Täällä on ollut paljon puhetta vainosta.
Nyyh, nyyh, purskis, noi toiset kiusaa mua! Itsesääliähän se on. Itseä (omia syntejä) puolustellaan, kun pienet lapset.
Kun minä nyt olen Jumalan lapsi ainoassa oikeassa seurakunnassa (vanhoill. Muissa seurakunnissa kun ei pelastukaan. Niin, tottahan nyt jokainen ymmärtää ottaa lakin päästään ja kumartaa minua, kuullessaan oman tuomionsa suustani, helvettiin mars!
Törkeintä tämä tuomio, suorastaan Jumalan pilkka, on ollut silloin, kun tuo tuomittu on Jeesuksen lunastama opetuslapsi ja taivaan kansalainen. Yhden pyhäin yhteisen seurakunnan jäsen. Seurakunnan, joka on sydämen uskolla omistetun Kristuksen ansion tähden pyhien ihmisten yhteys.
Seurakunta on pyhien yhteys ja se on Kristuksen ruumis. Se on hengellinen seurakunta ja Kristus on sen perustanut kalliolle, jonka nimi on Jeesus Kristus.
Täällä ajassamme on sitten eri nimisiä, toinen toistaan "komiampia" seurakuntia, joissa on toinen toistaan hienommiksi viilattuja "ihminen pyhksi, viritysohjeita" . Hyvähän se on että on korkea moraali ja pyrkimys kaikin puolin hyvään elämään, näinhän Jumala on meitä neuvonut Jeesuksen Kristuksen kautta, elämään siveästi ja kunniallisesti täällä nurjan ja huoritekijäin sukukunnan keskellä.
Se on kaikki kuitenkin parhaimmillaankin vain liha. Sillä retostellessa usein pönkitetään myös huonoa omanarvontuntoa.
Jumala on Henki ja hänet voi kohdata vain Hengessä ja Totuudessa. Niin kuin jo sanoin, Seurakunta on Hengellinen, Kristuksen ruumis.
Seurakunta on maan päällä Jumalan Sanan suu, jalat ja kädet, se on yksi, ja kaikkien kristittyjen yhteinen. Sen sidelanka on rakkaus.
Joka ei veljeänsä rakasta, se pysyy kuolemassa.
Kristus on tie totuus ja elämä. Kristukseen me olemme kasteessa liitetyt, uskon kautta, ja siitä alkaa hengellinen elämä. Kilvoitus uskossa, kasteen armoliitossa.
Vaino vanhurskauden tähden sanoo raamattu. Mitä se sitten on?
Vanhurskas on, elävä uskosta. usko on olla kiinnitettynä Kristuksen ansioon. Vanhurskauden tähden tuleva vaino on Kristuksen vanhurskauden vainoamista. Tätä vainoa on Kieltää valhetellen vanhurskaus siltä, joka on Kristukselta vanhurskauden, uskossa kasteen kautta lahjana omakseen saanut.
Tällä tavoin juuri vanhoilliset tulevat, ymmärtämättä sitä itsekään, Kristuksen vanhurskauden vainoojiksi. He puolustelevat itseään ja tekoaan kuitenkin henkeen ja vereen asti, sanoen tulevansa vainotuksi muilta heidän vanhurskautensa tähden.
Toki uskon se, että paljot ihmiset siinäkin seurakunnassa ovat Jumalan lapsia, eivätkä tätä vainoa harrasta. Kiitos Jumalalle.
Mutta itse saatana, omavanhurskaus, on ovelampi kun osaamme aavistaakaan. Sauluskin oli niin uskova, että tapatti Jumalan lapsia. Eikä se ole vähän, kun tänä päivänä on hartaita uskovia, jotka oassa vanhurskaudessaan vainoavat Kristuksen vanhurskautta, siis myös Kristuksessa vanhurskaita ihmisiä. Vihollinen kaiken tämän saa aikaan ja siksi Raamattu niin monessa kohdin sanookin VALVOKAA.
Näistä ”vainoista” täällä netissä pääsee, kun sulkee sivun, ellei miellytä ja/tai kokee tulevansa vainotuksi.
Totuus on, että ihmiset kuitenkin enimmäkseen penäävät raamatullisia perusteita eräille asioille, joita vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan väärin. He eivät nöyrry tutkimaan onko se vika heissä itsessään. Tämä on suurin moka heillä.
Sen minkä Raamattu todeksi näyttää, sitä ei tarvitse ihmisen puolustella, se on Jumalan oma Sana. Se on ja pysyy. Kunhan me itse nöyrrymme sen sanan alle ja rukoilemme voimaa valvomiseen ja uskoon joka on kiinnitettynä Kristuksessa Jeesuksessa.
Varmaankin se vainoksi koettu ahdistus tulee sisimmästä käsin, kun ei ole itsellekään avautunut, eikä löytynyt perusteita kyseisille asioille. Eikä niitä löydykään. Ei ole mitään, millä itseänsä puolustaa. Pitäisi näet turvautua yksi Jeesuksen ansioon ja Jumalan armoon, mutta eihän sitä voi, kun silloin sitä saisivat pian muutkin ottaa lahjaksi. Eikä se käy! Kun armo on itsekin ansaittava, niin pitäähän se silloin muidenkin ansaita.
Seurakuntaoppi vanhoillisilla on siis myös vääristynyt. Tämä sekoittaa vanhurskauttamisoppia pahasti.
Vanhurskauttaminen tapahtuu näet uskolla Kristukseen, ja seurakunta on sanan palvelija ei sen isäntä. Seurakunta on asetettu julistamaan
ihmisen sovinnosta Jumalan kanssa. Tämä sovinto on mahdollista vain siitä syystä, että Jumala rakasti luomaansa ihmistä niin paljon, (valtavan paljon, sanoin kuvaamattomasti), että hän sovitti ihmisen synnit itse itsensä kautta, Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Joka Poikaan uskoo, hänellä ON iankaikkienen elämä.
Jumala uhrasi rakkaansa Poikansa minun ja sinun vuoksi ystävä. Sinunkin joka kuvittelet itsesi muita paremmaksi, ja sinun joka pilkkaat tätä ihanaa Jumalan lahjaa, evankeliumia. Pidät sitä ehkä vielä tässä vaiheessa hyvänä satuna. Jeesus ON Herra tänäänkin.
Vain armo Jeesuksen Kristuksen ansion kautta uskolla omistettuna, pelastaa sinut sisareni ja veljeni.
Synnit on anteeksi annettu Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Usko se, niin omistat sen.
Nyyh, nyyh, purskis, noi toiset kiusaa mua! Itsesääliähän se on. Itseä (omia syntejä) puolustellaan, kun pienet lapset.
Kun minä nyt olen Jumalan lapsi ainoassa oikeassa seurakunnassa (vanhoill. Muissa seurakunnissa kun ei pelastukaan. Niin, tottahan nyt jokainen ymmärtää ottaa lakin päästään ja kumartaa minua, kuullessaan oman tuomionsa suustani, helvettiin mars!
Törkeintä tämä tuomio, suorastaan Jumalan pilkka, on ollut silloin, kun tuo tuomittu on Jeesuksen lunastama opetuslapsi ja taivaan kansalainen. Yhden pyhäin yhteisen seurakunnan jäsen. Seurakunnan, joka on sydämen uskolla omistetun Kristuksen ansion tähden pyhien ihmisten yhteys.
Seurakunta on pyhien yhteys ja se on Kristuksen ruumis. Se on hengellinen seurakunta ja Kristus on sen perustanut kalliolle, jonka nimi on Jeesus Kristus.
Täällä ajassamme on sitten eri nimisiä, toinen toistaan "komiampia" seurakuntia, joissa on toinen toistaan hienommiksi viilattuja "ihminen pyhksi, viritysohjeita" . Hyvähän se on että on korkea moraali ja pyrkimys kaikin puolin hyvään elämään, näinhän Jumala on meitä neuvonut Jeesuksen Kristuksen kautta, elämään siveästi ja kunniallisesti täällä nurjan ja huoritekijäin sukukunnan keskellä.
Se on kaikki kuitenkin parhaimmillaankin vain liha. Sillä retostellessa usein pönkitetään myös huonoa omanarvontuntoa.
Jumala on Henki ja hänet voi kohdata vain Hengessä ja Totuudessa. Niin kuin jo sanoin, Seurakunta on Hengellinen, Kristuksen ruumis.
Seurakunta on maan päällä Jumalan Sanan suu, jalat ja kädet, se on yksi, ja kaikkien kristittyjen yhteinen. Sen sidelanka on rakkaus.
Joka ei veljeänsä rakasta, se pysyy kuolemassa.
Kristus on tie totuus ja elämä. Kristukseen me olemme kasteessa liitetyt, uskon kautta, ja siitä alkaa hengellinen elämä. Kilvoitus uskossa, kasteen armoliitossa.
Vaino vanhurskauden tähden sanoo raamattu. Mitä se sitten on?
Vanhurskas on, elävä uskosta. usko on olla kiinnitettynä Kristuksen ansioon. Vanhurskauden tähden tuleva vaino on Kristuksen vanhurskauden vainoamista. Tätä vainoa on Kieltää valhetellen vanhurskaus siltä, joka on Kristukselta vanhurskauden, uskossa kasteen kautta lahjana omakseen saanut.
Tällä tavoin juuri vanhoilliset tulevat, ymmärtämättä sitä itsekään, Kristuksen vanhurskauden vainoojiksi. He puolustelevat itseään ja tekoaan kuitenkin henkeen ja vereen asti, sanoen tulevansa vainotuksi muilta heidän vanhurskautensa tähden.
Toki uskon se, että paljot ihmiset siinäkin seurakunnassa ovat Jumalan lapsia, eivätkä tätä vainoa harrasta. Kiitos Jumalalle.
Mutta itse saatana, omavanhurskaus, on ovelampi kun osaamme aavistaakaan. Sauluskin oli niin uskova, että tapatti Jumalan lapsia. Eikä se ole vähän, kun tänä päivänä on hartaita uskovia, jotka oassa vanhurskaudessaan vainoavat Kristuksen vanhurskautta, siis myös Kristuksessa vanhurskaita ihmisiä. Vihollinen kaiken tämän saa aikaan ja siksi Raamattu niin monessa kohdin sanookin VALVOKAA.
Näistä ”vainoista” täällä netissä pääsee, kun sulkee sivun, ellei miellytä ja/tai kokee tulevansa vainotuksi.
Totuus on, että ihmiset kuitenkin enimmäkseen penäävät raamatullisia perusteita eräille asioille, joita vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan väärin. He eivät nöyrry tutkimaan onko se vika heissä itsessään. Tämä on suurin moka heillä.
Sen minkä Raamattu todeksi näyttää, sitä ei tarvitse ihmisen puolustella, se on Jumalan oma Sana. Se on ja pysyy. Kunhan me itse nöyrrymme sen sanan alle ja rukoilemme voimaa valvomiseen ja uskoon joka on kiinnitettynä Kristuksessa Jeesuksessa.
Varmaankin se vainoksi koettu ahdistus tulee sisimmästä käsin, kun ei ole itsellekään avautunut, eikä löytynyt perusteita kyseisille asioille. Eikä niitä löydykään. Ei ole mitään, millä itseänsä puolustaa. Pitäisi näet turvautua yksi Jeesuksen ansioon ja Jumalan armoon, mutta eihän sitä voi, kun silloin sitä saisivat pian muutkin ottaa lahjaksi. Eikä se käy! Kun armo on itsekin ansaittava, niin pitäähän se silloin muidenkin ansaita.
Seurakuntaoppi vanhoillisilla on siis myös vääristynyt. Tämä sekoittaa vanhurskauttamisoppia pahasti.
Vanhurskauttaminen tapahtuu näet uskolla Kristukseen, ja seurakunta on sanan palvelija ei sen isäntä. Seurakunta on asetettu julistamaan
ihmisen sovinnosta Jumalan kanssa. Tämä sovinto on mahdollista vain siitä syystä, että Jumala rakasti luomaansa ihmistä niin paljon, (valtavan paljon, sanoin kuvaamattomasti), että hän sovitti ihmisen synnit itse itsensä kautta, Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Joka Poikaan uskoo, hänellä ON iankaikkienen elämä.
Jumala uhrasi rakkaansa Poikansa minun ja sinun vuoksi ystävä. Sinunkin joka kuvittelet itsesi muita paremmaksi, ja sinun joka pilkkaat tätä ihanaa Jumalan lahjaa, evankeliumia. Pidät sitä ehkä vielä tässä vaiheessa hyvänä satuna. Jeesus ON Herra tänäänkin.
Vain armo Jeesuksen Kristuksen ansion kautta uskolla omistettuna, pelastaa sinut sisareni ja veljeni.
Synnit on anteeksi annettu Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Usko se, niin omistat sen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
=
- ylpistelyä
- muiden uskon mitätöimistä = Jumalan työn mitätöimistä
- eristäytymistä omaan joukkoon
- Raamatun väärintulkintaa
- aivopesua ja pelottelua
Nyt tämä joukko on koolla Muhoksella.
Ei saa syyllistää itse uskonasiaa siitä, jos meikäläisissä on joitakin (ihan niin kuin kaikissa ihmisryhmissä)ylpeilijöitä. Jos joku vanhoillislestadiolainen ylpeilee ja vääristelee niin se on sen synti. Yrittäkää ihmiset jättää se omaan arvoonsa ja katsokaa meidän uskonnosta se, mikä on oleellista ja teidänkin mielestä RAamatun mukaista. Älkää antako lieveilmiöiden pilata oikeaa uskoamme, katsokaa avoimin silmin.Ei me hyväksytä ylimielisyyttä ja Raamatun vääristelyä mutta meilläkin on inhimilliset heikkoutemme ja tässä näinpyydänkin taitamattomuuttamme anteeksi. Koita nähdä uskomme hyvät puolet,smile!
Kuuleppa "kulkuri" jos sä haluut pilkata meidän vakaumusta nii tutustu ensi siihen ja kato vasta sitte mitä teet/sanot!
Mä ainaki oon onnellinen et en oo ihan samoilla raiteilla ku muut mun ikäset nuoret. Ne käy diskoissa ja ryyppää eikä välttämättä ikää tuu tietään, et ilman viinaaki voi olla hauskaa. En sanoisi noin, mut oon tehny parannuksen ihan vähä aikaa sitte nii tiiän mikälaista on ku on ilman mitää elämäntarkotusta! Ei oo väliä sillä mitä tekee tai sanoo. PIDÄ MÖLYT MAHASSAS!!!
Jos valkeus on pimeyttä mitä onkaan itse pimeys?