Kysyisin Merikukaslta ja hänen laisiltaan, mitä tapahtuu, jos äiti, jolla on lapsia vaikka kolmen miehen kanssa, kuolee - ja kukaan isistä ei halua kaikkia lapsia - ja sisarukset joutuisivat erotetuiksi toisistaan.
Maailman kamalin kohtalo. Ja tiedän juuri tapauksen, jossa äiti kuoli nuorena, jolla oli lapsia monen miehen kanssa ja kukaan ei halua niitä. Yhtäkäkään niistä tai edes omaansa. Lapsiparat.
Tätäkö se on, että tehdään lapsia keneltä halutaan spermaa. Ja kuka mistäkin syystä sitä antaa.
Maailman kamalin kohtalo. Ja tiedän juuri tapauksen, jossa äiti kuoli nuorena, jolla oli lapsia monen miehen kanssa ja kukaan ei halua niitä. Yhtäkäkään niistä tai edes omaansa. Lapsiparat.
Tätäkö se on, että tehdään lapsia keneltä halutaan spermaa. Ja kuka mistäkin syystä sitä antaa.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Monimakaaminen ei sovi naisille. Haluaisitko sinä äitinä tai isänä, että sinun tytärtäsi nimitettäisiin monimakaajaksi.
takkinsa; sanomiset ei hetkauta, kun päässyt tietylle tasolle.
niin , että oisko hyvä kysymys monelle ??
spermaa ei ole ollut tarjolla tässä tapauksessa. Parhaat miehet ei toimi näin!!
tais olla melkoinen "sosiaalitapaus"
Kukaan tervejärkinen nainen ei todellakaan tee lapsia monien miesten kanssa!!
juuri niin naisen kannattaa tehdä varmistaakseen omien geeniensä menestyminen seuraavassa sukupolvessa. Saman miehen kanssa parittelu kyllä vahvistaa parisuhdetta ja sitoo miestä takaamaan jälkeläisten hyvinvointia, joka tukee naisen geenien menestystä sinänsä, mutta myös samankaltaisiin geeniyhdistelmiin pitäytyminen on naisen kannalta riski (perinnölliset taudit, "huono" genotyyppi ym.), joten sijoittaminen useampiin yhdistelmiin on kannattavaa. Naisen kannalta parasta on yhdistää näiden kahden strategian edut.
Nainen voi tulla raskaaksi verraten harvoin, vain n. vuoden välein, joten hänen on satsattava laatuun. Mies sen sijaan satsaa määrään ja pyrkii levittämään perintötekijöitään mahdollisimman usein mahdollisimman laajalle.
suositus tehdä? eri yhdistelmiä? miksei?
No mitäs jos sekä äiti että isä kuolevat?
Kaikkeen ei voi varautua eikä elämä aina ole reilua.
Epätodennäköisin vaihtoehto, muuten Suomessa saisi ottolapsia eikä tarvitisi ostaa ulkomailta tai teettää jollain.
Jokaisen naisen oikeus on tehdä lapsia kenen kanssa haluaa, ja jokaisen miehen velvollisuus on elättää siittämänsä lapset.
jos nainen haluaa ja katsoo tarpeelliseksi asiasta ilmineerata.
OLISI elättää siittämänsä lapset, mutta jokaisen miehen OIKEUS on olla elättämättä ja jättää maksut veronmaksajien maksettaviksi.
Kerro miten tämän "oikeuden" piiriin pääsee?
Emäntä otti eron ja mulle jäi kolmen lapsen elatusmaksut.
Haluaisin maksuista eroon, koska olen pienituloinen.
Miten saan maksuni veronmaksajien maksettavaksi?
neuvoa Naisunionista. Ne varmaan tiettä.
Mikähän siinä onkin, että ruokkojen maksu on vain isien ongelma?
Jätät vain elatusmaksut maksamatta, esität köyhää tai muuten pakoilet karhuajaa. Silleen. Valtio maksaa tietyn minimielatuksen. Se tekee näin vuosittain kymmenien tuhansien suomalaismiesten puolesta.
Etköhän pärjää näillä neuvoilla.
Miksiköhän tosiaan juuri isät ovat niitä, jotka jättävät isänvastuunsa täyttämättä? Lapsia siitetään, mutta niitä ei hoideta, ei edes alimitoitettuja ruokkoja makseta?
valita kenen kanssa vaiko kenenkään kanssa haluaa seksiä, ja miehen osuus päättyy siittämiseen. Nainen synnyttää lapsen, ja jos hän ei halua/pysty pitämään huolta lapsestaan, ottaa lapsen huollettavakseen joku sopiva halukas, vaikka joku mies.
Kiitos neuvosta. Täytyy selvittää asia joulun jälkeen.
Keneen minun tulisi ottaa yhteyttä?
yhteyttä itseesi (helppoa?), sovit itsesi kanssa maksuista luistamisesta (helppoa?) ja sitten et maksa (helppoa kuin mikä). Teet itsesi muka varattomaksi (tilit esim. veroparatiiseihin, isot "velat" ym), kyllä ketkut aina konstit keksii), et ole ensimmäinen etkä viimeinen vastuuton mies.
Tietenkin vaadit silti yhteishuoltajuuden, etkä sitten tapaakaan lapsiasi, se on niin hauskaa lapsista ja ex-vaimosta. Näin muutkin tekee.
Taidat puhua paskaa. Olet selvästi katkera jostain, mahdollisesti kaikkiin suureellisiin vaatimuksiisi ei olla suostuttu ja nyt sitten vituttaa kuin pientä oravaa.
Mies ei päätä elatusmaksuistaan, vaan niistä sopivat (päättää) lapsen äiti ja sosiaaliviranomaiset yhdessä.
Miehen tulot selvitetään ja maksut määrätään tulojen mukaan.
Jos miehellä ei ole tuloja, niin elatusmaksut maksaa yhteiskunta, ja niin se pitää ollakin.
Eihän yhteiskunta vaadi sinultakaan enempää kuin on kohtuus maksaa.
Miehen syyllistäminen tällaisissa tapauksissa on vain katkeran naisen typeryyttä.
Nainen sanoo aina viimeisen sanan lapsen hankinnassa, siksi myös naisen vastuu lapsesta ja lapsen hankinnasta on suurempi.
Ei pidä haluta, jos ei kykene kantamaan vastuuta.
että mies maksaa muksut, jos vaikka vaimo jättää miehen toisen miehen takia?
Sedän on ilmeisen vaikeaa keskustella ASIASTA värittämättä katkerilla luuloillaan keskustelijoita. Olen nuori, naimaton, lapseton ja tiedän, mistä kirjoitan. Pettymys?
Avioeroissa sovitaan elatusmaksuista, joko tuomioistuimen päätöksellä tai puolisot voivat sopia keskenäänkin. Äiti ja sosiaaliviranomaiset keskenään eivät puliveivaa mitään kahdestaan, jos ja kun isä haluaa olla mukana. Pakoilevat isät eivät ole mukana missään, usein ne eivät myöskään maksa mitään, me työssä käyvät veronmaksajat maksamme, minäkin lapsettomana. Maksutaso määritetään tietyn normiston mukaan.
Kunnon isät haluavat olla mukana elättämässä jälkeläisiään ja osallistuvat sopimisprosessiin. Sinä setäseni olet näköjään niitä vastuunväistäjiä, koska luulet, että muut päättävät yksioikoisesti puolestasi, tai sitten et ole perillä asioista, joista välttämättä haluat älähtää.
Jos miehellä ei ole tuloja (luuserit), niin on oikein, että yhteiskunta maksaa äidille luuserimiesten puolesta, näillä äideillä (ja lapsilla) on taatusti muutenkin aivan riittävän vaikeaa. Sen sijaan miehiä en sääli, naidaan ja siitetään mielellään, muttei vastata seuraamuksista. On myös luusereita, jotka haluaisivat maksaa, mutta eivät pysty, ainakaan sillä hetkellä, on oikein, että autamme näitä.
Monet muka "varattomat" isät kykenisivät maksamaan pienoiset elatusmaksunsa, mutta pakoilevat sitä, vaihtavat työpaikkoja, ettei palkasta voida periä, esittävät muka isoja velkamääriä jne. Onhan tuo tuttua ja tiedossa. Myöskään ansioiden myöhemmin noustessa ei isien elatusmaksuja nosteta, äidin on tyytyminen lasten kanssa tasoon, joka ei ollenkaan vastaa isän osuutta nykykustannuksista. Pakoilijoiden maksuja EN todellakaan halua maksella.
Luuseri- ja pakoilijaisien maksuja maksamme me veronmaksajat miljoonia vuosittain. Äidit yleensä elättävät lapsensa, yh-äidit tietenkin tarvitsevat usein muitakin tukia kalliissa yhteikunnassamme.
Naisen vastuu suurempi lastenhankinnassa? Voi taivas! Tässä se sedän vastuukäsitys taas näkyy. Molemmilla vanhemmilla on sama ja yhtäläinen vastuu lapsien syntymästä ja kasvattamisesta. Jos mies ei halua siittää lapsia, käyttäköön ehkäisyä, jokainen, sen tajuaa.
Äidit ne yleensä kantavat vastuunsa miesten pakoillessa, poikkeuksena alkoholi- ja huumeriippuvaiset äidit. Miten näiden lapset pelastetaan, on jo toinen, vakava kysymys, eikä tämän otsikon aihe.
on kohtuullista, että molemmat vanhemmat kantavat vastuunsa omista lapsistaan, jos siihen pystyvät taloudellisesti. Ei vanhemmuus häviä mihinkään, se säilyy. Säilyy kuolemankin jälkeen.
On kokonaan eri asia, miten vanhemmat ovat tulleet/eivät ole tulleet toimeen keskenään, kumpi pettää/rakastuu ja missä vaiheessa, avioliiton aikana vai eron jo tapahduttua. Lasten kasvattamiseen ja tukemiseen tämmöisten ei pitäisi vaikuttaa, vai miten?
Tilanne tietenkin muuttuu, jos uudessa avioliitossa sovitaan lasten adoptioista, ja ilman isän suostumusta sitä ei vuorenvarmasti tehdä.
en näe asiaa noin. No ainakin noilla lapsilla on kolme kasvattajaa. Tilanne toisin päin miehes jättää sut nuoremman ja nätimmän takia ottaa lapset. Sitten lähettelee laskuja sulle hmmm.. No lyötyä saa siis lyödä.
asiaa niin, että isä on isä, vaikka eroaisi lastensa äidistä? Ja että isällä on kasvatus- ja elatusvastuu, joka ei häviä minnekään, varsinkin jos lapset on haluttu yhteisesti?
Näe mitä näet, toivottavasti kerrot tulevalle/nykyiselle vaimollesi kannastasi etukäteen, säästytte monelta hankaluudelta. Nainen nimittäin osaa sen jälkeen arvioida luotettavuutesi ja tehdä johtopäätökset.
Useimmat avioerot johtuvat miehistä, ovat todellakin löytäneet nuoremman naisen sulostuttamaan hiipuvaa rakkauselämäänsä, vanha vaimo ei ole jännittävä, raataa vain töissä ja kotona väsyneenä. Niin että bye bye, kunnes arki taas koittaa, ja elatusmaksuja pitäisi suoritella jälkikasvulle, se kun ei ole kadonnut mihinkään. Eivät ne maksut ex-vaimolle mene, kuten asiantuntemattomasti kuvittelet.
Vaihtoehtoisesti ukko on ollut väkivaltainen ja äiti kerrankin on ollut viisas ja vienyt (yrittänyt ainakin viedä, jos ei ukko pääse tappamaan) itsensä ja lapset turvaan.
Suomalaisia tarinoita, kovin tavallisia. Miksi muuten meillä olisi niin hurja määrä naispuolisia yksinhuoltajia? Avioeron hakijana on useammin nainen kuin mies, ja syinä miehen alkoholismi, väkivaltaisuus, häntäheikkiys tai muu epäluotettavuus, mies useimmiten jatkaisi vaimon passattavana "kaikilla eduilla" entiseen tapaan muuttamatta käytöstään. Ja kun on edessä ero, mies siirtyy toisen naisen passattavaksi, mikäli onnistuu, ex-vaimo yleensä sinnittelee vuosikaudet yksin lapsineen.
Blaah-kielellä "plaah" itsellesi.
Itse en käytä kondomia periaatteesta, että en halua, että siemeneni menevät hukkaan. Siemenilläni on oikeus hedelmöittää!
Joka viikonloppu vähintään kerran lähden aina uuden naisen matkaan. Käyn naisten kotona, en halua niitä likaamaan omaa kotiani ja sänkyäni eritteillään joita niistä valuu.
Toimiin ryhdyttäessä teen selväksi, etten ikinä pane kondomilla, ja asiasta on turha yrittää keskustella. Vaikka kuinka valittaisi, ettei käytä pillereitä, en todellakaan taivu. Ja ikinä ei ole jäänyt panematta.
En jätä yhteystietojani koska en todellakaan rupea mitään elatusmaksuja makselemaan, enkä halua kerran käytettyä naista uudestaan.
Tämä on minun tyylini. Se ei varmaan kaikille sovi, mutta minulle se sopii. Siemeneni ovat osa minua, ja ne ansaitsevat mahdollisuuden, joka ikinen.