Miten voi olla mahdollista, että tänä päivänäkään ei ole karies-bakteerille keksitty hoitomuotoa? Käsittääkseni kyseinen bakteeri on kapseloitunut, minkä vuoksi antibiootit eivät tehoa kuten bakteereihin yleensä.
Mutta eikö taudin nujertamiseksi ole edes vireillä mitään lupaavaa tutkimusta/hankkeita? (Ja älkää vastatko tähän mitään sokerin syömiseen liittyvää. Syön perusruokaa, ehkä kerran viikossa jopa makeisiakin, mutta en ansaitse näin huonoja hampaita näin hyvään hoitoon (sähköhammasharja 2xvrk, fluoritabletit, hammaslanka joka ilta, suun huuhtelu joka aterian (3-5 krt/vrk) jälkeen sokereista, mehu-/limuabsolutismi) nähden.)
Onko kyseessä vain hammaslääkäribisneksen salaliitto? Karieksen jälkeisenä aikana töitä riittäisi lähinnä oikojalääkäreille ja suuhygienisteille.
Muistakaahan hyvät vanhemmat, älkää koskaan nuolaisko parivuotiaan pilttinne lusikkaa syöttämisen välillä tyhjäksi tms. Voitte aiheuttaa melkoiset loppuelämän kärsimykset ja rahareiän lapsellenne.
Mutta eikö taudin nujertamiseksi ole edes vireillä mitään lupaavaa tutkimusta/hankkeita? (Ja älkää vastatko tähän mitään sokerin syömiseen liittyvää. Syön perusruokaa, ehkä kerran viikossa jopa makeisiakin, mutta en ansaitse näin huonoja hampaita näin hyvään hoitoon (sähköhammasharja 2xvrk, fluoritabletit, hammaslanka joka ilta, suun huuhtelu joka aterian (3-5 krt/vrk) jälkeen sokereista, mehu-/limuabsolutismi) nähden.)
Onko kyseessä vain hammaslääkäribisneksen salaliitto? Karieksen jälkeisenä aikana töitä riittäisi lähinnä oikojalääkäreille ja suuhygienisteille.
Muistakaahan hyvät vanhemmat, älkää koskaan nuolaisko parivuotiaan pilttinne lusikkaa syöttämisen välillä tyhjäksi tms. Voitte aiheuttaa melkoiset loppuelämän kärsimykset ja rahareiän lapsellenne.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kaiken maailman pillereitä kehitetään ja tutkitaan suurella rahalla, mutta tähän "tautiin" tehoavaa pilleriä eikä hoitoa ole näkynyt eikä kuulunut, tuskin tutkitaankaan?
Voisi kuvitella, että lääketeollisuudelle tällainen karieksen kellistävä pilleri olisi todellinen jätti potti, mutta toiselle taholle ja yhteistyökumppanille, hammaslääkärille se taas vastaavasti voisi olla aivan jotain muuta.
Porattavat vähenisivät oleellisesti ja suuri määrä poria joutaisi romukoppaan, ja poraajat saisivat etsiä muuta porattavaa?
PUHTAASEEN HAMPAASEEN EI TULE REIKÄÄ..käyppä apteekista ostamassa plakkiväritbl ja katso niillä osaatko puhdistaa hampaasi. Reikiintyminen voi johtua suuhygieniastasi, koska eivät kaikki aikuiset osaa harjata hampaitaan huolellisesti.
Elikkä:
-harjaa ensin hampaasi, niinkuin normaalistikkin teet
-pureske sen jälkeen plakkiväritbl suussa aivan hienoksi ja purskuttele, sen jälkeen sylje väri pois ja huuhtele vedellä.
->väri jää niihin kohtiin missä on plakkia, näin tiedät itse mihin kohtiin plakkia jää, vaikka olisit ne juuri harjannut.
Missä välissä otat fluoritbl?niitä saa aikuinen ottaa 6tbl/pv ja ne nautitaan jokaisen aterian jälkeen eli ei esim.hammaspesun yhteyteen.
Ihmettelit, missä välissä otan fluoritabletit. Otan sellaisen joka aterian jälkeen eli en ikinä hampaiden pesun yhteydessä, koska en pese hampaita ikinä ennen kuin ruokailusta on kulunut vähintään puoli tuntia. Hammaslääkärin suosituksesta näitä käytän.
Välillä mietityttää toki käytön turvallisuus. Purkin kyljessä kuitataan normaaliannostuksen haittavaikutukset vain kertomalla, että ne ovat harvinaisia ja lapsilla saattaa tulla hampaisiin laikkuja erittäin suurilla annostuksilla.
Jokainen peruskoulun käynyt kuitenkin tietää että fluori kuuluu halogeeneihin ja on erittäin reaktiivinen alkuainemyrkky. Toki sen suola jota tableteissa käytetään (natriumfluoridi) on puolestaan varsin vakaa. Tästä huolimatta: kerran kysyin Lääkintöhallituksesta asiasta ja sanoivat, että fluoritabletteja ei missään nimessä saisi syödä jatkuvasti vaan vain kuuriluontoisesti. Natriumfluoridiahan käytetään myös rotanmyrkkynä.
Fluoritabletti kuuluisi oikeammin ottaa ennen ruokailua jolloin suussa olisi jo valmiiksi fluoria ehkäisemässä happohyökkäyksen aiheuttamaan mineralisaatiota. Ksylitoli sitten taas ruokailun jälkeen katkaisemaan happohyökkäys
Koska fluoritbl sisältävät ksylitolia...
...> PUHTAASEEN HAMPAASEEN EI TULE REIKÄÄ..
Näillä palstoillakin kerrotaan kuinka ihmiset harjaavat hampaitaan jopa useitakin kertoja päivässä, ja siitä huolimatta tulee reikiä!
Pelkästään tämä harjausteoria reikien synnyn estämisessä ei tunnu oikein uskottavalta.
Sitten kun tulee puhe ikenien vetäytymisestä, sitten olet jo harjannut liikaa!??
Jossain mättää!
Miksi pitää kehittää rokotetta, ja altistaa koko keho sen vaikutuksille, jos kyse on hampaiden reikiintymisestä ja sen estämisestä?
Huomattavasti helpompi, yksinkertaisempi ja vähemmän kehoa rasittava raatkaisu ongelmaan voisi olla esim. suoraan hampaisiin ja niihin bakteereihin vaikuttava jonkinlainen imeskelytabletti, joka vaikuttaisi suoraan kohteeseen!
Kopsasin netistä tallaisen jutun:
-----------------------------------------
Kerrotte sivuillanne, että hampaiden reikiintyminen on bakteerien
aiheuttamaa. Miksi reikiintymistä vastaan ei ole olemassa rokotetta ?
Reikiintymistä eli kariesta vastaan on kehitetty rokotteita eri menetelmillä 1930-luvulta asti. Kariesrokotteeseen on kuitenkin liittynyt paljon haittavaikutuksia. Haittavaikutusten takia laajoihin rokotuksiin ei ole lähdetty, etenkään kun kyseessä ei ole suoranaisesti tappava sairaus.
Rokotteen ongelmia:
* Rokotukset ovat aiheuttaneet sivuvaikutuksena endokardiitin (sydämen sisäkalvon tulehdus) ja myös munuaisvaurioita.
* Reikiintyminen ei ole pelkästään yhden bakteerin aiheuttama sairaus, joten pelkästään yhtä bakteeria vastaan kehitetty rokote ei estä reikiintymistä kokonaan.
* Rokotteen suoja on ollut lyhytaikainen.
Tälläkin hetkellä maailmassa on tutkimusryhmiä, jotka kehittävät kariesrokotetta.
- PL
Kävin hiljattain hammaslääkärissä tarkistuttamassa hampaani, jotka olivat täysin kunnossa ja ehjät. Sanoin hammaslääkärille, että minulle on "kunnia-asia" pitää reiät poissa hampaistani, johon hän totesi erikoisesti, ettei reikiä sinun hampaisiisi tulisi muutenkaan. Voisiko joku nyt kertoa, onko todella niin, ettei kaikkien ihmisten hampaisiin tule reikiä? Tosin harjaan itse hampaat kahdesti päivässä ja syön xylitoli-purkkaa aina makean jälkeen, joten joko reiättömyyteni johtuu hyvästä hampaanhoidosta tai sitten sekä tästä että hammaskariesta muutenkin hylkivistä hampaista. Vai miten on? Olen 30-vuotias perusterve mies.
Luulenpa, että syynä reiättömyyteesi on se, ettet ole lapsena saanut kariestartuntaa. Aikuisena suusi bakteerikanta on jo muodostunut, ettei sinne enää karies pääse noin vain pesiytymään, vaikka suutelisitkin jotakuta kaltaistani bakteeripesää.
Veljelläni on erittäin huono hammashygienia eikä reikiä silti tule. Harvoin harjaa hampaansa, lähinnä raaputtaa kynsin silloin tällöin plakin pois.
Tietääkseni noin viidenneksellä aikuisista on bakteerikantansa vuoksi vahingoittumaton hammaskiille kuten sinulla, joten reikiä ei heille tule.
Noinkaan...
Itselle tehty sylkitestit,jossa katsottiin suun bakteerit. Itsellä on miljoonittain kariabakteereita, mutta ei ole reikiä. Minulla on hyvä syljeneritys eli sylki huuhtelee hyvin suuta, olen AINA huolehtinut hampaistani hyvin, en syö karkkia/sipsejä/keksejä/makeaa usein ja minulla on säännöllinen ateriarytmi, en tykkää mehuista ja limuista..
Veljelläsi ei ehkä ole kariesbakteeria tai hän on sen verran nuori ettei reikiä ole vielä kehittynyt eli yleensä vanhemmiten/ajan mittaan kostautuu,jos ei hampaitaan hoida. Suuhun kertyy plakkia joka tulehduttaa ikenen ja aiheuttaa myös hammaskiveä ja pidemmällä tähtäimellä hoitamattaomana saattaa hampaat jopa irrota.
"Tietääkseni noin viidenneksellä aikuisista on bakteerikantansa vuoksi vahingoittumaton hammaskiille kuten sinulla, joten reikiä ei heille tule. " Mistähän tonkin keksit..? kiilteellä ei ole hirveän paljon vaikutusta reikiintymiseen,jos HYVIN HOITAA HAMPAANSA. Kenelläkään ei ole vaihngoittumaton kiille!!!
Karies on monimuuttujaluonteinen infektiotauti. Tietyt bakteerit ovat pääosassa (str. mutans, joka on voimakkain happoa tuottava bakteeri), mutta puolustekijöillä iso vaikutus.
Kariesrokotteesta on todellakin puhuttu vuosikymmeniä, mutta em. syistä sekä siitä, että ilmeisesti myös mutans on muuntautumiskykyinen bakteeri (kuten esim. HIV), ei rokotetta vieläkään ole.
Sylki, sen määrä, kyky puskuroida happoja jne on hyvin merkityksellinen. Jos henkilöllä, jolla ei ole aikaisemmin ollut runsasta reikiä aiheuttavaa bakteerikantaa, saa esim. suuta kuivattavan lääkityksen, suun ekologia voikin muuttua kertaheitolla. Kuivassa suussa bakteerit lisääntyvät (sylki ei huuhtele, str. mutans on hyvin tarttumiskykyinen bakteeri, ilmeisesti pieniä määriä saadaan tartuntana jatkuvasti, mutta hyvävastustuskykyiselle ei jää pysyväksi asukiksi) ja reikiintymisen riski kasvaa voimakkaasti.
Bakteereita vähennämme eniten nielemällä sylkeä ja tehokkaalla puhdistuksella. Hampaan pinnalle tarttunut plakki pitää saada pois.
Ruokailutottumuksilla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka usein bakteereille tarjotaan tilaisuus hapontuotantoon (happo siis irrottaa mineraaleja kiilteestä=demineralisaatio).
Fluorilla voidaan vahvistaa kiillettä ja edesauttaa mineraalien uudelleentarttumista kiilteeseen (remineralisaatio). Myös muilla mineraaleilla on merkitystä. Fluori tehostaa tavallisen hammastahnan vaikutusta muistaakseni n. 30 %.
Vahingoittumaton = ei tähän mennessä vahingoittunut. En siis tarkoittanut, että tiettyjen ihmisten hammaskiille kestää mitä tahansa. Ja muistelen jostain lukeneeni, että noin viidennes suomalaisista aikuisista ei ole altis reikiintymiselle, koska ei ole saanut kariestartuntaa kriittisessä iässä.
Kun suussa ei ole kariesbakteereita, happohyökkäystä (=yleensä juuri kariesbakteerien synnyttämät happamat aineenvaihduntatuotteet ruokailun yhteydessä) ei ainakaan samassa mittakaavassa edes tule.
Minulle on hammaslääkäri sanonut, että näköjään puhdistan hyvin hampaani. Eikä hammaskiveä ole koskaan. Siksi luulenkin, että ongelmieni taustalla on se, etteivät edes ksylitolipitoiset fluoritabletit ja suun huuhtominen sokereista katkaise happohyökkäystä (MIKSI??). Siinähän se kiille liukenee ja sen jälkeen alkava reikä etenee helposti, vaikka kuinka hoitaisi. Karies etenee huomattavasti nopeammin hammasluussa kuin kiiltessä. Joten ehjällä kiilteellä on paljonkin merkitystä. Edes fluori ei korjaa hammasluumätää, vain kiillevaurioita.
Syljen merkitys on kieltämättä tärkeä. Itsellä taitaa olla suun kuivuus yksi syy ongelmiini.
"Ja muistelen jostain lukeneeni, että noin viidennes suomalaisista aikuisista ei ole altis reikiintymiselle, koska ei ole saanut kariestartuntaa kriittisessä iässä." lietkö milloin lukenut tuon joka viidennellä ehjät hampaat..kun tuntuu ettei se nykyään noin ole eli aniharvassa/vähemmistönä ovat ehjä-/terve-hampaiset.
Karies on lisääntynyt, koska limuja/mehuja juodaa enemmän ja enemmän, karkkia ostetaan isommissa pusseissa ja niitä mussutetaan joka pv. Ja kotona puhdistus on mitä on, edes aikuiset eivät osaa puhdistaa hampaitaan, saati lapset. Milläs aikuinen kotona opettaa lapselle hampaiden hoitoa,jos eivät itse osaa.
"Kun suussa ei ole kariesbakteereita, happohyökkäystä (=yleensä juuri kariesbakteerien synnyttämät happamat aineenvaihduntatuotteet ruokailun yhteydessä) ei ainakaan samassa mittakaavassa edes tule."Jokaiselle tulee suuhun happohyökkäys oli bakteeritasapaino mikä hyvänsä. Happohyökkäyksen aiheuttaa ruuat ja juomat mitä suuhun tungetaan eivät bakteerit.
Suun pH on norm.7. Aterioinnin jälkeen se laskee välittömästi ja tämä on happohyökkäys. pH:n laskiessa suun bakteerit saavat oivan tilaisuuden käyttää ravinnon hiilihydraatteja käymisprosessiinsa ja tämä on ns. reikiintymistä.
Jos happohyökkäyksiä on useita se lisää reikiintymistä. Happohyökkäys kestää jokaisen aterian/suupalan/juomisen jälkeen puolituntia, mikäli sitä ei katkaista ksylitolilla. Hampaat kestävät vain kuusi happohyökkäystä/pv ja siihen lasketaan kaikki mitä suuhun tungetaan..paitsi vesi ja ksylitoli, jotka eivät aiheuta happohyökkäystä.
Syljellä on todella tärkeä merkitys, koska sylki palauttaa suun pH:n happohyökkäyksen jälkeen normaaliksi puolen tunnin kuluessa.
Sylki huuhtelee suuta ruuantähteistä, sylki muodostaa hampaan pinnalle ns. kalvon, joka suojaa hampaita.
Sylki voitelee ja hoitaa limakalvoja, osallistuu jopa ruuan sulatukseen eli ruuan pilkkoutuminen alkaa jo suussa.
Jos kärsit kuivasta suusta:kostuta suuta usein vedellä, ksylitolipurukuminen pureskelu kova ravinto lisää syljeneritystä, yöksi kannattaa sivellä limakalvoille suunkostutus-geelejä tai esim.tavallista oliivi-öljyä. Apteekeissa myydään erilaisia kuivansuunhoito-tuotteita, kannattaa käydä tutustumassa.
Kyllä ne on ne tietyt bakteerit, joilla on merkitystä. Nimenomaan str. mutans, mutta myös str. sanguis, str. viridans, muodostavat happoa ruuan hiilihydraateista. Tämä happo saa aikaiseksi mineraalien irtoamisen kiilteestä.
Ruoka-aine voi tietenkin itsessään olla hapan ja aiheuttaa siten happohyökkäyksen. Tällöin vaikutus on pikemminkin erosiivinen kuin kariologinen. Lähes kaikki ruoka-aineet ovat ainakin lievästi happamia (jopa musta kahvi!), joten suun happotasapaino laskee ennen kuin sylki taas korjaa tilanteen.
Sekabakteeristo, muut kuin happoatuottavat bakteerit, aiheuttavat myös ientulehdusta, jos massaa ei harjata hampaan pinnalta pois.
Tuohon lisäisin vielä sen verran että yleensä juon purskutellen aterian jälkeen maitoa (jonka pH on erittäin lähellä neutraalia). Erityisen tärkeää se on hedelmien syönnin jälkeen. Sillä yritän normalisoida suuni pH-tasapainoa. Lopuksi huuhtelen suuni vedellä.
Tietysti se happohyökkäys voi jatkua melkein loputtomiin, jos hammasväleihin jää ruoantähteitä. Sitä ei ksylitolipurkkakaan estä, koska senkin vaikutus loppuu aikanaan ja ksylitoli päätyy syljen mukana ruoansulatukseen. Omaan suuhuni ei kyllä jää mitään näkyviä ruoantähteitä ja jos jääkin, poistan ne heti hammastikulla tai -langalla.
Lapsena hoidin sikäli huonosti hampaat, että saatoin pestä ne heti karkin syönnin, aamiaisen ja iltapalan jälkeen. Luulin tekeväni oikein. Edes vanhempani eivät tienneet, että melkein parempi on sitten olla harjaamatta ollenkaan. Silloin niitä alkavia reikiä ja kiillevaurioita tuli. Ihme kyllä kaikki alkavat reikäni eivät vieläkään ole edenneet porattavalle tasolle. Ehkä kiille ei ole ollut ihan kokonaan puhki ja siksi fluori estää etenemisen. Tosin kyllä minulla viimeksi tarkastuksessa havaittiin täysin uusi reikä, joten niitä putkahtelee edelleen.
Bakteerit yksinään sitä happohyökkäystä aiheuta. Bakteerit tarvitsevat ravintoa/hiilihydraattia.
Hammaskarieksella on kolme ehdotonta edellytystä (joista yhdenkin puuttuminen estää reikiintymisen):
1)hampaat
-tähän harva meistä haluaa vaikuttaa
2)mikrobit
-kariesta aiheuttavat eli erityisesti mutans-streptokokki-bakteerit (ja myös laktobasillit ja hiivasienet)
-paras tapa on ehkäistä tartunta 1-3-vuotiaana (äidin kannattaa syödä ksylitolia jotta bakteerit eivät tartu hampaan pintaan niin helposti ja välttää välillistäkin sylkikontaktia lapseen)
-tartunnan saaneilla hyvä hammashygienia plakin poistamiseksi (säännöllinen hyvä harjaus ja lankaus, muista myös kieli!)
3)sokeri
-bakteerien ravinnoksi kelpaavat yleisimmin sakkaroosi, glukoosi, fruktoosi, maltoosi
laktoosi (ei kuitenkaan maitotuotteissa, joissa on kalsiumia), tärkkelyssiirapit
-sokerin käyttötiheyden(!) ja määrän vähentäminen
-fluori ennen ateriaa ja ksylitoli aterian jälkeen
-hampaiden harjauksen välttäminen happohyökkäyksen aikana (n. 30 min ateriasta)
-syljeneritysongelmissa mahd. kalsium-/fosforilisä tai siihen tarkoitetut valmisteet avuksi
-pinnoitukset, fluorilakkaukset hammaslääkärissä
Kun MRSA:lle löytyy hoitokeino, niin löytyy karieksellekin.
Se mikä tekee kahdesta edellämainitusta niin vastustuskykyisiä on se, että ne lisääntyvät eräänlaisen kalvon alla. Bakteerit, jotka kehittävät itselleen tällaisen kalvon, ovat tuhat kertaa vastustuskykyisempiä antibiooteille kuin muut bakteerit. Antibiootit eivät pääse vaikuttamaan kalvon läpi.
Asiasta oli juttu viimeisimmässä Tiede -lehdessä.
mista se karieksen kalvo rakentuu?
Ehkä se ratkaisu ei olekaan rokotteessa?
Nythän yritetään kehittää mm. tekniikkaa, jolla voitaisiin kantasoluista tuottaa uusia hampaita. Tietenkin menee vielä vuosia ennen, kuin tutkimuksen tulokset mahdollisesti saadaan kliiniseen kokeiluun ihmisillä (jos koskaan). Hinnatkin tälläiselle hoidolle varmasti tulevat olemaan todella korkeat etenkin alussa. On meneillään myös kokeita, joissa pyritään parantamaan karieksen aiheuttamat tuhot ilman, että hammasta paikataan esim. muovilla.
Uusien hoitokeinojen kehitys on vain kovin hidasta ja monet näistäkin kokeiluista jäävät vain kokeiluiksi.