus.)

    Pyhä Pietari kysyy kristityltä: "Miksi päästäisin sinut taivaaseen?"

    Tähän on yksi ainoa oikea vastaus. Katsotaan läpäisetkö testin. (Voit vastata vaikket olisikaan uskovainen.)
    Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan opastettu kierros kaikissa Suomen kirkkokunnissa. Hekoheko.

    Äänestä

  • oikeastaan usko kirjoitti:

    että kukaan voi loppujen lopuksi olla niin suvaitsevainen että antaa jokaisen uskoa tai olla uskomatta, ilman että se itseä lainkaan vaivaisi. Voihan sitä pitää ihanteellisena asenteena ja tavoitteena, mutta ihminen vain on sellainen että toisten näkemykset ja vakaumukset vaivaavat, jos ne riitelevät omien näkemysten kanssa.

    Ja mielestäni asioista keskusteleminen ja tietyissä rajoissa tapahtuva väitteleminen on kuitenkin loppujen lopuksi terveempää käyttäytymistä kuin suvaitsevainen neutraalius.
    Se että ihminen luo ympärilleen hajuttoman, mauttoman, näkymättömän, steriilin kuplan ja elää sen sisällä. Konfliktit ja kontrastit, ja eri näkemysten vertailu ja koetteleminen ovat osa elämää.

    Jos uskot Jumalaan, sinulle ei voi olla yhdentekevää uskovatko muut. Jos uskot kristinuskon Jumalaan, sinulle ei voi olla yhdentekevää uskovatko muut johonkin muuhun jumalaan. Kirkko on joltain osin tuudittautumassa tähän, mikä on mielestäni huolestuttavaa.

    En edelleenkään toivo että päästäisiin sellaiseen "suvaitsevaisuuteen" ettei ketään kiinnosta mitä naapuri ajattelee tai mihin uskoo ja miksi.

    En tietenkään tarkoita, että ei saisi olla kritisoimatta erilaisia näkemyksiä. Vastustan sitä, että sallitaan yksi tai kaksi uskonsuuntausta ja sitä pannaan valtion väkivaltakoneisto tukemaan. Näin on tällä hetkellä Suomessa. Sinne tänne väliin ripotellaan mukamas tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta, mutta kuitenkin usein, ainakin ennen, sai tuta nahoissaan esim. armeijassa, jos julistautui ateistiksi. Kieltäytyminen Juamlanpalveluksista johti väistämättä siivousrangaistuksiin tai toistuviin tupatarkastuksiin.

    Tämä oli vain yksi mitätön esimerkki siitä, että erilaisia näkemyksiä ei suvaita, ei edes meidän nyky-Suomessa.
    Ja tällaiseen kohteluun viittasin, kun sanoin nostavani hattua, joka kykenee hyväksymään toisten maailmankäsityksen ja ajatukset kunhan niistä ei ole haittaa itselleen eikä muille.

    Äänestä

  • Kysymyksiä ja keskustelua kirjoitti:

    Uskon tosiaan Jumalaan. Mielestäni jokaisen käsitys Jumalasta ei tarvitse olla täysin samanlainen, koska Jumala on sen verran suuri ja "monipuolinen" persoona, että hän on jokaiselle sitä mitä tämä tarvitsee.

    Joku voi esim. kokea Jumalan osoittaneen hänen elämäänsä puuttuessaan tietynlaista huumoria, mutta jos joku toinen ei ymmärrä sellaista huumoria, Jumala toimii vähemmän humoristisesti.

    On hyvä kysymys miten eri kirkkokunnat ja heidän oppinsa eroavat toisistaan. Joillekin kristityille on suurtakin väliä sillä mihin kirkkokuntaan kuuluu.

    Mielestäni, jos oikea kirkkokunta valitaan "oikean opin" perusteella, ollaan jo lähellä farisealaisuutta, joka on uskon suurin vihollinen. Suurempi kuin ateismi, itse asiassa.

    On osattava nähdä Raamatusta se mikä on pelastuksen kannalta oleellista, ei juuttua väittelemään ns. "oppikysymyksistä", jotka eivät loppujen lopuksi mitään oppikysymyksiä olekaan.

    Uskon ydin on yksinkertainen:
    "Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto." (Ef 1:7)

    Joka uskoo tämän, on kristitty, kuului mihin kirkkokuntaan tahansa. Eri kirkkokunnissa vain painotetaan eri asioita.

    Eksyttäväksi harhaopiksi nämä painotukset muuttuvat silloin kun niistä tehdään uskon ydinasia, eli Kristuksen kautta saatavaa pelastusta, tärkeämpi.

    Luterilaisuudessa yksi tällainen sudenkuoppa on mielestäni kaste. (Olen itse luterilainen)
    Ei siinä mitään jos uskotaan että meillä on se raamatullinen käsitys kasteesta. Mutta jos uskotaan että pelastutaan siksi että on kastettu luterilaisella lapsikasteella, ollaan jo harhassa.

    Yksinkertainen oikeaoppisuustesti on pieni ajatusleikki (joka sinällään on melko epäraamatullinen, mutta keskitytään tässäkin oleelliseen.)

    Eli kuvitellaan että kristitty kuolee ja tulee taivaan portille, jossa häntä on vastaanottamassa Pyhä Pietari. (Ohitetaan siis tämän kohdan epäraamatullisuus.)

    Pyhä Pietari kysyy kristityltä: "Miksi päästäisin sinut taivaaseen?"

    Tähän on yksi ainoa oikea vastaus. Katsotaan läpäisetkö testin. (Voit vastata vaikket olisikaan uskovainen.)
    Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan opastettu kierros kaikissa Suomen kirkkokunnissa. Hekoheko.

    "Yksinkertainen oikeaoppisuustesti on pieni ajatusleikki"

    Onko tuon oikea vastaus sinun oppiesi tarjoama vastaus vai mistä uskonnosta pitäisi vastausta alkaa etsimään? Tuohon löytyy oikeita vastauksia niin paljon kuin on vastaajia. Uskonnossa kun ei voi järjestää mitään ajatusleikkejä, koska säännöt eivät ole kaikkille samat, jolloin samasta ajatusleikistä tulee monta eri vastausta, jotka saattavat poiketa toisistaan suuresti ja olla jopa toisiensa vastakohtia. Eli ajatusleikin voi järjestää, mutta sillä ei ole mitään todistusvoimaa.

    Äänestä

  • Kysymyksiä ja keskustelua kirjoitti:

    Uskon tosiaan Jumalaan. Mielestäni jokaisen käsitys Jumalasta ei tarvitse olla täysin samanlainen, koska Jumala on sen verran suuri ja "monipuolinen" persoona, että hän on jokaiselle sitä mitä tämä tarvitsee.

    Joku voi esim. kokea Jumalan osoittaneen hänen elämäänsä puuttuessaan tietynlaista huumoria, mutta jos joku toinen ei ymmärrä sellaista huumoria, Jumala toimii vähemmän humoristisesti.

    On hyvä kysymys miten eri kirkkokunnat ja heidän oppinsa eroavat toisistaan. Joillekin kristityille on suurtakin väliä sillä mihin kirkkokuntaan kuuluu.

    Mielestäni, jos oikea kirkkokunta valitaan "oikean opin" perusteella, ollaan jo lähellä farisealaisuutta, joka on uskon suurin vihollinen. Suurempi kuin ateismi, itse asiassa.

    On osattava nähdä Raamatusta se mikä on pelastuksen kannalta oleellista, ei juuttua väittelemään ns. "oppikysymyksistä", jotka eivät loppujen lopuksi mitään oppikysymyksiä olekaan.

    Uskon ydin on yksinkertainen:
    "Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto." (Ef 1:7)

    Joka uskoo tämän, on kristitty, kuului mihin kirkkokuntaan tahansa. Eri kirkkokunnissa vain painotetaan eri asioita.

    Eksyttäväksi harhaopiksi nämä painotukset muuttuvat silloin kun niistä tehdään uskon ydinasia, eli Kristuksen kautta saatavaa pelastusta, tärkeämpi.

    Luterilaisuudessa yksi tällainen sudenkuoppa on mielestäni kaste. (Olen itse luterilainen)
    Ei siinä mitään jos uskotaan että meillä on se raamatullinen käsitys kasteesta. Mutta jos uskotaan että pelastutaan siksi että on kastettu luterilaisella lapsikasteella, ollaan jo harhassa.

    Yksinkertainen oikeaoppisuustesti on pieni ajatusleikki (joka sinällään on melko epäraamatullinen, mutta keskitytään tässäkin oleelliseen.)

    Eli kuvitellaan että kristitty kuolee ja tulee taivaan portille, jossa häntä on vastaanottamassa Pyhä Pietari. (Ohitetaan siis tämän kohdan epäraamatullisuus.)

    Pyhä Pietari kysyy kristityltä: "Miksi päästäisin sinut taivaaseen?"

    Tähän on yksi ainoa oikea vastaus. Katsotaan läpäisetkö testin. (Voit vastata vaikket olisikaan uskovainen.)
    Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan opastettu kierros kaikissa Suomen kirkkokunnissa. Hekoheko.

    mutta et kuitenkaan vastannut kysymykseen mitkä ovat eri kristinuskon suuntauksien PERUSTAVAA laatua olevat opilliset erot ja tietävätkö nämä erimerkkiset uskovaiset sitä itsekään. Joten?

    Äänestä

Johanneksen ilmestys 20

10. Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.
11. Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt.
12. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
14. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
15. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.


Kukahan ihmisille on mahtanut opettaa tai antaa käsityksen, että Saatana ja demonit kiusaavat ihmisiä helvetissä?? Taas tätä niin sanottua harhaoppia.

Äänestä
  • ote jonkun unesta. Ote suuresta unikirjasta. Unet eivät liity tulevaisuuteen, vaan ovat kyseisen hepun päiväntapahtumia joita se unissaan kelaa.

    Äänestä

  • >>>Kukahan ihmisille on mahtanut opettaa tai antaa käsityksen, että Saatana ja demonit kiusaavat ihmisiä helvetissä?? Taas tätä niin sanottua harhaoppia.

    Äänestä

että huumori on uskovaiselle hyvin rajattu laji. Täytyy olla tylsämielinen ja heikko uskossaan kun ei mitään huumoria kestä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lämmittäjä... kirjoitti:

Lämmitän nyt helvetin niin kuumaksi ettei kenenkään tämän palstan uskovaisen tarvitse enää palella. Olen tässä nyt heittänyt hiiliä ankarasti pesään ja voin luvata, että hiki tuli huhkiessa. Käykää peremmälle kaikki uskovaiset. Valitettavasti ateistit joutuvat jäämään ulkopuolelle, koska he eivät usko. Mutta ei kai me noita ateisteja täällä helvetissä kaipailla. Tulisi vaan turhaa riitaa ja haukkumista kun tarvitsisi taas alkaa ateisteja kouluttaan. Saatanakin jo on valmistellut teille sopivat tervetuliais seremoniat ja mestari näyttääkin olevan varsin tyytyväinen tämän kertaiseen tervetulias tekeleeseensä. Pääsettekin heti kokeilemaan sitä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu