3. adventin pyhä epistola

LutherMartin sanoja,
Ihmettelen suuresti sitä, että minua on syytetty kymmenen käskyn lain hylkäämisestä. Voisimmeko pitää synnin olemassaoloa mahdollisena ilman lakia? Joka poistaa lain, hänen ehdottomasti täytyy poistaa myöskin synti. En ole milloinkaan hylännyt lakia. Spiritual Antichrist. ss. 71,72
Joka hylkää lain, se hajottaa koko yhteiskuntarakennuksen. Jos kirkko hylkää lain, silloin ei enää voida pitää syntinä, koska evankeliumi määrittelee ja tuomitsee synnin ainoastaan lakiin vetoamalla. Life of Luther s217.
Tästä vielä kerran käy ilmi, miten korkealle nämä kymmenen käskyä ovat koroitettavat ja ylistettävät... Sentähden tulee meidän ennen kaikkea ne oppia sekä pitää niitä kalliina ja arvokkaina korkeimpana Jumalan antamana aarteena. Lutherin iso katekismus- Luterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
John Calvin.. Emme saata mitenkään kuvitella, että Kristuksen tuleminen vapautti meidät lain arvovallasta, sillä se antautuneen ja pyhän elämän iankaikkinen ohje ja se ntäytyy sentähden olla yhtä muuttumaton kuin on Jumalan vanhurskaus.. Calvin Mt 5:17 ja Lk 16:17 selitys teoksessa Commentary on a Harmony of the Gospels I s. 277
Metodismin perustajan Johnn Wesley ajatus.
Siveyslakia, jonka kymmenet käskyt muodostavat ja jota protestantit teroittavat, ei hän Kristus ole poistanut. Hänen tulemisensa tarkoituksena ei ollut kumota mitään osaa siitä. Se on sellainen laki, jota ei voida milloinkaan kumota... Tämän lain jokaisen osan täytyy pysyä voimassa koko ihmiskunnalle ja kaikkina aikoina. Wesleyn saarnoja 1 ss 405 - 406
Wesley nimittää evankeliumin suurimmiksi vihollisiksi niitä, jotka julkisesti ja jyrkästi tuomitsevat lain ja puhuvat pahaa siitä ja jotka opettavat, että yksikin sen käskyistä on peruttu tai että sitä saa rikkoa. Hän sanoo kaikkien sellaisten uusien ilmestysten olevan saatanasta eikä Jumalasta Sama s. 413,409
Charles Haddon Spurgeon k. 1892 baptisti, eräs kaikkien aikojen suurimpia saarnaajia, piti Lontoon Metropolitan tabernacleíssa monille tuhansille kuulijoille saarnan Jumalan lain muuttumattomuudesta. Siinä hän mm. sanoo.
Jumalan lain dekalogin täytyy olla muuttumaton ja aina pysyvä. Siitä ei pidä ottaa pois mitään eikä siihen liioin saa mitään lisätä. Sitä ei saa alentaa meidän langenneen tilamme tasolle. Jok´ainoan Herran vanhurskaista oikeuksista eli ksäkyistä pysyy iäti. .. Osoittaakseen, ettei hän milloinkaan tarkoittanut kumota lakia, meidän Herramme Jeesus ruumiillistutti sen kaikki käskyt omassa elämässään.

Listaan voi lisätä Dwight L Moody Matthew Simpson Albert Barnes. Ja mennään vielä ruotsalaisen teologin P.P. Wahdeström´iin 1838-1917 kirjoittamasta Uuden Testamentin selitysteoksesta dekalokista.
Niin järkkymätön on laki, ettei siitä tule katoamaan, ei edes pienintäkään kirjainta, niin, ei yhtäkään piirtoa tule siitä katoamaan. Niin kauan kuin taivas ja maa pysyvät, tulee se säilyttämään kaikkia osiaan, pienimpiäkin, myöten.. Hänen kaikkivaltias tahtons tulee ainiaan pysymään ja se vaatii noudattamista. Kaukana siitä, että Kristus olisi poistanut lain. Matt 5:18 selityksestä.

Luomisen perusteella Jumala on kaikkeuden Hallitsija. Koska Jumala on ominaisuuksiltaan ääretön, täytyy hänen lakinsa olla yhtä täydellinen ja muuttumaton kuin hän itse. Jumalan laki on hänen luonteensa ilmaisu ja yhtä ikuinen kuin Hän itse. Jumala ei voisi poistaa lakinsa periaatteita kieltämättä samalla itseään, sillä senjälkeen hän ei enää olisi vanhurskas Jumala. Hänen valtakuntansa siveellisiä alamaisia velvoittava laki muodostaa vanhurskauden ja oikeuden ja oikeuden periaatteen perustuksen. Senvuoksi, niin kauan kuin Jumala on Jumala, täytyy hänen lakinsa periaatteitten pysyä. Jumala ei saata kieltää itseänsä.

Jumalan lain käskyt perustuvat määrättyihin ikuisiin suhteisiin, jotka vallitsevat 1) Luojan ja luotujen välillä ja 2) luotujen kesken. Luojan perustama alkuperäinen suhde itsensä ja luotujen välillä on se, että luodut noudattavat suurta rakkauden periaatetta, rakastaen Luojaansa ja toinen toistansa vanhurskaudessa.

Usko Kristukseen vahvistaa Jumalan lain, so. saattaa sen voimaan, käytäntöön, ihmisen elämässä. (Luther) Koska hän (Paavali) oli hylännyt lain työt Rm 3:28 kuulosti siltä, kuin hän olisi tahtonut tehdä lain tyhjäksi uskon kautta... Hän tahtoo oikein saarnata ja selittää... mitä laki on ja mitä se vaatii, vastoin fariseuksien keksimiä selityksiä, jotka ovat saarnanneet ainoastaan lain kuorta ja käärettä sen ympärillä. Ei, sanoo Paavali, me vahvistamme lain, so. me täytämme sen uskon kautta. Usko täyttää lain kaikinpuolisesti, työt eivät täytä piirtoakaan laista. Usko yksinään tekee vanhurskaaksi ja täyttää lain, sillä se lahjoittaa meille Hengen Kristuksen ansion kautta. Mutta Henki tekee sydämen iloiseksi ja halukkaaksi, juuri sellaiseksi, kuin laki sitä vaatii. Sitten tulevat hyvät työt itsestään uskosta Roomalais-epistolan selitys, s.29).

Luther jatkaa ja Rm 7:14 jae 14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen. Mitä tämä tarkoittaa? Jos laki olisi ruumiillinen, niin taidettaisiin se töillä täyttää, mutta nyt se on hengellinen, ei yksikään sitä täysin täytä, ellei kaikki, mitä teet, ole tehty sydämen pohjasta. Mutta sellaista sydäntä ei anna kukaan paitsi Jumalan Henki, joka tekee ihmisen lain kaltaiseksi, niin että hän saa sydämellisesti halun lakiin., ja tästä lähtien tekee kaikki, ei enää pelosta tai pakosta, vaan vapaehtoisesta sydämestä. Niin on siis laki hengellinen ja tahtoo itseänsä rakastettavan ja täytettävän sellaisella hengellisellä sydämellä sekä vaatii sellaista henkeä. Missä ei sitä sydämessä ole, sinne jää synti, haluttomuus ja viha lakia vastaan, joka kuitenkin on hyvä, vanhurskas ja pyhä Luther, Roomalais-epistolan selitys s 71 ..

Koska ennen Siinaita oli syntiä, niin oli olemassa myöskin laki, Missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan Rm 4:15; 5:13.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan selityksessään Luther, että Aabraham piti kymmenet käskyt. Auslegung Des Ersten Buches Mose s. 465 pain 1729
Joh Wesley Siveyslaki, jonka Kymmenet käskyt muodostavat.. oli olemassa maailman alusta, ollen kirjoitettuna, ei kivisiin tauluihin, vaan ihmisten sydämiin, kun he Luojansa kädestä lähtivät. Saarnoja I s 405,406.
Miksi kirjoitettu laki annettiin Siinailla?
Ei siksi, ettei ihminen ollut siitä ennen milloinkaan kuullut, vaan siksi, että maailma oli kadottamaisillaan Jumalan näköpiiristään ja painumassa kaikenlaiseen epäjumalanpalvelukseen, harjoittamaan mitä inhottavimpia paheita.
Eli synnin ylenmääräisen synnillisyyden.
Lakia ei julistettu hyödyntämään yksinomaan heprealaisia. Tosin Jumala kunnioitti heitä tekemällä heidät lakinsa suojelijoiksi ja säilyttäjiksi, mutta tämä pyhä tehtävä oli uskottu heille koko maailman hyväksi. Dekalogin käskyt on sovitetut koko ihmiskunnalle.
Raamattu puhuu kahdesta jumalanpalvelusta koskevasta laista - moraalisesta ja seremoniallisesta. Toinen on iankaikkinen ja muuttumaton, toinen väliaikainen. Monet yrittävät sekoittaa nämä molemmat järjestelmät toisiinsa.
Käyttämällä tekstejä, jotka puhuvat seremonialaista, he koittavat todistaa, että moraalinen laki on poistettu, mutta tämä on Kirjoituksen väärentämistä.
Dekalogi on laki itsessään, eikä vain jokin osa jostain laista, ja siinä on kymmenen käskyä. Herra sanoi Moosekselle: Nouse minun tyköni vuorelle ja ole siellä, niin minä annan sinulle kivitaulut ynnä lain ja käskyt, jotka minä olen kirjoittanut heille opetukseksi 2 Moos 24:12 Siis, kivitauluihin Jumala kirjoitti kymmenet käskyt, jotka muodostivat lain dekalogin.
Dekalogi erotetaan selvästi seremonia- eli Mooseksen laista. ”Koko Israel rikkoi sinun lakisi....ja niin vuodatettiin meidän päällemme se kirous ja vala, joka on kirjoitettu Mooseksen, Jumalan palvelijan laissa..” Dan 9:11 Rikkomus jotakin Herran lain eli dekalogin käskyä vastaan on syntiä. Toinen eli uhripalveluslaki, so. Mooseksen laki 2 Aik. 30:16 neuvoi uhraamaan uhrin tuon rikkomuksen sovittamiseksi. 3 Moos 4:27-31 Jälleen selvä viittaus kahteen eri lakiin. Toisen lain antoi Jumala välittömästi ja toisen Mooseksen välityksellä, minkä vuoksi sitä varsinaisesti sanotaan Mooseksen laiksi, eli väliaikaiseen tarkoitukseen, mutta dekalogia ei nimitetä milloinkaan Raamatussa ”Mooseksen laiksi”. Dekalogin puhui ja kirjoitti Jumala itse ja se pantiin sisälle liitonarkkuun 5 Moos 10:5 1 Kun 8.9 Seremonialain kirjoitti Mooses ”alusta loppuun asti ja leeviläiset panivat sen Mooseksen käskystä liitonarkin sivulle, siis sen ulkopuolelle. 5 Moos 31:9, 24-26.
Dekalogi oli ennen syntiä ja seremonialaki taas kävi välttämättömäksi synnin jälkeen.
Edellinen laki tuomitsee synnin, jälkimmäinen laki sisältää uhrijärjestelmän ja pappeuden osoittaen sen ristille saakka tien sovitukseen.. Ensin laki (dekalogi), sitten synti (lain rikkominen), senjälkeen uusi laki, sisältäen uhrijärjestelmän uhreineen ja pappeineen. Viimeksi mainittu laki asetti papit, ja nämä esiinkantoivat (dekalogi- ei puhu mitään uhreista tai papeista) lain mukaan uhreja. Se oli varjo tulevasta hyvästä eli Kristus-uhrista, Kristuksen pappeudesta ja evankeliumista.
Hepr. 7:28; 8:4; 9:9, 10; 10:1. Dekalogi ei anna meille opetusta uhreista ja papeista, se opettaa meille Jumalan tahdon, Ps 40:9; Hepr. 10:7,9 vrt. Room 2:18.. Jeesuksen uhrikuolema vahvisti sen lain, joka ilmaisee Jumalan tahdon, mutta poisti sen lain, jonka mukaan uhrattiin esikuvallisia uhreja. Hebr 10:5-9.
Moraalinen laki perustuu Jumalan ikuiseen tahtoon, jota vastoin ihmisen teko – lankeemus antoi aiheen seremonialain säätämiseen. Edellisen lain periaatteet ovat aina sitovia. Jälkimmäisen, ollen varjo ja esikuva, vaihtui Kristuksen tullessa todelliseen evankeliumiin. Sillä oli alku sekä loppu. Sovitustyön tarkoituksena ei ollut eikä ole poistaa rikottu laki, vaan sen rikkominen – synti.