Hesari tänään:
Karjalasta tulee lauma Suomen kuuluisimpia laulajia
Julkaistu: 19:02
Mikko-Pekka Heikkinen
helsingin sanomat
MARJA VÄÄNÄNEN / LEHTIKUVA
Karjalasta tulee lauma Suomen kuuluisimpia laulajia
Mokoman solisti Marko Annala Tuska-festivaaleilla kesäkuussa.
Karjalaisten laulussa kehutaan maakuntaa "laulun laajaksi kotimaaksi". Se on isosti sanottu. Ettäkö itäisin kolkkamme suorastaan synnyttäisi Suomen laulut?
Näin se vain taitaa olla. Todistusaineisto on murskaava. Aimo joukko Suomen kuuluisimpia ja kehutuimpia laulajia ja yhtyeitä on peräisin Pohjois- tai Etelä-Karjalasta.
Aloitetaan Katri Helenasta. Iskelmäkonkari on kotoisin Tohmajärveltä ja sai juuri ansioistaan Pro Finlandia -mitalin.
Tämän päivän karjalainen kansansuosikki on ensimmäisen Idols-laulukisan voittaja Hanna Pakarinen Lappeenrannasta.
Suomalaisessa rockissa ja hevissä karjalaiset ällistyttävät taidoillaan.
Hassisen kone ja Sielun veljet -yhtyeiden kautta soolouralle siirtynyt rocktaiteilija Ismo Alanko on suomirockin pitkäaikaisimpia ja arvostetuimpia taiteilijoita.
Joensuussa kasvaneen Alangon kappaletta Kun Suomi putos puusta (1990) voi pitää epävirallisena kansallislauluna.
Alangon veli Ilkka ja hänen yhtyeensä Neljä ruusua keräsivät suosiota erityisesti 1990-luvun alussa.
Pohjois-Karjalasta ovat myös nykykansanmusiikin menestystarinat Sari Kaasinen ja hänen yhtyeensä Värttinä.
Rääkkylän perinnemusiikkifestivaalilla Kihauksella menee sen sijaan heikommin. Se riutuu talouspulmissa.
Vaikuttaa siltä, että Karjala teki viisaasti, kun vaihtoi kanteleen sähkökitaran säröön.
Raskailla soundeilla on ponkaistu laulumailta jopa maailmantähteyteen. Näin teki sinfonista metallia esittävä kiteeläisyhtye Nightwish.
Tämän hetken korkeatasoisin suomalainen hevi tulee Etelä-Karjalasta. Yhtyeet Mokoma ja Kotiteollisuus ovat Lappeenrannasta ja Stam1na Lemiltä, joka tunnetaan myös neliäänisestä virrenveisuusta.
Kehutun levyn juuri julkaisseen Mokoman laulajan Marko Annalan mukaan karjalaiset eivät ole laulutaitoisempia kuin muut Suomen heimojen edustajat. Kysymys on rohkeudesta.
"Karjalaiset uskaltavat laulaa riippumatta siitä osaavatko", sanoo Marko Annala.
Muista heimoista Marko Annala sanoo tietävänsä ihmisiä, jotka osaavat laulaa, mutta eivät uskalla.
Karjalan soinnukas murre on Annalan mukaan ihanteellista laulettavaa. Nimen yhtyeelleen Annala nappasi ex-tyttökaverinsa isoäidin sutkauksesta "voi siuta mokomaa".
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Karjalasta tulee lauma Suomen kuuluisimpia laulajia/1135232619694?ref=rss
.... Paitsi ettei Karjalaa ole palauttajien mielestä muualla kuin vanhan rajan ja Stalinin määrittelemän rajan välissä :D
Karjalasta tulee lauma Suomen kuuluisimpia laulajia
Julkaistu: 19:02
Mikko-Pekka Heikkinen
helsingin sanomat
MARJA VÄÄNÄNEN / LEHTIKUVA
Karjalasta tulee lauma Suomen kuuluisimpia laulajia
Mokoman solisti Marko Annala Tuska-festivaaleilla kesäkuussa.
Karjalaisten laulussa kehutaan maakuntaa "laulun laajaksi kotimaaksi". Se on isosti sanottu. Ettäkö itäisin kolkkamme suorastaan synnyttäisi Suomen laulut?
Näin se vain taitaa olla. Todistusaineisto on murskaava. Aimo joukko Suomen kuuluisimpia ja kehutuimpia laulajia ja yhtyeitä on peräisin Pohjois- tai Etelä-Karjalasta.
Aloitetaan Katri Helenasta. Iskelmäkonkari on kotoisin Tohmajärveltä ja sai juuri ansioistaan Pro Finlandia -mitalin.
Tämän päivän karjalainen kansansuosikki on ensimmäisen Idols-laulukisan voittaja Hanna Pakarinen Lappeenrannasta.
Suomalaisessa rockissa ja hevissä karjalaiset ällistyttävät taidoillaan.
Hassisen kone ja Sielun veljet -yhtyeiden kautta soolouralle siirtynyt rocktaiteilija Ismo Alanko on suomirockin pitkäaikaisimpia ja arvostetuimpia taiteilijoita.
Joensuussa kasvaneen Alangon kappaletta Kun Suomi putos puusta (1990) voi pitää epävirallisena kansallislauluna.
Alangon veli Ilkka ja hänen yhtyeensä Neljä ruusua keräsivät suosiota erityisesti 1990-luvun alussa.
Pohjois-Karjalasta ovat myös nykykansanmusiikin menestystarinat Sari Kaasinen ja hänen yhtyeensä Värttinä.
Rääkkylän perinnemusiikkifestivaalilla Kihauksella menee sen sijaan heikommin. Se riutuu talouspulmissa.
Vaikuttaa siltä, että Karjala teki viisaasti, kun vaihtoi kanteleen sähkökitaran säröön.
Raskailla soundeilla on ponkaistu laulumailta jopa maailmantähteyteen. Näin teki sinfonista metallia esittävä kiteeläisyhtye Nightwish.
Tämän hetken korkeatasoisin suomalainen hevi tulee Etelä-Karjalasta. Yhtyeet Mokoma ja Kotiteollisuus ovat Lappeenrannasta ja Stam1na Lemiltä, joka tunnetaan myös neliäänisestä virrenveisuusta.
Kehutun levyn juuri julkaisseen Mokoman laulajan Marko Annalan mukaan karjalaiset eivät ole laulutaitoisempia kuin muut Suomen heimojen edustajat. Kysymys on rohkeudesta.
"Karjalaiset uskaltavat laulaa riippumatta siitä osaavatko", sanoo Marko Annala.
Muista heimoista Marko Annala sanoo tietävänsä ihmisiä, jotka osaavat laulaa, mutta eivät uskalla.
Karjalan soinnukas murre on Annalan mukaan ihanteellista laulettavaa. Nimen yhtyeelleen Annala nappasi ex-tyttökaverinsa isoäidin sutkauksesta "voi siuta mokomaa".
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Karjalasta tulee lauma Suomen kuuluisimpia laulajia/1135232619694?ref=rss
.... Paitsi ettei Karjalaa ole palauttajien mielestä muualla kuin vanhan rajan ja Stalinin määrittelemän rajan välissä :D
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meissä karjalaisissa on samaa kuin venäläisissä, rakkaus musiikkiin ja laulamiseen. Me evakot olemme pohjoisvenäläisten kanssa samaa ugrilaista sukujuurta. Sieltä varmaan se laulun mahti tulee.
Arvoisat Venäjän ystävät, kehukaa meitä evakoita edes nyt!
Kannattaisko mainta tässä yhteydessä Tapani Kansa ja hieman vanhemmasta kaartista Olavi Virta?
On kai niitä muutakin.
Siinäpä se onkin: te karjalaiset olette venäläisten kanssa samaa sukujuurta toisin kuin me suomalaiset.
Siksi me olemme tyytyväisiä siihen, että Suomelle vieras Karjala luovutetiin. Kunpa vain olisimme päässeet eroon suomalaisille vieraista karjalaisista samaan aikaan.
Tai mikä lienee identiteettisi.
Ei Karjalaiset suuremmin sinun sukujuurillesi kaipaa. Saattanee päteä myös ns. kantasuomalaisiin.
Pysymme mielellämme erossa sinusta ja porukoistasi.
Ei me nyt mihin tahansa haluta samaistua.
Sitäkin edistää se, että Karjala on palautettava.
Ansioituneimmat taistelijat kutsuttiin jatkosodassa Mannerheim-ristin ritareiksi, mutta talvisodan hangilla kunnostautuneet eivät sitä titteliä ehtineet saada.
Simo Häyhä taisteli Kollaalla tarkka-ampujana ja ryhmänjohtajana "Marokon kauhun" Aarne Juutilaisen johtamassa komppaniassa. Valtavalla mies- ja materiaaliylivoimalla hyökännyt puna-armeija ei päässyt koskaan Kollaan rintamalta läpi, eikä Suomea miehitetty.
Simo Häyhä ampui kolmen kuukauden aikana yli 500 vihollista. Samanlaisia tarkka-ampujia oli sekä Saksan että Neuvostoliiton armeijoissa toisessa maailmansodassa, mutta kansainvälisten tilastojen mukaan kukaan ei päässyt sellaisiin tuloksiin kuin Häyhä.
On hyvä asia, että tänään Suomessa voidaan asiallisesti keskustella viime sodista, niiden tapahtumista ja suomalaisista sotilaista. Oli liian monta vuosikymmentä, joiden aikana näistä asioista ei saanut eikä voinut vapaasti puhua.
Simo Häyhä oli suojeluskunnan harjoituksissa oppinut ampumataidon, jota sodassa tarvittiin. Suojeluskunnistakin saa nykyisin taas puhua.
Simo Häyhä menetti kotitilansa kuten monet muutkin karjalaiset. Hän sai korvaukseksi metsästysmökin Ruokolahdelta. Sen hän testamenttasi veljentyttärilleen.
Häyhän testamenttiin liittyi yksi ehto. Suomen valtio saisi evakkotilan, jos "suuri naapuri antaisi joskus luovutetun alueen takaisin Suomelle". Simo Häyhä toivoi elämänsä loppuun asti, että menetetty Karjala palautuisi Suomelle.
http://www.karjala-lehti.fi/Lehtijutut/arkisto.htm
metsänpeikkoihin, lasten satuihin ja horoskooppeihin ja muuhun jännään - Kuten niin monista maineikkaista heavy-"lyriikoista" kuulee..
Tässä on kyllä todettava että aivan yhtä lapsellisia ovat muunkin Suomen bändit lyriikoiltaan.. Huonolla englannilla äännettynä kaiken kukkuraksi.
Ja niistä oikeista lahjakkuuksista - Alangon kielellinen kehitys taitaa olla peruja ihan muista lähtökohdista, kuin maakunnasta..