Apostoli Jaakob antaa heti kirjeensä alussa (1:4) veljille kehotuksen:
"Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon,
että te olisitte täydelliset ja eheät
ettekä missään puuttuvaiset."
Alempana on nimimerkki 'Veli Herrassa' tehnyt oman aloituksen
otsikolla "Voiko kristitty olla täydellinen?"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000031394417
Aloitus osui silmiini vasta tänään.
Nostan sen uutena aloituksena ylös listalle, koska aihe on mielenkiintoinen!
'Veli Herrassa' ei anna aivan suoraa vastausta aloituksensa otsikkoon,
vaikka hän käsittelee aihetta perusteellisesti Jumalan Sanan pohjalta.
Yakov on kommentoinut em. aloitusta päätymällä seuraavaan tulokseen:
>>"Jos tahdot olla TÄYDELLINEN, niin mene, myy, mitä sinulla on,
ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa;
ja tule ja seuraa minua!"
-Tämän viimeksi lainamani perusteella olen tullut siihen tulokseen,
että kristityn on MAHDOLLISTA tulla maan päällä täydelliseksi
AINOASTAAN olemalla edellä mainitussa jakeessa mainitulla tavalla
KUULIAINEN Yeshualle!
Tällaisia kuuliaisia kristittyjä kyllä löytyy kirkkohistoriasta useitakin,
mm. äiti Teresa, Franciscus Assisilainen, Serafim Savorilainen jne.
"Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon,
että te olisitte täydelliset ja eheät
ettekä missään puuttuvaiset."
Alempana on nimimerkki 'Veli Herrassa' tehnyt oman aloituksen
otsikolla "Voiko kristitty olla täydellinen?"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000031394417
Aloitus osui silmiini vasta tänään.
Nostan sen uutena aloituksena ylös listalle, koska aihe on mielenkiintoinen!
'Veli Herrassa' ei anna aivan suoraa vastausta aloituksensa otsikkoon,
vaikka hän käsittelee aihetta perusteellisesti Jumalan Sanan pohjalta.
Yakov on kommentoinut em. aloitusta päätymällä seuraavaan tulokseen:
>>"Jos tahdot olla TÄYDELLINEN, niin mene, myy, mitä sinulla on,
ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa;
ja tule ja seuraa minua!"
-Tämän viimeksi lainamani perusteella olen tullut siihen tulokseen,
että kristityn on MAHDOLLISTA tulla maan päällä täydelliseksi
AINOASTAAN olemalla edellä mainitussa jakeessa mainitulla tavalla
KUULIAINEN Yeshualle!
Tällaisia kuuliaisia kristittyjä kyllä löytyy kirkkohistoriasta useitakin,
mm. äiti Teresa, Franciscus Assisilainen, Serafim Savorilainen jne.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Minä en nyt kerkeä tänään enempää kommentoida ajan puutteen vuoksi, mutta kaiken perusta hengellisessä mielessä on se, että perustus on
kristityllä kunnossa. Siis hän on oksastettu
terveesti Kristukseen siis viinipuuhun. Taivaallinen Isä on se viinitarhuri, joka puhdistaa ja karsii hedelmää kantavaa oksaa, jotta se kantaisi runsaamman hedelmän. Kristuksessa olemme täydelliset hengellisesti!
Vaelluksessa emme koskaan täällä maailmassa tule täydelliseksi!
Terve perustus on terve usko, lahjausko Kristukseen, joka on kaiken perustus. Kun me
pysymme Kristuksessa, Hän pysyy meissä ja me
kannamme hedelmää...pitäiskö suomentaa...
ei sinulle vaan ehkäpä, jollekin lavean tien
kulkijalle. Siis kun lepäämme omista teoistamme
Kristuksessa sapatilevossa sydämen ympärileikkauksen kautta, niin emme välty
kantamasta hedelmää. Emme välty myöskään puhdistukseltakaan. No, en nyt kuitenkaan 'suomentanut'. Mutta otan huomenna enemmän tähän kantaa. On kommentoimatta vielä
se minun "tuhti kirjoituksenikin". Mutta huomenna palaan. Ja siunausta.
Kiitos hyvästä alkukommentistasi, veli jpp3!
Mukava kuulla, että palaat huomenna vielä tarkemmin asiaan.
Jeesuksen vertaus viinipuusta sopii erittäin hyvin kuvaamaan sitä,
miten meidän on pysyttävä Kristuksessa voidaksemme tuottaa hedelmää.
Paavali piti kaiken muun roskana sen rinnalla, että hän voittaisi
omaksensa Kristuksen ja että hänen havaittaisiin olevan Kristuksessa.
Fil. 3:8,9
Jos me olemme Kristuksen omia, silloin meidän on täytynyt
ristiinnaulita lihamme himoineen ja haluineen, Gal. 5:24.
Kuolleena ristillä riippuva liha ei voi enää tehdä lihan tekoja.
Siinä on ankaralta kuulostava haaste täydelliseen kilvoitteluun.
Avain täysin kuuliaiseen Kristuksen seuraamiseen kuitenkin on
oman lihallisen tahdon kuolettamisessa. Vähempään ei kannata luottaa.
Lihan vallasta on päästävä kokonaan irti; Sana tuo sen selvästi esiin.
Mutta palataan toivon mukaan huomisen kommenttisi jälkeen asiaan!
...siis kaikille :). Olen jo tuolla aloituksessani
kirjoittanut, että perustuksen on oltava kunnossa
(Room.4:4-5). Tämä on kaiken A ja O. Ja Jeesuksen viinipuuvertaus on hyvä esimerkki siitä, miten vaelluksemme on tultava sellaiseksi, että Kristus saa muotoa meissä(Joh.15:1...).
Mitä tämä merkitsee käytännössä, jotta Kristus saisi muotoa meissä, ettemme jäisi tuttipullo asteelle(1.Kor:1-3)? Korintolaiset olivat pyhiä ja pyhitettyjä Kristuksessa, mutta vielä liha hallitsi näiden pienten lasten Kristuksessa elämää niin paljon, etteipä juuri voi sanoa, että Kristus olisi saanut näissä kuitenkin pyhissä ja vanhurskaissa pienissä lapsissa muotoa.
Tämähän ei ole Herran tahto, että jäisimme pieniksi vauvoiksi, jotka sietäisivät vain maitoa, eikä vahvempaa ruokaa. Siitä Paavali nuhteli Korintolaisia. Huomauttipa vielä perustuksestakin.
On Herramme tahto, että kasvaisimme uskossamme ja sitä kautta vaelluksemme pyhittyisi
kohti täydellisyyttä(Ef.4:13 ja 2.Piet.1:2).
Emme itsessämme voi omissa voimissamme, omastamme ottaa, se on lihasta mitään, että pyhittyisimme vaellukseltamme, sillä se on auttamatta ulkokultaisuutta ja farisealaisuutta.
Otit aivan oikein esille kohdan Gal.5:24; Ja ne
, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omat ovat
ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
Kun me olemme uskon kautta Kristuksen omat, niin
tällöinhän on tapahtunut jo se, että meidän liha
on saanut kuolemantuomion jo Jeesuksen ristinkuolemassa. Hänessä meidän lihamme on jo
ristiinnaulittu himoineen ja haluineen, sillä siitä ole mihinkään ja sen palkka on kuolema! Kuolema ristillä Jeesuksessa(Room 6:6)!
Kun Sanassa näin sanotaan. Niin minun, jonka pitäisi jo sietää vahvempaakin ruokaa on uskottava ja uskossa vastaanotettava tuokin totuus, että näin on todella käynyt. Mutta jos
Herra on vanhurkautemme ja uudestisyntymisemme
ainoa vaikuttaja, niin kuka vaikuttaa meissä
sen korkean ihanteen, että me täydelliset olisimme vaelluksessame (2.Kor.13:11). En voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin, että
pyhityksemmekin on yksin Herra (Fil.2:13) ja
(Rm.8:13).
Siis pyhityksemmekin on lahjaa, joka on uskossa vastaanotettava ja 'yksinkertaisesti' oltava kuuliainen ja puettava päälleen uusi ihminen
(4:24). Ymmärtäköön tämän, ken voi. Mutta tästä
emme mihinkään pääse, sillä ilman pyhitystä ei
kukaan ole näkevä Herraa(Hebr.12:14).
Mihin kuitenkin käytännössä perustuu vaelluksemme
pyhittyminen kansankielellä puhuttuna? Kasvakaa armossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, kehottaa
Pietari ja Paavalikin useassa kohden. Mitä enemmän meidän ahdas sydämmemme avautuu käsittämään ja lepäämään Herran armossa ja iloitsemaan siitä ja juurtumaan siihen, niin sitä enemmän Krituskin saa muotoa meissä. Mitä enemmän katselemme tätä totuutta ja omistamme sen kohdallemme pimeydessäkin, ahdistuksissakin, vastoinkäymisissäkin Pyhässä Hengessä, tuntuu miltä tuntuu, sitä enemmän Henki kuolettaa lihaamme, ja uusi ihmisemme tulee esiin enemmän
ja enemmän.
Mikä on nyt sitten syynä siihen, että kristitty
pysyy lihallisena ja se lyö leimansa hänen vaellukseensa niin, ettei pyhityselämä saa juurikaan sijaa? Ei olla opittu tuntemaan armossa
kasvamista tai sitä, mitä on pyhityskilvoittelu.
Voitaisiin puhua kyllä myös armossa kasvamisessa kilvoittelusta. Ollaan jääty siihen passiiviseen yksin armosta pelastavaan uskoon, missä ei sinänsä mitään pahaa ole. Mutta ei ymmärretä, että pyhitys on myös Herran työtä. Ja siksipä
lähdetään parantelemaan malttamattomina omissa voimissa itseasiassa omaa lihaa, joka on mahdotonta, sillä se ei alistu hengellisen Jumalan lain alle, eikä se voikkaan (Rm. 8:7).
EIKÄ SE VOIKKAAN! E i k ä s e v o i k k a a n!!
Kuollut, mikä kuollut ja Herra sen kuolleena näkeekin, mikä on pyhityskilvoittelijalle ilosanoma!!!
Herra vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen (Fil.2:13). Monelle tämä on jo vahvaa ruokaa.
Mutta olen saanut jo hiukan maistaa sitä, että Herra on hyvä ja tämä on pyhitystie. Niin, etten mistään muusta kerskaisi kuin Jeesuksesta Kristuksesta ristiinnaulittuna ja hänen verestään puolestani! Tästähän se Paavalikin kerskaa. Ei halunnut mitään muuta tunteakaan.
Ei tämä kerralla tule selväksi riippuen siitä, missä kohden olemme Kristus-tiellä, kunhan olemme samalla tiellä.
On olemassa käsittääkseni karkeasti ottaen kolme eri kehitysastetta kohti täyttä miehuutta Krituksessa. Ensin ollaan vauvoja, vastasyntyneitä Jumalan lapsia. Jumala odottaa kasvua, kuten olemme yhtä mieltä siitä. Lapseksi ei siis kuitenkaan tule hengellisesti jäädä. Johannes kirjoittaa:"Minä kirjoitan teille , nuorukaiset, sillä te olette väkevät ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha.(Joh.2:13-14).
On siis lihallisia uskovia ja hengellisiä uskovia. Nämä em. mainitut nuorukaiset ovat jo
edistyneet niin paljon, että he kykenevät jo erottammaan hyvän ja pahan. He ovat kasvaneet jo
Kristuksessa, Hänen armonsa tuntemisessa jo niin paljon, että heidän voimansa on siinä, mitä Kristus teki heidän puolestaan ristillä. Toki tästä on vain askel täyteen lihallisuuteen niin, että toteutuu Sana:
Gal.3:3, Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte? Hengen elämää
on vaalittava, eikä tyytyä passiivisuuteen.
Kor 10:12 Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.
Ef. 3:19 ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
Niin, hengellistä ihmistä, uutta luomusta on ruokittava ja vanhaa ihmistämme, lihaamme kuolettettava, näännytettävä se nälkään!
1.Pietarin kirje:
1:14 Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,
Kolossalaiskirje:
3:16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.
Mutta taas se summa summarum:
1. Perutuksen on oltava kunnossa!
2. Armossa kasvaminen ja pysyminen TÄRKEÄÄ!
Tiit. 2:11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
2:12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
2:13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
2:14 hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
3. Uskon elämän hoitaminen niin, ettemme olisi harrastuksissamme veltot, vaan Hengessä palavat
(Room. 12:11).
4. Sanassa kehoitetaan täyttymään Hengellä, niin
ettemme lihan himoa täytä.
Ja muut veljet ja sisaretkin ovat tuoneet vastauksissaan esiin asioita, jotka meidän on syytä ottaa huomioon. Jotain minulta nyt unohtui,
mutta kommentoinpa sitten. Kasvumme on joka tapauksessa hengellistä ja armoa. Kun kiusaukset
yllättää niin niistäkin on poispääsy valmistettu. Ettei tämä nyt menisi liian arkielämästä liian utopistiseksi niin ITSESSÄMME
olemme vielä vajavaisia, mutta Herrassa täydellisiä. Jos mitään edistymistä ei vaelluksessamme tapahdu, niin silloin on jotain pielessä.
Kommentoikaa, ojentakaa, nuhdelkaa, varoittakaa, sillä ei tässä nyt vielä kaikki ollut.
>>On Herramme tahto, että kasvaisimme uskossamme ja
sitä kautta vaelluksemme pyhittyisi kohti täydellisyyttä>Hänessä meidän lihamme on jo
ristiinnaulittu himoineen
ja haluineen,sillä siitä ole mihinkään ja sen palkka on kuolema!
Kuolema ristillä Jeesuksessa
Mie tarkennan huomenna vielä kirjoitustani,sillä nyt miun pitää mennä nukkumaan. Hyvää yötä ja siunausta! :)
Siunausta veljeni Herrassa, ja hyvää yötä!
Kyllähän me aika paljon samoilla linjoilla ollaan. Kun kirjoitin, että lihamme on ristiinnaulittu Jeesuksessa Kristuksessa niin perustelin sitä Sanan kohdalla Rm.6:11.
Kun nyt otetaan koko Roomalaiskirjeen 6. luku tarkasteluun niin luemme:
6:1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
6:2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6:6 kun TIEDÄMME sen, että meidän VANHA IHMISEMMEon HÄNEN KANSSAAN ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
6:7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
6:8 Mutta jos olemme KUOLLEET KRISTUKSEN KANSSA, niin me USKOMME saavamme myös elää hänen kanssaan,
6:9 TIETÄEN, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
6:10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
6:11 Niin tekin PITÄKÄÄ itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
6:12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette KUULIAISET sen himoille,
6:13 ÄLKÄÄKÄ ANTAKO jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan ANTAKAA itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
6:14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ETTE ole LAIN ALLA, vaan ARMON ALLA.
6:15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
6:16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi KUULIAISUUDEN, vanhurskaudeksi?
6:17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet SYDÄMMESTÄNNE kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
6:18 ja että te SYNNISTÄ VAPAUTETUINA olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
6:19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin ANTAKAA nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
6:20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
6:21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
6:22 Mutta nyt, kun olette synnistä VAPAUTETUT ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän HEDELMÄNNE PYHITYS, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan ARMOLAHJA on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Joitakin paikkoja olen korostanut (en huutanut).
Samoin kuin Kristus 2000v. sitten sovitti KAIKKIEN IHMISTEN SYNNIT; heidänkin, jotka eivät usko historiallisena tosiasiana (eri asia ottavatko kaikki vastaan tätä lahjaa), samoin meidän tulee pitää itsemme kuolleina synnille, koska vanha ihmisemme on Hänen kanssaan ristiinnaulittu, jonka me tiedämme. Sitä taas en ole tutkinut Sanasta, miten alkukielessä sanat
'pitäkää', 'älkää antako' on käännetty. Mutta käsitykseni on, että meidän tulee uskoa vanha ihmisemme kuolleeksi ja siinä uskossa, koska olemme armon alla(armon voimasta)antaa jäsenemme
sydämen kuuliaisuudessa Kristuksen käyttöön.
(Room.8)
Jep...tulikohan nyt selvennettyä taaskaan, mitä myös omasta kokemuksesta tarkoitan. Kun olemme uppoutuneet armon valtamereen, niin liha kuoleentuu - ei kerralla, koska uskomme ei ole avautunut käsittämään, minkä valtavan suuren rikkauden me uskossa omistamme. Mitä enemmän me
kasvamme tämän armon omistamisessa(Jumala puhdistaa hedelmää kantavaa oksaa, joka on lihalle tosi ilkeä paikka, tiedän sen), sitä enemmän meissä Kristus saa muotoa.
Kyse on siis myös uskosta sekä syntien anteeksisaamisessa että lihan ristiinnauliintumisessa. Herra ei anna kunniaansa ihmiselle, minkä minä olen saanut karvaasti kokea elämässäni kaidalla tiellä ja Herran puhdistusprosessissa. Henki siis kuolettaa, niin ettemme edes oksina huomaa hedelmää - kääntyile ja vääntyile, onko sitä hedelmää vaiko ei.
Meillä on vapaa tahto mennä uskovien yhteyteen rakentumaan uskon vahvistumiseksi. Meillä on vapaa tahto lukea Sanaa uskon vahvistumiseksi.
Lihalle se ei ole mieluista. Meidän on siis uskossa otettava vastaan, että olemme myös kuolleet vanhan ihmisemme puolesta Kristuksen kanssa ristillä, kuten voimme lukea em. luvusta.
Me uskovat ollaan hyvinkin kärsimättömiä tämän
kasvun suhteen, siis haluaisimme mahdollisimman nopeasti tulla 'täydellisiksi' myös vaellukseltamme. Mutta Herra käsittelee meitä yksilöinä ja meidän on 'suostuttava' Hänen pöydälleen muokattavaksi. Ja suostummehan me ilomielin, koska olemme saaneet niin valtavan lahjan, ettemme voi olla suostumatta.
Ei Herra mitään väkisin tee. Se on totta. Mutta Hänen armonsa kasvattaa meitä. Kun laki
kasvattaa meitä Kristukseen, niin armo kasvattaa meitä näin. Luemme Tiituksen kirjeestä:
2:11 Sillä Jumalan ARMO on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
2:12 ja KASVATTAA meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
2:13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
2:14 hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
2:15 Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
Mitä varten laki sitten on? Luemme Galatalaiskirjeestä:
3:19 Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.
3:20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.
3:21 Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.
3:22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.
3:23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
3:24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
3:25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.
3:26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
3:27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
3:28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
3:29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.
Lain tehtävä on siis murskata meidän omat luulot ja tukkia suumme niin, että yksin Kristus on kaikki kaikessa, pelastuksemme, pyhityksemme siis vaelluksemme - en enää minä vaan Kristus minussa. Paavali lienee pyhityksen salaisuudessa ja uskon salaisuudessa pisimmälle koskaan maan päällä edennyt ihminen. Paavalilla oli sama liha kuin meillä. Hänen kääntymyksensä oli dramaattinen, mikä teki tästä entisestä kristittyjen vainoojasta, juutalaisesta rabbista, pakanain apostolin.
Kuten olen aiemmin selvittänyt, että perustuksemme tulee olla kunnossa. Siihen tulee mielestäni palata päivittäin, uudistaa ensirakkautemme, sillä kyllä me tuttipullo-maitoa yhä tarvitsemme. Mutta meidän tulee kasvaa niin, että siedämme vahvempaakin ruokaa.
Ei tietenkään ole Herran tahto, että me jäisimme siihen tuttipullo-asteelle vuosikymmeniksi, vaan kehittyisimme sietämään vahvaa ruokaakin kasvaaksemme Kristuksen täyteyden täyden iän määrään (Ef.4:13 ja Hebr.12:14). Tämä kasvu ei tapahdu ilman kasvukipuja, tappioita, nöyryytyksiä, lankeemuksia, yrityksiä, karvaita erehdyksiä jne. Siis emme voi luvata kenellekään helppoa elämää ja ruusuilla tanssimista, vaan IANKAIKKISTA ELÄMÄÄ, kunhan vaan Kristuksessa pysymme ja olemme uskossa kuuliaisia Hänelle.
Itseasiassa puhumme samasta asiasta käsittääkseni, mitä tulee pyhitykseen, mutta eri sanoilla, vivahteilla. Naomi, Yakov, sinä ja minä olemme itse asiassa samalla tiellä. Kaikkien kirjoituksia en ole lukenut.Mutta, selvennän vieläkin asiaa, jos on tarpeen.
Siunausta veli Semper!
Paljon olet saanut irti - tosi paljon - täydellisyysaiheesta!
Vaikka aihe kuulostaa monen mielestä snobbailulta tai viisastelulta,
on se kuitenkin keskeisen tärkeä uskovan elämässä.
Oikea päämäärämme on tulla pyhiksi ja täydellisiksi Kristuksen seuraajina.
Jumala on sovittanut meidät Poikansa ristinkuoleman kautta
"asettaakseen meidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä".
Ellei uskomme päämäärä ja pyhityksemme täydelliseksi saattaminen
ole meille kirkastumaan päin, on kilvoittelumme ilmaan huitomista:
"Minä en siis juokse umpimähkään,
en taistele niinkuin ilmaan hosuen,"
1. Kor. 9:26
Paavalille oli tärkeää kyetä määrittelemään, mikä on taistelun täsmätavoite!
Room. 6:11
"Niin tekin PITÄKÄÄ itsenne synnille kuolleina,
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."
Paavali käytti em. jakeessa 'pitäkää' verbin kohdalla kreikan sanaa 'logidzomai'.
Ko. verbin alkuperäinen merkitys on 'laskea, lukea' joksikin.
Meidän on siis laskettava, luettava itsemme kuolleiksi synnille.
Ja vastaavasti meidän on luettava itsemme eläviksi Jumalalle Kristuksessa.
Että sellainen laskutoimitus!
Jumala on meille Sanassaan antanut tuon 'laskuopin' säännöt ja
niiden sääntöjen mukaan meidän tulee elää.
Kirjoitit: >>Kyse on siis myös uskosta sekä syntien
anteeksisaamisessa että lihan ristiinnauliintumisessa.
1.Mooseksen kirja:
17:1 Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton.
3.Mooseksen kirja:
19:2 "Puhu kaikelle israelilaisten seurakunnalle ja sano heille: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.
3.Mooseksen kirja:
20:7 Pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät; sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
20:8 Ja noudattakaa minun käskyjäni ja pitäkää ne. Minä olen Herra, joka pyhitän teidät.
20:26 Olkaa siis minulle pyhät, sillä minä, Herra, olen pyhä, ja minä olen teidät erottanut muista kansoista olemaan minun omani.
1.Pietarin kirje:
1:14 Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,
1:15 vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.
1:16 Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä."
1:17 Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
1:18 tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
1:19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
1:20 hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,
1:21 jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.
1:22 Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
1:23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
1:24 Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,
1:25 mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti." Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.
Jaakobin kirje:
1:2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
1:3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
1.Pietarin kirje:
1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
1:4 turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
Matteuksen evankeliumi:
5:48 Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."
Jaakobin kirje:
1:1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.
1:2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
1:3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
1:4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.
1:5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
1:6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
1:7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
1:8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.
1:9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,
1:10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.
1:11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.
1:12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
1:13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.
1:14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
1:15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.
1:16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.
1:17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.
1:18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
1:19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
1:20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.
1:21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
1:22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
1:23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
1:24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
1:25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
1:26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
1:27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
...pääsisi täydellisyyteen! (Hepr.11:40)
Sama pätee myös toisinpäin: Mekään emme ilman VT:n pyhiä pääse täydellisyyteen!
Me kaikki pyhät yhdessä muodostamme J-lan silmissä yhden kokonaisuuden, jonka Hän kaiken rakentaja on itse tehnyt täydelliseksi.
On siis olemassa kristityn kannalta tavoiteltavana kolmea eri 'astetta' täydellisyyttä:
1) Yksilöinä
-Olemalla nuhteeton kuuliaisuudessa Yeshuan evankeliumille ja tottelevainen toimimaan sen kutsumuksemme mukaisesti, johon Korkein on meidät kutsunut. "Rakkauden kaksoiskäskyn noudattamisen lisäksi kaikesta maallisesta luopuminen ja Yeshuan seuraaminen."
2) Uuden Liiton Pyhänä paikallis-srk:na.
-Olla kuuliaisia jäseninä paikallis-srk:ssa toimien juuri niissä tehtävissä, joihin Pyhä Henki on meidät itse kunkin asettanut ja hengellisillä armolahjoilla varustanut.
-Tähän aloittamasi lainaus "että olisitte täydelliset" mielestäni saattaa selvimmin viitata ottaen huomioon, että juutalaiset ovat hajaantuneinakin aina pitäneet tiiviisti yhteyttä toisiinsa.
3) Universaalina Messiaan maanpäällisenä paikallis-srk:ien muodostamana ruumiina, joilla on myös keskenään yhteys apostolien ja profeettojen j opettajien kautta. Samoin tietyissä määrin yksilöjenkin tasolla (vainottuihin srk:iin esim. Kiinassa)
- - -
Mietteitä edellisistä kolmesta tasosta:
Meillä ukovilla lienee usein vääristynyt kuva siitä J-lan täydellisyyden mitasta, jolla Hän arvioi meidän 'täydellisyyttämme' näihin kolmeen 'täydellisyyden asteeseen' nähden. Koska näin asia on, niin meidän tulee tutkia miten J-la näkee sen.
Yksilöinä meillä on eri tausta ja eri tasolla olevat kyvyt ymmärtää hengellisiä asioita, omaksua ne elämäämme ja soveltaa niitä käytäntöön. Siksipä J-la huomioi tämän ja johdattaakin yksilöuskovia siten, että antaa 'vähempiarvoiselle' srk-ruumiissaan suuremman kunnian kuin 'jo syntymästään paremmin varustetuille'. Siis J-lan näkemä ja vaatima täydellisyys yksilöissä vaihtelee yksilöstä toiseen.
Paavali kirjoittaa, että me olemme itse kukin omalta osaltamme Messiaan maanpäällisen ruumiin jäseniä. Tässä on lähinnä kyse paikallis-srk:sta. Hän jatkaa, että joku (tai jotkut) meistä on tuossa ruumiissa korvana (siis saanut erityisen kyvyn toimia profeettana muiden jäsenten rakentumiseksi), joku silmänä (siis saanut erityisen kyvyn nähdä ilmestyksiä ja ennusunia muiden rakentumiseksi) jne.
Herran tahto on, että me olemme paikallis-srk-tasolla ensinnäkin oikeissa tehtävissämme ja sen lisäksi sitä, että olemme ahkeria tehtävissämme ja lopuksi sitä, että olemme harjaantumisen myötä tulleet taidollisiksi toimimaan Pyhän Hengen johdossa.
Tässä on myös hyvä huomioida eräs vertaus: Tratti on täydellinen silloin, kun se moitteettomasti täyttää sille asetetun tavoitteen eli kun se toimii laajennussuuna nestettä pulloon kaadettaessa.
Samoin näkee J-la kristityn täydellisenä silloin, kun tämä on siinä työtehtävässä, johon J-la on hänet johdattanut ja toimii siinä oikeutta, laupeutta ja uskollisuutta noudattaen säilyttäen ensirakkauden Herraansa Yeshuaan, sillä kirjoitettu on:
"Laissa on tärkeintä: oikeus, laupeus ja uskollisuus" (Matt.23:23b)
-Vaikka me ihmiset näemme paljon virheitä kaikilla näillä kolmella eri tasolla, niin J-la katsoo kättensä tekoja eri tavalla. Hän muistaa millaisesta 'kaivosonkalosta' Hän meidät on louhinut ja millaisista savikimpaleista muotoillut.
Tuo Hepr.11:40 jae on erikoisuudellaan jäänyt kuin kysymysmerkkinä joskus mieleeni. J-la näkee seurakuntansa yhtenä paikallisena Messiaan ruumiina, kuten Yeshua meille opettaa. Jopa sellaisena yhtenä ruumiina kerran taivaskotona, että kaikkien aikojen pyhät yhdessä muodostavat täydellisen kokonaisuuden, josta Ilmestyskirjassa mainitaan seuraavaa: (Ilm.1:4-6 eritoten jae 6)
"4. Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5. ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6. ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen."
Kenties tämä herätti lisää ajatuksia.
Aihealue on erittäin laaja, sillä sitä ei luonteensa vuoksi pidä rajata pelkästään yksilöuskovaa koskevaksi ilman paikallis-srk-yhteyttä, vai mitä mieltä olette?
Siunausta Yeshuassa!
Löydät mielnkiintoisella tavalla kolme eri näkökulmaa
kristityn täydellisyyteen pyrkimisessä ja kenties siihen pääsemisessä.
Paikallisseurakunnan tasoa ei toki tule poissulkea kristityn vaelluksesta.
Kuitenkin tulkitsen Jaakobin tarkoittavan yksilöuskovaa, kun hän
puhuu veljille kestäväisyydestä ja kärsivällisyydestä.
"Kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon", hän kirjoittaa.
Jaakob kohdistaa sanansa edelleen jatkossa suoraan yksilöille:
1:22 "Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita,
pettäen itsenne."
Kirjoitat:
>>Yksilöinä meillä on eri tausta ja eri tasolla
olevat kyvyt ymmärtää hengellisiä asioita,
omaksua ne elämäämme ja soveltaa niitä käytäntöön.
...Jaakobin kirjeestä, ennenkuin kirjoitin edellisen kommentin. Olen toki siitä samaa mieltä kanssasi, että kyseinen jae ilman muuta soveltuu myös yksilöille :)
Oletan kuitenkin sen siksi olleen osoitetun tuossa jakeessa enemmän uskoville paikallis-srk:ina, koska nuo hajallaan olevat Israelin 12 sukukuntaa muodostivat mitä todennäköisimmin kukin pieniä paikallisia koti-srk:ia.
Perustelen sitä myös sillä, että jakeissa 1:1-3 osoitetaan kirje joukolle uskovia ja jae 4 liittyy saumattosti jakeeseen 3. Sitävastoin jakeesta 1:5 alkaen eteenpäin kohdistetaan sanoma yksilöön, kuten mainitsit.
Syynä siihen, että mulla on voimakkaana näkemys uskovien ykseyden tärkeydestä, on se, että mikäli aiomme saada suuria hengellisiä voittoja, tulee meidän uskovien kasvaa Messiaan ruumiin jäseninä yhteen ja kukin oikeaan kohtaansa siinä. Tästä on VT:ssa maininta: "Yksi teistä ajaa pakoon 1000 (vihollisen sotilasta), mutta kaksi 10 000!" Lisäksi se seikka UT:n puolelta, missä Yeshua rukoilee Isää, että voisimme olla niin läheisesti keskenämme yhtä, kuin Hän itse on yhtä Isä J-lamme kanssa!
Ollessamme toinen toisemme jäseniä kykenemme valvomaan toinen toisemme hengellistä tilaa ja kehoittamaan sekä kannustamana toinen toistamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.
Silti Pyhä Henki ajallaan johdattaa meidät kunkin yksilöinä 'omaan hengelliseen erämaahamme' perkeleen kiusattavaksi, jotta oppisimme yksilöinä ja yksinkin ollessamme turvautumaan YKSIN Yeshuaan (lähinnä Kirjoituksiin eli J-lan Sanaan) eli Häneen, joka on srk:n pää!
Siunausta ja hyvää yötä myös sulle, Yeshuassa!
>>Silti Pyhä Henki ajallaan johdattaa meidät kunkin yksilöinä
'omaan hengelliseen erämaahamme' perkeleen kiusattavaksi,
jotta oppisimme yksilöinä ja yksinkin ollessamme turvautumaan
YKSIN Yeshuaan (lähinnä Kirjoituksiin eli J-lan Sanaan) eli
Häneen, joka on srk:n pää!
...syntyy elämän kaidalla tiellä.
Mutta onneksi Yeshua muuttaa ne ajallaan timanteiksi, parfyymiksi ja iloisesti soliseviksi vuoristopuroiksi :)
Hmmmm.....
Sinäkin olet sinnikäs mielipiteissäsi. Hyvä niin, sillä ei meidän tule tuuliviirejä ollakaan!
- - -
Uusia näkökulmia 'täydellisyyteen':
Paavali olettaa selvästi 'eräitten' uskovien jo täällä maan päällä joko voivan tulla tai tulleen täydellisiksi/täydelliseksi kirjoittaessaan seuraavaa:
"...kunhan te ensin olette TÄYSIN kuuliaisiksi tulleet"
( 2.Kor.10:5-6 tiimin täydellisyys kuuliaisuudessa, srk-tasolla)
"Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on TÄYDELLISTÄ, tämä mieli;..."
(Fil.3:15 Siis osa uskovista OLI JO tuossa tilanteessa täydellisiä, vaan eivät kaikki...)
- - -
VÄLIHUUTOJA JA HEPULIKOHTAUKSIA:
JIPPO!!! HEUREKA!!! BINGO!!! Nyt välähti syy siihen, miksi niin usein tulee kitkaa näillä foorumeilla! No, tietenkin siksi, että keskustelukumppaneista toinen on usein niin EPÄ-täydellinen, että sormista tippuu... :)
- - -
(Jatkuu...)
"Me puhumme viisautta TÄYDELLISTEN seurassa"
(1.Kor.2:6 Tässä Paavali tarkoitti varmaan aikansa uskovien eliittijoukkoa, mutta mikään ei estä sen olevan myös nykyajassa mahdollista)
"Minun voimani tulee TÄYDELLISEKSI heikkoudessa"
(2.Kor.12:9 Tässä Paavali viittaa varmaan erään uskonliikkeen jäseniin, joille on mahdotonta edes kuvitella muulla tavoin tulla täydellisiksi...)
Siunausta, kärsivällisyyttä ja täydellisiä tekoja Yeshuassa!
Pöly lienee jo laskeutunut ja hepulit ohitettu..;) ?
En täysin päässyt jyvälle siitä, mikä sinut sai primitiivisen rajuilta
kuulostaviin riemunpurkauksiin, mutta eipä sillä varmaan niin väliä ole..
Sitä paitsi ilo Herrassa on meidän väkevyytemme ja minun lienee
parasta uskoa, että iloitsit nimenomaan Herrassa.
Käyttämäsi termi 'uskovien eliittijoukko' ei oikein nappaa minua.
Et sinä tosin itseäsi siihen joukkoon rankkeerannut, ainakaan avoimesti.
Eläkäämme nöyrinä, isotteluun ei todellakaan ole varaa kenelläkään.
En nyt paasaa tätä nimenomaan sinulle, vaikka siltä kuulostaakin!
Siunausta sinulle veli Yakov elämän kaidalla tiellä!
PS.
Sopiiko illan teemaksi: takaisin rupusakkiin,
siis "vihoviimeisiksi, ikäänkuin kuolemaan tuomituiksi"!
Jeesus sanoo: "Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta."
Mitä Jeesus tarkoittaa?
Millaisia ovat lapset?
Lapset ovat viattomia, rakastavia, totuudellisia.
Lapset ovat joskus tottelemattomia ja koettelevat rajojaan.
Lapset luottavat kaikessa sokeasti äitiinsä ja/tai isäänsä.
Lapsissa ei ole vilppiä, he ovat häpeilemättä sellaisia kuin ovat, omia persooniaan.
Ovatko lapset täydellisiä?
Ainakin Jeesus sanoo itse, että lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta.
Tulisiko silloin myös meidän olla viattomia (ei tekopyhiä), rakastavia (niin rakastavia kuin kasvumme mukaan osaamme) ja luottaa kaikessa sokeasti (naiivisti) Jumalaan.
Tulisiko meidän myöntää, että tarvitsemme kaikessa Jumalaa, että ilman häntä emme pysty mihinkään (kuin pieni lapsi joka ei saa edes ruokaa ilman huoltajaa).
Välillä lankeamme tottelemattomuuteen ja Isä Jumala rakkaudessaan kurittaa. Mutta ollessamme kaikessa Jumalalle rehellisiä, katuvia ja kiittäviä Jeesuksen Kristuksen nimessä, ei Jumala meitä varmasti hylkää.
Voimme häpeissämme tai suutuksissamme kääntää selkämme Isä-Jumalalle, Jeesuksen armolle ja rakkadelle ja siten menettää omasta syystämme yhteyden Jumalaan.
Mutta Jumala varmasti tahtoo meidän palaavan yhteyteensä luottaen ja uskoen Hänen armoonsa ja rakkauteensa, vaikka olisimme "kapinoineet" miten.
Palatkaamme vielä siihen millaisia lapset ovat.
Lapsille kaikki on yksinkertaista.
On vain totuus riisuttuna kaikesta ylimääräisestä koristuksesta ja brassailusta.
Lapsilla on iloja, suruja, onnea ja jopa tuskaa ja kauhuja, mutta he eivät pelkää koska heidän kätensä on tiukasti Isän kädessä. Isän joka ei hylkää eikä anna lastaan pahalle mistään hinnasta. Isän, joka tuntee ja erottaa toisistan hyvän ja pahan, hyväksi naamioituneen pahan ja pahaksi naamioituneen hyvän. Isä tietää kaiken.
Olkaamme lasten kaltaisia.
Luottakaamme ja uskokaamme kaikessa Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.
Ja kysymykseen täydellisyydestä...
Jumala on luonut meistä jokaisen siemenestä lähtien ja yhteyteensä. Jeesuksessa Kristuksessa meillä on pääsy Jumalan yhteyteen, tällaisinä kuin Jumala on meidät luonut. Siinä on täydellisyys.
...ilokseni kirjoituksestani, että Jeesus todellakin riisuu minut kaikista "opeista" "uskonsuunnista" ja johdattaa minut alkuun.
Tästä on minun hyvä jatkaa matkaani Raamattu oppaanani. Uskoen ja Luottaen Elävään Jeesukseen ja hänen täytettyyn työhönsä.
Jeesus todella nostaa lapsen meille esikuvaksi
sanoessaan "senkaltaisten on taivasten valtakunta".
Lapseen on lähtökohtaisesti luotu viaton luottavaisuus isää kohtaan.
Pieni lapsi ei kyseenalaista isän opetusta vaan uskoo siihen.
Luettelit hyvin lapsen ominaisuuksia.
Varttuessaan ihmisen kuitenkin on hylättävä se mikä lapsen on.
1. Kor. 13:11
Paavali kirjoittaa, että meidän tulee olla ymmärrykseltämme täysi-ikäisiä.
1.Kor.14:20
"Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne,
vaan pahuudessa olkaa lapsia;
mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä."
Niin, paljon voimme oppia oikeasta lapsenmielisyydestä.
Täydellisyys on kuitenkin hengellistä täysi-ikäisyyttä,
tai ainakin määrätietoista kasvua sitä kohti, kohti Kristusta.
Meidän tulee kasvaa Kristukseen, totuutta noudattaen rakkaudessa,
siinä on Paavalin antama road map, tiekartta kohti täydellisyyttä.
Ef. 4:15
"vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa,
kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,"
...kasvamme hengellisesti. Mutta lapsuudesta on kasvu aloitettava.
Ja Jeesus todellakin kasvattaa, kurittaa ja puhdistaa.
Halusin tuoda erään tärkeän seikan viestissä esille, jota ei pitäisi "kasvaneenakaan" unohtaa tai se erottaa Jumalasta: sokean luottamuksen ja Uskon Jumalaan.
Niin monesti se usko ja luottamus kuin huomaamatta vaihtuu siihen, että ollaankin oman tulkinnan ja ymmättyksen varassa, olaankin itse pyhitettyjä ja aivan metsässä.
Ja kun Jeesus tästä minua kasvattaa ja puhdistaa, niin rukoilen että se tapahtuu totuudessa. Vaikka kuinka kirpaisisi ja sattuisi.
Jumalan lapset ovat täydellisiä, synnittömiä ja pyhiä. Onhan heissä Jumalan siemen.
kirjoitit:
>>Jumalan lapset ovat täydellisiä, synnittömiä ja pyhiä.
Onhan heissä Jumalan siemen.
Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "KUKA ON SUURIN TAIVASTEN VALTAKUNNASSA?"
Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen
ja sanoi: "TOTISESTI: ELLETTE KÄÄNNY JA TULE LASTEN KALTAISIKSI, TE ETTE PÄÄSE TAIVASTEN VALTAKUNTAAN.
SE JOKA NÖYRTYY TÄMÄN LAPSEN KALTAISEKSI, ON SUURIN TAIVASTEN VALTAKUNNASSA.
-Tässä on JEESUKSEN sanoma totuus. Jeesus sanoo selvästi jopa kuka on suurin taivasten valtakunnassa. Suurin tarkoittaa tässä myös täydellisin.
Olen samaa mieltä kanssasi.
Kaikki inhimillinen suuruus ja ylpeys on Jumalalle kauhistus.
Jumala on ylpeitä vastaan, ei heille tule hyvin käymään!
Se minkä Jeesus näkee suurena, lapsen kaltaisen nöyryyden,
sen täytyy olla täydellistä meille.
lähtevä pyrkimys kohti täydellisyyttä vie sivuraiteille, oma parantelu ei tuo ketään sen hurskaammaksi. Sillä ei ole väliä mitä syö, tai kuinka monta lanttia on hyväntekeväisyyteen antanut. Lähimmäisestä välittämiselläkään ei ole merkitystä, jos ei ole rakkautta Jumalaan ja Hänen vanhurskaaseen tahtoonsa. Vaikka myisi koko omaisuutensa tai antaisi itsensä polttaa tulessa, mutta ei olisi rakkautta Jumalaan, ei sillä mitään voittaisi.
Koen niin, että Jumala ennalta valmistaa kaiken. Hän johdattaa ja antaa sen, mitä tarvitsen;kaikessa. Jos jotain asiaa en vielä ymmärrä miten sen tulisi olla, niin voin luottaa siihen että Jumala ohjaa oikeaan. Olen kuin saviastia, jota Hän muovaa. En voi sanoa; tee Isä minusta tuollainen tai tuollainen.
Koen, että vain rakkaus Jumalaan voi johdattaa kohti täydellisyyttä. Rakasta Jumalaa yli kaiken.
Totta on, että Jumala vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen,
että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
Ef. 2:10
"Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa
hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut,
että me niissä vaeltaisimme."
Raamatun mukaan meidän tulee kuitenkin olla itsekin aktiivisia.
Meidän on kurottauduttava eteen päin kohti päämäärää.
Meidän on pantava "pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo, ja
juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,".
Sananmukaisesti meidän myös pyrittävä täydellisyyteen:
Heb. 6:1
"Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet
ja pyrkikäämme täydellisyyteen,"
Jumalan armahtava rakkaus meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa
on kaiken kilvoittelumme ja hengellisen kasvumme ainoa perustus, se on totta.
Kommentoi, Naomi, jos olet eri mieltä.
Siunausta sinulle!
saa hallita oma liha, silloin ihminen suorittaa itse, pyrkii omien tekojensa kautta. Tuloksena on likainen vaate, paikattu puku.
Eihän nuorta viiniä lasketa vanhoihin leileihin.
Jos liha on kuollut ja Jeesus saa elää, niin että Hän on ylimmällä korokkeella, silloin voi kurottautua kohti täydellisyyttä, koska silloin myös Pyhä Henki meissä vaikuttaa tekemisen ja tahtomisen.
Fil. 3:12
"Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut
tai että jo olisin tullut täydelliseksi,
vaan minä riennän sitä kohti,
että minä sen omakseni voittaisin,
koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut."
Ef. 4:22
"että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne,
jonka mukaan te ennen vaelsitte
ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,"
Kol. 3:5
"Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus,
kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,"
Kuten edellä olevissa Sanan kohdissa ilmenee,
meidän on riennettävä kohti täydellisyyttä.
Rientäminen merkitsee liikkumista eteenpäin,
'action'ia, äksonia, toimintaa.
On kuoletettava omia lihallisia taipumuksia,
on pantava pois vanha ihminen tekoinensa.
Hiljainen jahkailu ja 'tarttis teherä jotain' -mentaliteetti voi
tuottaa tulosta, jos Jumala näkee meidän sydämessämme aitoa kaipausta.
Parempi vaihtoehto silti on mielestäni juosta lujaa kuin kilparadalla.
1. Kor. 9:24
Paavali antaa meille oikean esikuvan, olkaamme hänen seuraajiaan!
Fil. 3:16-17
"Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin,
vaellamme samaa tietä!
Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä,
jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana."
itsesi kuollettaisit, niin että Jeesus saisi elää? Sinäkö, ihminen? Sinäkö riennät ja juokset jaloillasi?
Action, toiminta, ei ole omissa voimissamme, omassa lihassa ei tule juosta sinne tänne kuin päätön ellun kana.
Viesteistäsi tulee esiin hieman ärtynyttä sävyä -
tai ehkä se johtuu vain minusta :)
Itse saan elää ns. armivapaalla vyöhykkeellä,
jossa Sanan saa ottaa niin kuin se kirjoitettu.
Tiedätkö Naomi-ystävä, mitä eniten haluan varoa uskon tielläni?
Haluan varoa sitä, että menisin peukaloimaan Jumalan Sanaa
oman epäuskoni tai korvasyyhyni tai ihmisten mielen mukaiseksi!
Paavali kehottaa juoksemaan niin kuin kilparadalla, 1. Kor. 9:24 !
Ethän sinäkään halua jäädä paikallesi radan sivuun, tien poskeen:)
Hyvää illan jatkoa ja iloista kilvoittelumieltä!
liian vaikeita kysymyksiä joihin vastaus on vaikea antaa?
Et vastannut kysymyksiini. Sinäkö itsesi kuoletat? Sinäkö sen teet itsellesi?
Hieman surullinen olen, että koet ärtyneisyyttä kirjoituksessani. Oikeastaan paljonkin surullinen. Miksi niin koet?
Tein mielestäni kovin 'raamatunjaepitoisia' kirjoituksia, jopa niin,
että joku voisi moittia Raamatun turhasta kopioinnista:)
Lainaamissani jakeissa on paljolti sanasta sanaan samaa tekstiä
kuin omissa kannanotoissani.
Käytetään nyt sitten ilmaisua 'rautalankamalli',
sellaisen halusin esittää Raamatun jakeiden avulla,
niin etten olisi omien väitteiden varassa liikkeellä.
Siksi hiukan hämmästelin penseän (älä loukkaannu äläkä sure!)
kuuloista vastausmalliasi.
Mutta keskusteluun kuuluu se, etteivät toisten mielipiteet käy yksiin.
Ole siis aivan vapaa olemaan eri mieltä, minähän voin olla väärässä!
Kysyt: >>Sinäkö itsesi kuoletat?
Pyydän vielä anteeksi, jos kovilla sanoilla loukkasin sinua;
ainakin tein sinut surulliseksi ja se ei ollut tarkoitukseni.
En halua korottaa itseäni, toivottavasti en anna sellaista kuvaa.
Seuraavista jakeista löydän itseni, armahdettuna tomukasana.
Psalmi 103:13,14
"Niinkuin isä armahtaa lapsiansa,
niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme:
hän muistaa meidät tomuksi."
Siunausta, Jumalan rauhaa ja hyvää yötä!
loukkaantuneeni, mutta surullinen silti olin.
Jatkan toisesta aiheesta kun sanoit, että kirjoitit omissa kannanotoissasi paljolti sanasta sanaan tekstiä samoin kuin Raamatussa, ettet olisi omien väiteidesi kanssa liikkeellä. Tulkintojakin on monenlaisia liikkeellä maailmalla. Kirjoittajahan voi ajatella kirjoittavansa yhdenmukaisesti Raamatun kanssa, vaikka todellisuus olisi toista, koska hän käsittää oman mielensä mukaan asioita. Eikö tuolloin uskota Jumalan opettavan kaiken Jeesuksessa? Tulkitaanko tuolloin vain Raamattua ja usko on vain kirjassa, eikä elä sisimmässä?
Entä alkuseurakunnan aikana, eivätkö opetuslapsetkin puhuneet sitä minkä oikeaksi kokivat? Miksi nyt pitäisi olla toisin? Miksi pelätä harhaan astumista kirjoituksissaan? Eikö Pyhä Henki anna sen mitä kulloinkin tulee sanoa?
Sanassakin sanotaan jossain jotenkin niin, ettei tule pelätä mitä kulloinkin tulee sanoa, sillä Jumala antaa sanat puhua. Uskon, että tulen Jumalan opettamaksi. Oppi ei tietenkään mene ohi Raamatun Sanan. Mutta opetus tulee Pyhältä Hengeltä, se on lamppu joka johdattaa, muuten kaikki jää kuolleeksi.
Hyvää yötä joka tapauksessa.
sinullekin. En tarkoittanut mitään pahaa viesteilläni. Mutta kun täydellisyydestä puhutaan aloituksessasikin. Vielä kysymys sinulle.
Uskotko tulevasi Jumalan opettamaksi, kaikessa?
Ps. minä tulen niin helposti surulliseksi, joten älä huoli siitä.
saat anteeksi jos jotain anteeksi pyydät. Anteeksi pyydän omalta osaltanikin, jos mielipahaa tuotin.
>>Uskotko tulevasi Jumalan opettamaksi, kaikessa?
Löysin tämän eräästä kortista ja minusta se sopii hyvin tähän päätteeksi.
Vapahtajani,
tee minusta rauhasi välikappale:
niin että sinne,
missä on vihaa,toisin rakkauden,
missä on loukkausta,toisin anteeksiannon,
missä epäsopua,loisin yksimielisyyden,
missä erehdystä,osoittaisin totuuden,
missä epäilystä,auttaisin uskoon,
missä epätoivoa,nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä,loisin Sinun valoasi,
missä surua,virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin että,oi Mestari,en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärrystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämän.
P.Fransiskus Assisilaisen rukous